In English | Tekstin koko A- A+

Oulun linnan kellari Oulun linnan kellari

Oulun linna ja kaupunki perustetaan
 
Oulujokisuu nousi 1500-luvun lopulla merkittävään asemaan, olihan jokisuun satama yksi kruunun tunnustamista laillisista kauppapaikoista Pohjanmaalla. Ruotsin kauppapolitiikan ydin oli, että kauppa keskitettiin kaupunkeihin. Näin verottaminen tehostui.

Ruotsin kuninkaan Juhana III:n suunnitellessa sotaretkiä Vienan Karjalaan 1500-luvun lopulla hän tarvitsi tukikohdan Suomen puolella. Tätä varten rakennettiin Oulujoen suulle - nykyiseen Linnansaareen - vuonna 1590 puu- ja maavallituksin varustettu linnake.

Ruotsin kuningas Kaarle IX (1550-1611) kiinnitti valtakautensa  (1604-1611) alussa huomiota siihen, että Pohjanmaalla ei ollut yhtään kaupunkia. Tammikuussa vuonna 1605 kuningas valtuutti hallintomiehensä tutkimaan Oulun seutua linnan rakennuspuuhia silmälläpitäen. Valtuutus jatkui kehotuksella perustaa kaupunki mantereelle vastapäätä tulevaa linnoitusta. Oulun kaupunki perustettiin 8.4.1605. Linnansaaressa nykyään nähtävät linnan jäännökset - vallit ja kivikellari - ovat peräisin siitä linnasta, jonka kuningas tuolloin määräsi rakennettavaksi.


Museossa on esillä eversti Ahti Paulaharjun vuonna 1955 valmistunut esitys Oulun linnasta.

1600-luvun ensimmäiset vuosikymmenet jäivät Oulun linnan historian merkittävimmäksi ajaksi. Silloin sekä varusväen että aseistuksen määrä olivat suurimmillaan. Ruotsin suurvaltapolitiikan suuntautuessa Keski-Eurooppaan kuningas Kustaa II Aadolfin valtakaudella  pohjoinen varuslinna jäi syrjäseudulle.

Saksalaisseurue Oulussa

Saksalainen aatelismies Adolf Nicklassen von Steinkallenfels seurueineen vieraili Suomen matkansa yhteydessä myös Oulussa vuonna 1616. Herttua vietti yhden yön Oulun linnan suojissa ja isäntänä toimi hovijunkkari Johan Patkull. Herra Patkull kuittasi Oulun vastavalmistuneen linnan varastosta ruokatarpeita, josta kertova kuitti on säilynyt. Se paljastaa, että tammikuisena iltana nautittiin:

44 kannua eli noin 115 litraa reininviiniä, 1/2 tynnyriä vehnäleipää, yksi tynnyri toisenlaista leipää, 130:n litran tynnyri saksalaista olutta, 20 kiloa voita, 10 kiloa läskiä ja 10 kiloa talia, 4 lammasta, kokonainen härkä, 16 kanaa, 1 hanhi ja 20 munaa.

Seurue oli joko suuri tai ainakin isoruokainen. Luultavasti paikalla olivat myös pikkuisen Oulun silloiset arvohenkilöt. Oulusta herttua jatkoi kohti Torniota, Ruotsia ja kotimaataan.

Lähde: Hautala, Oulun historia

Noituussyyte

Käkisalmelainen Matti Juhonpoika Montonen joutui sotilaaksi, karkasi ja jäi kiinni. Hänet suljettiin Oulun linnaan syytettynä monivaimoisuudesta kesällä 1689.

Vankilassa ollessaan Montonen eristettiin muista vangeista sillä hän oli juopotellut ja pitänyt pahaa elämää. Jumia hän sai palkaksi siitä, että hän loihtimalla ja muilla noitakeinoilla paranteli sairaita ja hevosia. Hän oli esimerkiksi parantanut sotatuomari Jaakko Tawaststjernan hevosen.

Vangittuna ollessaan Montonen piti pahaa elämää, kiroili ja huitoi turkillaan sanoen "Pysy sinä sillä puolella, ei sinun ole tällä puolella mitään tekemistä."

Tulen hän aikaansai omilla keinoillaan milloin tahtoi. Hänet tuomittiin noitana, jumalansanan väärinkäyttäjänä ja paholaisen liittolaisena roviolla poltettavaksi. Tuomio alistettiin hovioikeuteen (Tk/12 1960)

Hän kuoli sellissään marraskuussa 1690.

Lähde: Hautala, Oulun historia

Venäläiset polttivat Oulu linnan puiset rakenteet Suuren pohjan sodan  (1700-1721) vetäytymisvaiheessa vuonna 1715. Lopullinen tuho kohtasi linnaa kesällä vuonna 1793. Tuolloin salama sytytti linnan varastokellarin puuosat tuleen. Sinne varastoitu mustaruuti räjähti ja tuhosi rakennuksen lähes kokonaan. Kirjailija Sara Wacklin on kuvannut tapahtumaa teoksessaan "Sata muistelmaa Pohjanmaalta":
 
"Suuria kivenkappaleita putoili kattojen läpi ja tunkeutui monta kyynärää maan sisään. Kaikki ikkunat rikkoutuivat. Kirkonovet lensivät auki, kattokruunut putosivat, kellot tapulissa läppäsivät kamalasti ihmiskäden liikuttamatta. - - - "
 
Vuoden 1830 tienoilla Oulun kauppaseura kunnostutti räjähdyksessä rikkoutuneen osan linnan kivikellarista ruutivarastokseen. Oulun läänin kuvernööri Otto Nyberg kiinnitti 1870-luvun lopulla huomionsa linnan jäännösten jatkuvaan rapistumiseen. Hän onnistui hankkimaan valtion varoja linnanraunioiden kunnostamista varten. Linnansaari alkoi tuolloin saada sitä puistomaista luonnetta, mikä sillä nykyisin on. Oulun linnan alue on suojeltu muinaismuistona vuonna 1962.
 

Oulun Merikoulun tähtitorni

Oulussa toimi Merikoulu vuosina 1863–1910. Koulusta valmistui päällystöä oululaisiin aluksiin purjelaivamerenkulun kulta-aikana. Koulu sijaitsi Pokkitörmällä paikalla, missä sijaitsee nykyisin Oulun lyseon voimistelusali. Merikoulu tarvitsi navigoinnin opetusta varten tähtitornin. Se rakennettiin Linnansaarelle Oulun linnasta säilyneen kivikellarin päälle. Arkkitehti Volmar Westlingin suunnittelema tähtitorni valmistui vuonna 1875.


Oulun Merikoulu sijaitsi Pokkitörmällä. Kuva: Pohjois-Pohjanmaan museon kokoelmat.

Vuoden 1910 jälkeen Oulun merikoulu muuttui tavalliseksi merimieskouluksi. Tähtitornin käyttö opetustarkoituksiin lakkasi ja tornissa alettiin pitää kesäkahvilaa vuonna 1912. Ennen sotia ja sotavuosina kahvilaa pitivät oululaiset lotat. Myöhemmin kahvilatoimintaa ovat pyörittäneet yksityiset yrittäjät. Kesäkahvilatoiminta Tähtitornin kahvilassa jatkuu edelleen.


Linnansaari vuonna 1923. Postikortti Pohjois-Pohjanmaan museon kokoelmat.
 
Lisää linnan historiasta:
Johannes Snellman, De Urbe Uloa
A. H. Virkkunen, Oulun kaupungin historia I
Ahti Paulaharju, Oulun linna



Tutkimuksia
 
Oulun linnan vaatimattomat jäännökset eivät ole herättäneet muinaistutkijoiden mielenkiintoa siten kuin maan suuret päälinnat. Linnansaaressa on toistaiseksi suoritettu vain vähäisiä tutkimuksia.

Muinaistieteellisen toimikunnan amanuenssi J. Rinne kartoitti ja valokuvasi rauniot vuonna 1907. Vuonna 1943 O. E. Kivistö kaivautti Linnansaarelle parikymmentä pientä koekuoppaa, joista saatu tieto jäi hyvin niukaksi. Pohjois-Pohjanmaan museon intendentti Ahti Paulaharju suoritti 1950-luvulla linnaa koskevia tutkimuksia ja rakensi ehdotuksensa linnan pienoismalliksi. Tuo pienoismalli on esillä Pohjois-Pohjanmaan museossa.
 
Pohjois-Pohjanmaan museo suoritti kaivaustutkimuksia Linnansaarella vuosina 1980 ja 1982. Tutkimuksissa selvitettiin sen kivirakennuksen rakennetta ja alkuperäisiä ulottuvuuksia, jonka osa nykyinen kellari on. Kaivauksissa löytyi runsaasti esineitten katkelmia sekä muuta arkista sirpaleaineistoa kaikilta Linnansaaren käyttöjaksoilta 1600-luvulta alkaen. Osa löydöistä on esillä museon perusnäyttelyssä.Vuonna 2005 Oulun yliopisto suoritti kaivauksia Linnansaaressa. Vallin vesiportin kunnostukseen liittyen vallin rakennetta on tutkittu ja dokumentoitu vuosina 2007 ja 2011.

löytöjä Oulun Linnansaaresta
Löytöjä Oulun Linnansaaresta on esillä Pohjois-Pohjanmaan museossa.

Oulun linnan kellari on avoinna kesäisin Tähtitornin kahvilan aukioloaikoina.

Tähtitornin kahvilan nettisivut

Opastustiedustelut Pohjois-Pohjanmaan museosta
puh. 044 703 7161

Katso animaatio Isak Behm Oulun linnaa rakentamassa:

Katso animaatio Historioitsija Messenius: