In English | Tekstin koko A- A+

Kurpitsakirnuista sananlaskuihin -- Ambomaan aarteita Emil Liljebladin kokoelmasta Kurpitsakirnuista sananlaskuihin -- Ambomaan aarteita Emil Liljebladin kokoelmasta

Pohjois-Pohjanmaan museossa 13.9.–2.11.2008 esillä oleva näyttely Kurpitsakirnuista sanalaskuihin – Ambomaan aarteita Emil Liljebladin kokoelmasta on ainutlaatuinen kurkistus Pohjois-Namibian menneeseen kulttuuriin. Oulun yliopiston omistamat esineet ovat esillä suurelle yleisölle ensimmäistä kertaa. Suurimman osan niistä on kerännyt oululaissyntyinen lähetystyöntekijä ja kirkkoherra Karl Emil Liljeblad (1876–1937) 1930-luvun alussa tekemänsä tutkimusmatkan yhteydessä.

Näyttelyn suojelijoina toimivat Presidentti ja rouva Ahtisaari.

Suomalaisten ensimmäinen ulkolähetystyökohde oli nykyisessä Pohjois-Namibiassa sijaitseva Ambomaa. Lähetystyö siellä alkoi vuonna 1870.

Uskonnollisen herätyksen kokenut  Emil Liljeblad saapui  Ambomaalle vuonna 1900. Suosiossa ollut kansanperinteen ja "eksoottisten" esineiden keruu kiinnosti Liljebladia. Alusta alkaen hän keräsi amboheimojen parista esineistöä ja perinnetietoutta sekä valokuvasi innokkaasti.

Emil Liljebladin lähetystyökausi päättyi vuonna 1919. Kirkkoherrana Sortavalassa toiminut Liljeblad haaveili pääsystä vielä kerran takaisin Afrikkaan. Toive toteutui, kun hän Suomalaisen Tiedeakatemian stipendiaattina teki Ambomaalle etnografisen tutkimusmatkan vuosien 1930–1932 välisenä aikana. Matkaltaan hän toi satoja esineitä Suomeen. Lisäksi Liljeblad toi pari laatikollista fonografirullia, jotka sisältävät näytteitä ambojen lauluista, tansseista ja vihellyksistä sekä parituhatta sivua kattavan etnografisen käsikirjoituksen. Pohjois-Pohjanmaan museo on digitalisoinut fonografirullat ja otteita niistä voi kuunnella näyttelyn yhteydessä.

Kokoelman säilymisestä saamme kiittää Emil Liljebladin tytärtä Aune Liljebladia (1905–1990), joka varjeli sitä tunnontarkasti elämänsä loppuun saakka. Aune Liljeblad testamenttasi arvokkaan kokoelman Oulun yliopistolle, jonne se siirrettiin vuonna 1990. Esineistöön kuuluu muun muassa koruja, asuja, käyttöesineitä, uskonnollisissa riiteissä käytettyjä välineitä, soittimia ja talousesineitä.  Kokoelma sisältää myös kopion käsikirjoituksesta sekä runsaasti kirjallista aineistoa. Esinekokoelma on kerätty pääosin ajalta, jolloin turismi ja kristinusko eivät olleet ehtineet muokata esinekulttuuria. Amboheimojen kristillistyminen voimistui 1920-luvun puolivälin jälkeen.

 
Namibia. Kartta: Wikipedia
Ambomaa Wikipediassa


Näyttelyn nimi Kurpitsakirnuista sanalaskuihin pohjautuu kansanrunoustieteen professori Matti Kuusen (1914-1998) Ohituksia-teokseen. Kuusi tutki Liljebladin keräämiä sanalaskuja ja arvoituksia julkaisten muun muassa teoksen Ovambo Proverbs with African parallels vuonna 1970. Kirjassaan Kuusi muistelee tunnelmiaan, kun hän ensimmäistä kertaa astui sisälle Alma ja Aune Liljebladin kotiin Museokadulla Helsingissä.

–– "Edessäni oli ällistyttävä Ambo-kulttuurin museo. Emil Liljeblad oli keräillyt yhtä innokkaasti noitarumpuja ja kurpitsakirnuja kuin sananlaskuja ja arvoituksia. –– Nyt oivalsin tavanneeni lukitun aarteen, jota kuka hyvänsä afrikanisti voisi kadehtia ––"

Teksti: Jaana Skyttä
 

Tutkija Jaana Skyttä valmistelee väitöskirjaansa aiheesta
Emil Liljeblad etnografina

Hän esitelmöi näyttelyyn liittyen Pohjois-Pohjanmaan museossa keskiviikkona 15.10. klo 18.

Tilaisuuteen on vapaa pääsy.

Järjestäjä: Pohjois-Pohjanmaan museoyhdistys ry.


Kuvia näyttelyesineistöstä: