In English | Tekstin koko A- A+

Ryijy elää, suomalaisia ryijyjä 1778–2008 Ryijy elää, suomalaisia ryijyjä 1778–2008

Pohjois-Pohjanmaan museossa 30.1.–28.3.2010 esillä oleva näyttely RYIJY ELÄÄ, SUOMALAISIA RYIJYJÄ 1778 - 2008 esittelee 41 ryijyä varkautelaisen Tuomas Sopasen yksityiskokoelmasta. Näyttelyyn valitut ryijyt kertovat ryijystä käyttötekstiilinä, sisustusesineenä ja taideteoksena. Ryijyjen käytössä tapahtuneet muutokset ja ryijyissä näkyvät muotisuuntaukset ovat myös esillä näyttelyssä. Näyttelyn vanhimmat ryijyt ovat kansanomaisia ryijyjä 1700-luvulta. Uusin ryijy on valmistunut helmikuussa vuonna 2008. Näyttelyn on tuottanut Varkauden museotoimi.



Varmuudella ryijyksi todettuja kudonnaisia on mainittu asiakirjoissamme 1400-luvun puolivälistä lähtien.  Vuonna 1450 turkulainen porvari sai talonvaihtokaupassa Naantalin luostareilta muun muassa yhden ryijyn. Vuonna 1460 Hämeen linnan päällikön Olavi Niilonpoika Tavastin omaisuuden jaossa hänen poikansa sai periä muiden vuodevaatteiden ohella ryijyn. 1400- ja 1500-luvulla ryijyt olivat linnojen, kuninkaankartanoitten ja porvariskotien lämpimiä, pitkä- ja paksunukkaisia peittoja, jotka pidettiin vuoteissa nukkapuoli alaspäin.

Lämmittävänä peittona ryijyn käyttö on jatkunut katkeamatta 1900-luvulle saakka kalastajien matkaveneissä. Käytännöllisen villaryijystä teki se, ettei se mennyt pilalle kastuessaan kuten turkis. Lisäksi ryijy säilytti kosteanakin lämpimyytensä. Jo 1800-luvun aikana ryijyistä tuli myös varallisuutta osoittava koristetekstiili; värikkäät morsiusryijyt osoittivat talon vaurautta ja naimakaupan kannattavuutta.

1900-luvun alussa ryijyä käytettiin modernien kotien sisustuksessa kokonaan uudella tavalla: penkin peitteenä. Tämä vaikutti myös ryijyn muotoon; jugend-kauden ryijy on muodoltaan pitkä ja kapea. Tunnetuin kansallisromanttisen ajan ryijyistä lienee Akseli Gallen-Kallelan suunnittelema Liekki-ryijy. Ryijyn huippuvuosikymmenet olivat kuitenkin vielä edessäpäin. 1930-luvulla seinäryijystä tuli kodin sisustuksen olennainen osa, jonka edessä poseerattiin esimerkiksi perhekuvissa.

Kuvassa maaherra E. Y. Pehkosen perhe vuonna 1937. Seinällä on barokkivaikutteinen kolmitulppaaniryijy vuodelta 1920. Kuva: Pohjois-pohjanmaan museon kokoelmat.


Sotien jälkeinen aika toi ryijysuunnittelijoiden käyttöön kokonaan uuden väripaletin, kun synteettinen väripaletti otettiin käyttöön. useat laajat ryijynäyttelyt sekä kansainväliset suunnittelukilpailut antoivat mahdollisuuksia kokonaan uudelle suunnittelijapolvelle. Kasvanut ulkomainen kysyntä johti myös kokonaan teollisesti valmistettujen ryijyjen tuotantoon.

Vuosisatojen kuluessa ryijy on muuttunut linnojen ja kuninkaankartanoitten lämpimistä peitteistä seinien koristetekstiiliksi. Käyttötarkoituksesta riippumatta ryijyä on aina pidetty arvotekstiilinä, jonka arvostusta on nostanut valmistukseen käytettävä työmäärä sekä suuri materiaalin määrä. Ryijy on ollut esillä niin köyhän kuin varakkaankin morsiamen vihkijäisissä.  Ryijyssä on satoja solmittuja nukkasolmuja ja monta kiloa villalankaa.  Ryijy voi olla lämmin muisto lapsuudenkodista tai pölyinen riesa varaston peränurkassa. Vuosisatoja vanha ryijy kiehtoo edelleen.

