In English | Tekstin koko A- A+

Museoissa tapahtuu Museoissa tapahtuu

Valtionavustukset

Museovirasto myönsi 2013 harkinnanvaraisia valtionavustuksia 13 paikallismuseolle Pohjois-Pohjanmaan alueella.

Haapajärvi: Haapajärven kotiseutumuseo Haapajärvi: Haapajärven kotiseutumuseo

4200€ esineistön luettelointiin.

Kokoelmatiedoista lähes puolet on nyt sähköisessä muodossa.

Haapajärven kotiseutumuseon monipuolinen esinekokoelma esittelee paikallisia elinkeinoja eränkäynnistä maa- ja metsätalouteen sekä ammatteja karjakosta hammaslääkäriin. Museossa voi tutustua niin alueen esihistoriaan ja pula-ajan kauppaan kuin Haapajärven vanhaan kirkkoesineistöönkin. Erikoisuutena on mestaripyöräilijä Juho Jaakonahon (1882–1964) palkintokokoelma. Esinemuseona toimii vuonna 1835 rakennettu lainajyvämakasiini. Talonpoikaiseen asumiseen ja elämiseen pääsee tutustumaan Ruuskan talossa, jonka pihapiirissä on useita talousrakennuksia, mm. komea vuonna 1755 rakennettu luhti. Alueella on myös sota-ajasta muistuttava korsu juoksuhautoineen sekä 1950–luvun savottakämppä. Haapajärvi-Seuran omistama museo sijaitsee keskustan tuntumassa Ouluntien varrella.

Hailuoto: Kniivilän kotiseutumuseo Hailuoto: Kniivilän kotiseutumuseo

2300 Kniivilän museon torpan navetan katon uusimiseen.

Hailuodon museo muodostuu aidosta Kniivilän talon pihapiiristä ja eri puolilla Hailuotoa siirretyistä rakennuksista. Museo esittelee monipuolisesti perinteistä luotolaista elämäntapaa: maa- ja karjataloutta, kalastusta sekä käden taitoja. Kokoelmissa on myös hylkeenpyynnistä, Amerikan siirtolaisuudesta ja merimiehistä kertovia esineitä. Päärakennuksessa ja sen pihapiirissä voi vielä aistia talon viimeisten asukkaiden Hanna, Eemeli ja Heikki Kniivilän arkiset askareet; viimeinen sisaruksista nukkui ikiuneen vuonna 1978. Kniivilät eivät koskaan modernisoineet taloaan, ja ainoa myönnytys nykyajan mukavuuksille oli keittiöön asennettu vesipumppu. Siten talon on edelleen lähes alkuperäisasussaan, kalustusta myöten. Museo sijaitsee omaleimaisessa Hailuodon kulttuurimiljöössä Kirkonkylän raitilla, noin kilometri kirkosta Marjaniemeen päin.

Ii: Iin kotiseutumuseo Ii: Iin kotiseutumuseo

5500€ perusnäyttelyn käsikirjoitukseen.

Vanhan Haminan keskellä seisova entinen viljamakasiini saa uuden perusnäyttelyn. Näyttelyn suunnittelussa tavoitteena on elävyys ja toiminnallisuus.

Iin kotiseutumuseo sijaitsee kulttuurihistoriallisesti arvokkaassa Iin Haminassa Puistotiellä. Hamina on jo 1300-luvulta tunnettu markkina- ja satamapaikka, joka on säilyttänyt ainutlaatuisen ilmeensä nykyaikaan saakka. Museorakennuksena on vuonna 1869 rakennettu lainajyvämakasiini ja vuonna 2000 valmistunut uudisrakennus. Kokoelmissa on esineitä, jotka kertovat Haminan ja koko Iin pitäjän maineikkaasta menneisyydestä: iiläiset ovat aina olleet merenkulkijoita, ja oman lukunsa pitäjän historiassa muodostaa Olhavassa vuosina 1782–1885 toiminut Nybun lasiruukki. Vuolaan Iijoen suulla sijaitseva museo esittelee myös meri- ja jokikalastusta sekä uittoa, jotka ovat olleet tärkeitä elannon antajia paikallisille asukkaille. Uitto-osasto laajenee vuosina 2002–2003, jolloin museoalueelle siirretään Niittysaaren uittokämppä. Muita museonäyttelyn teemoja ovat metsästys, koti- maatalous, käsityöläisyys sekä kupparit. Museossa on vuonna 1958 valmistunut, iiläisen konemies Pentti Kukkosen rakentama Haminan pienoismalli.

Ii: Kuivaniemen kotiseutumuseo Ii: Kuivaniemen kotiseutumuseo

4400€ päärakennuksen pärekatteen uusimiseen.

Kuivaniemen museon ahkera talkooporukka urakoi päärakennukselle uuden pärekaton. Museota on kunnostettu jo vuosia talkoovoimin.

Kuivaniemellä on kotiseutumuseona torppa, joka oletetaan rakennetun vuonna 1820 ja jossa 1910-50-luvuilla on toiminut osuuskauppa. Pienessä museossa on arvokas kokoelma vanhasta talonpoikaiskulttuurista kertovaa aineistoa: kotitalousesineitä, käsitöitä ja käsityövälineitä, kalastus- ja metsästystarvikkeita sekä maanviljelyyn ja karjanhoitoon liittyvää esineistöä. Erikoisuutena mainittakoon suosukset ja -kengät sekä siipiviikate, joita käytettiin leikattaessa karjalle heinää suoniityiltä ja vesijättömailta. Museossa on talletettuna myös hevosvetoinen lumiaura, paikallisen kylämeijerin kalusto sekä sotilaiden varusteita.

Kalajoki: Havula Kalajoki: Havula

6800€ palo- ja turvallisuusjärjestelmän uusimiseen ja tekstiili-inventoinnin loppuunsaattamiseen.

Havulan museossa on ollut vilkas kesä ja kävijöitä on riittänyt. Museon arvokkaita tekstiilejä on käyty läpi jo pitkään ja työ on valmistumassa. Samalla parannetaan museon turvallisuutta yleensä.

Kalajoen Plassintiellä (Plassintie 56) jyhkeän pihakuusikon keskellä sijaitseva Havula on sahapatruuna Oskari Santaholman perheelleen vuonna 1912 rakennuttama suuri jugendhuvila. Upea porvariskoti alkuperäisine arvokkaine sisustuksineen sekä irtaimistoineen on säilynyt eheänä kokonaisuutena ja kertoo ainutlaatuisella tavalla kalajokisen herrasväen elämästä 1900-luvun alkupuolella.

Nivala: Nivalan museo Katvala Nivala: Nivalan museo Katvala

4200 aittojen kengittämiseen, pärekatteen uusimiseen sekä puiden raivaukseen museon piha-alueelta.

Katvalan kauniit aitat siirrettiin suojaisemmalle paikalle ja samalla ne saivat uudet pärekatot.

Katvalan kotimuseo kuvaa 1800–1900-lukujen vaihteen vaurasta nivalalaista talonpoikaistaloa. Entisen kanttorilan tilan tilalle perustetulla museoalueella on komea 1880-luvulla rakennettu Niemen talo, pienempi asuinrakennus 1700-luvun lopulta, kivinavetta, riihilato, aittoja, tallipuoji, savusauna ja paja. Lisäksi alueella on tervahytti, joka on muurattu vuonna 1969 torppari Otto Korkiakosken vuonna 1863 ideoiman mallin pohjalta; tervanpoltto oli tärkeä elinkeino Pohjanmaalla 1600-1800-luvuilla. Museon esinekokoelmat kertovat talonpoikaisesta elämästä arjesta juhlaan, maallisesta uskonnolliseen, kodista kouluun. Tärkeällä sijalla ovat alueen pääelinkeinot maatalous ja karjanhoito, sekä käden taidot. Kävijä voi tutustua myös akateemikko, kansatieteilijä Kustaa Vilkunan (1902–1980) työhuoneeseen. Nivalan keskustan tuntumassa Museotiellä sijaitsevaa museota ylläpitää kotiseutuyhdistys Nivala-Seura ry.

Pudasjärvi: Pudasjärven kotiseutumuseo Pudasjärvi: Pudasjärven kotiseutumuseo

4500€ aitojen kattojen uusimiseen.

Pudasjärven aitoilla on värikäs historia aina suuren Pohjan sodan ajoilta, jolloin aittoja on käytetty pako- ja vartioaittoinakin. Nyt aitat saivat ansaitsemansa uudet katot, jotka tehtiin mahdollisimman hyvin alkuperäisiä vastaaviksi.

Pudasjärven kotiseutumuseo esittelee Koillismaan historiaa ja perinteistä kansankulttuuria 1700-luvulta 1900-luvun puoliväliin. Iinattijärveltä siirretty Niemelän talo pirtteineen, kamareineen ja saleineen on komea esimerkki talonpoikaisesta asumisesta. Tärkeät omavaraiseen taloon kuuluneet talous- ja ulkorakennukset navetasta tallipuojiin ja riihestä tuulimyllyyn ovat edustettuina, kuten myös suurimpien talojen kirkkopihaan pystyttämät kirkkoaitat. Vaatimaton ruotusotamiehen torppa kertoo karua kieltä entisaikojen vähäväkisten elämästä, ja isonvihan aikaiset pakoaitat ovat muistomerkki sota-aikojen levottomuuksista. Alueella on merkittävä, vuonna 1951 rakennettuun savottakämppään perustettu metsämuseo-osasto laajoine esine- ja valokuvakokoelmineen sekä suuri viljamakasiini, jonka edustaviin näyttelyihin on koottu mm. maa-, karja ja kotitalouteen liittyvää esineistöä, kirkollista materiaalia sekä runsaasti kauniita tekstiilejä. Laaja museoalue sijaitsee noin seitsemän kilometrin päässä keskustasta, lähellä kirkkoa (Siuruantie 225).

Pyhäjoki: Annalan kotiseutumuseo Pyhäjoki: Annalan kotiseutumuseo

1800€ Juuren mökin katon tarvikkeisiin.

Mökin huonokuntoinen pärekatto vaihdettiin huopakatteeksi.

Pyhäjoella sijaitseva Annalan kotiseutumuseo on yksi Pohjois-Pohjanmaan laajimmista paikallismuseoista. Annalan talon historia ulottuu 1500–1600-luvulle, ja 1800-luvulla jopa tuhat hehtaaria maata omistanut tila oli Pyhäjoen suurin. Nykyisin museona toimivaan Annalaan kuuluu parikymmentä perinteistä rakennusta 1800-luvun alusta 1900-luvun alkuun. Kahdesta suuresta asuintalosta vanhempi on valmistunut 1800-luvun alkupuolella ja on hiljattain palautettu alkuaikojensa upeaan asuun: mm. seinien ja lattioiden kauniit kuviomaalaukset on entisöity. Vuodelta 1867 olevassa uudemmassa asuinrakennuksessa voi tutustua 1800- ja 1800-lukujen vaihteen talonpoikaispirttiin ja -kamareihin. Museon esineet kertovat entisaikojen pyhäjokisesta elämänmenosta, ja maatalous, kalastus, koti- ja maitotalous sekä käsityöläisten välineet ovat hyvin edustettuina. Kokoelmiin kuuluu myös kirkkoesineistöä, kulkuvälineitä, apteekkiosasto, pukuja, vanhoja sähkölaitteita sekä rahoja ja kunniamerkkejä, ja erikoisuuksina mainittakoon pula-ajan kauppapuoti, vanha siirrettävä putka sekä puinen polkupyörä vuodelta 1905.

Raahe: Vihannin kotiseutumuseo Raahe: Vihannin kotiseutumuseo

4000€ luettelon digitalisointiin ja esineiden kuvaamiseen.

Vihannin kotiseutumuseon lähes koko esineistö on saatu luetteloitua ja kuvattua sähköiseen muotoon. Esineitä kokoelmassa on yli kolme tuhatta.

Vihannin kotiseutumuseo sijaitsee kirkonmäellä (Kirkkotie) vuonna 1861 rakennetussa lainajyvämakasiinissa. Museon kokoelmat ovat erinomainen otos isoisiemme ja –äitiemme arkipäivän esineistä kertoen vanhoista elinkeinoista, kotitaloudesta, naisten käsitöistä, talonpoikaisesta asumisesta sekä käsityöläisistä. Monipuolisen esinenäyttelyn lisäksi makasiiniin on rakennettu pirtti- ja maitokamari-interiöörit.

Siikalatva: Piippolan kotiseutumuseo (Viitainaho) Siikalatva: Piippolan kotiseutumuseo (Viitainaho)

4000 Jaakolan aitan kengitykseen, saunan pärekaton korjaukseen sekä tulotien laskemiseen päärakennuksen päädyn kohdalta.

Viitainahon kotiseutumuseon päärakennuksena on entisen kappalaisen puustelli, pohjaratkaisultaan ns. keskeissalityyppiä noudattava virkatalo. Vuonna 1777 valmistuneen rakennuksen on suunnitellut pastori Gerhard Snellman, joka asui talossa vuoteen 1797; "Körkeli-papin" messukasukka on esillä salissa. Päärakennuksessa on pastori, historiankirjoittaja J.F. Cajanille (1815–87) sekä kirjailija Pentti Haanpäälle (1905–55) omistetut huoneet sekä upea kokoelma naisten käsitöitä. Pappilan pihapiirissä on useita alueelle tyypillisiä talous- ja ulkorakennuksia, kuten luhti, aittoja, paja, savusauna, tuulimylly sekä "lesken elatusmökki". Tutustumisen arvoinen on myös museoalueelle siirretty manttaalikunnan viljamakasiini, johon kootut näyttelyt kertovat mm. entisajan koulusta, elinkeinoista, kotitalous- ja käsitöistä sekä käsityöläisistä. Piippolan kunnan omistama museo sijaitsee pari kilometriä kirkolta Pulkkilaan päin (Ouluntie 162).

Taivalkoski: Taivalkosken kotiseutumuseo Taivalkoski: Taivalkosken kotiseutumuseo

5200€ päärakennuksen katon uusimiseen.

Kaunis metsänvartijan tupa saa uuden malkakaton artesaaniopiskelijoiden avustuksella.

Taivalkosken kotiseutumuseo on viehättävässä ympäristössä Siikalammen rannalla, keskustan liepeillä (Rantatie). Päärakennus on 1880-luvun lopulla Mustalamminkankaalle rakennettu metsänvartijan virka-asunto, joka on sisustettu 1930-luvun tyyliin. Museopihassa on lisäksi kolme pientä aittaa maa- ja kotitalousesineineen sekä navetta. Esinemuseona on puojiaitta, johon on koottu mm. metsästys- ja kalastusesineitä, tervanpoltosta ja metsätöistä kertovaa aineistoa sekä tuohi- ja päretöitä. Erikoisuuksia ovat poronhoitoon liittyvät esineet sekä suuret pettuhuhmareet.

Tyrnävä: Temmeksen kotiseutumuseo Tyrnävä: Temmeksen kotiseutumuseo

3800€ luettelon digitalisointiin ja esineiden kuvaamiseen.

Tänä kesänä saatiin siirrettyä Temmeksen museon kaikki kokoelmatiedot sähköiseen muotoon ja kuvattua.

Temmeksen kotiseutumuseon alueelle Temmesjokivarressa on toistakymmentä kansanomaista rakennusta kolmelta vuosisadalta. Pärekattoinen 1800-luvulla rakennettu Seulan talo huone ja tarvekaluineen esittelee entisaikain talonpoikaista asumista. Riihi, tuulimylly ja vilja-aitat muistuttavat rukiin ja ohran pitkästä tiestä pellolta ruokapöytään. Komean 1760-luvulla rakennetun Keski-Pekkalan luhdin päädyssä on harvinaisuus: pappilan käymälä 1800-luvun alkupuolelta. Alueelle on siirretty vanha manttaalikunnan lainamakasiini, johon on rakennettu maa- ja kotitaloudesta, kalastuksesta, tervanpoltosta sekä käsityöläisistä kertova näyttely. Museopirtissä on teatteripukuja 1930-60-luvuilta, jolloin Temmeksen näyttämötoiminta tunnettiin koko maakunnassa. Temmesjoen yli rakennettua riippusiltaa pitkin pääsee aarnialueelle. Temmeksen kotiseutuyhdistyksen omistama museo sijaitsee kirkonkylällä nelostien varrella (Koulutie).

Ylivieska: Puuhkalan museo Ylivieska: Puuhkalan museo

5000€ museorakennusten murtosuojauksen parantamiseen.

Puuhkalan museo Ylivieskassa esittelee paikallisen talonpoikaisväestön arkea ja juhlaa, käsityöammatteja sekä paikkakunnan merkkihenkilöitä; nimikkohuoneensa ovat saaneet valtiopäivämies, kansankirjailija Pietari Päivärinta (1827–1913) sekä presidentti Kyösti Kallio (1873–1940). Museon erikoisuuksia ovat lähes 700 maitokannun kokoelma sekä Ylivieskan ensimmäinen apteekki kalusteineen, välineineen ja lääkepurkkeineen. Museoalueella on suuri 1800-luvun viljamakasiini, kolme perinteistä talonpoikaistaloa sekä useita maalaispihapiirin talous- ja ulkorakennuksia, mm. navetta 1700-luvulta ja komea luhti 1800-luvulta. Perusnäyttelyn lisäksi museossa voi tutustua vaihtuviin näyttelyihin. Järvelän talo toimii kotiseututalona, joka on vuokrattavissa juhlia ja muita tilaisuuksia varten. Ylivieskan kaupungin omistama museo sijaitsee Sievin tien varrella (Puuhkalantie).