Suomalaisten kansantaiteilijoiden töiden rinnalla näyttelyssä nähdään muun muassa jugendajan penkkiryijyjä, 1900-luvun alun käsityöharrastuksen nousun myötä valmistuneita sisustustekstiilejä. Esillä on myös keskeisten tekstiilitaiteilijoittemme, kuten esimerkiksi Uhra-Beata Simberg-Ehrströmin, Eva Brummerin sekä Ritva Puotilan suunnittelemia ryijyjä. Myös nykyryijyjen tekijät saavat sijansa näyttelyssä.


Paikallisväriä näyttelyyn tuovat oululaisen arkkitehti Päivi Mikolan suunnittelemat ja toteuttamat uniikkiryijyt. Ryijyt on suunniteltu Colmion keinutuoleihin ja näyttelyssä on esillä myös Woodpecker- ja Grasshopper Wawe-keinutuolit raheineen. Kuvassa Woodpecker sekä ryijy "Kultaniityt" vuodelta 2009. Tuolit ryijyineen ovat esillä museon sisääntuloaulassa; tervetuloa kiikkumaan.

Näyttelyssä on täydennetty Oulun Seudun tekstiiliopettajien 1980-luvun alussa suunnittelemalla Linnanväylä -ryijyllä. Näyttelyn ryijyn on valmistanut ja sen omistaa Pirkko Palmu. Katso Linnanväylä-ryijyä Ryijypalvelu RP:n sivuilla.
 


Kuvat näyttelystä tiedottamiseen. Klikkaamalla saat kuvan suurempana (linkit poistettu 31.3.2010).
Käytettäessä mainittava: Tuomas Sopasen kokoelma / Kuva: Kari Jämsen

Morsiusryijy, vuosiluku 1815
Suunnittelija ja tekijä tuntemattomia
Hääaiheinen morsiusryijy, Lempäälä
vuosiluku 1817

 
Kaksipuolinen suomukuvioinen peiteryijy 1700-1800-lukujen vaihteesta. Väinö Blomstedtin Hevoset-penkkiryijy vuodelta 1906.
Tytti Vuorelaisen ryijy
Yön kuningatar 1930-luvulta.

 
Eeva Brummerin ryijy Helavalkeat vuodelta 1956.
Leena-Kaisa Halmeen ryijy Kuura
vuodelta 1959.

Timo Sarpanevan Pohjanlahti-sarjan ryijymatto numero 2 vuodelta 1960.
Uhra-Beata Simberg-Ehrströmin
valööriryijy Oras vuodelta 1972.
Katri Haahden miniryijy Etydi II vuodelta 2006.

 


Maksuttomat opastukset / työpajat



Ryijynäyttelyyn on mahdollista saada maksuttomia, opastettuja työpajoja. Opastus/työpajakierroksille ovat tervetulleita ala- ja yläkoulut, oppilaitokset, yhdistykset, seurat, työporukat, harrastusryhmät jne. Eli kaikki asiasta kiinnostuneet.

Työpajaopastuksia vetävät Oulun seudun ammattiopiston Pikisaaren yksikön tekstiilialan opiskelijat Johanna Lumila (yläkuvassa) ja Tanja Honka. Opastusaikoja voi varata 2.2.–27.3.2010 väliselle ajalle klo 10–15 (ei viikonloppuisin eikä maanantaisin, paitsi: su 14.2. ja su 21.2. sekä la 6.3., la 13.3., la 20.3. ja la 27.3.) Varaa opastusaikasi museon kansliasta puh. 08-558 47150.

Kierroksen kulku on seuraava:
• Tutustutaan Ryijy elää –näyttelyyn
• Tutustutaan ryijyn tekemiseen alusta saakka: perehdytään siihen, miten lampaan villa muuttuu langaksi ja miten lankoja on värjätty; päästään kokeilemaan muun muassa lampaan villan karstausta
• Millainen on ryijyn historia; miten ryijy on kehittynyt käyttötekstiilistä koristetekstiiliksi
• Tutustutaan ryijyn tekemisen tekniikoihin; ryijy ommellen vai kutoen? Osallistujilla on mahdollisuus kokeilla kumpaakin tekniikkaa ohjaajan opastuksella.

Jotta kaikki ryhmän jäsenet pääsevät myös kokeilemaan, olisi työpajaan varattava aikaa 1,5–2 tuntia (myös lyhyempiä tutustumisia otetaan vastaan).


 

Oulun kaupungin koulujen kulttuuriopetussuunnitelmaan, kohtaan Muotoilu ja kädentaidot ryijynäyttely sopii eri luokka-asteille seuraavasti:
Luokka-aste Teemat oppiaineissa
1–2 • erilaiset käsityötekniikat ja materiaalit
3–4 • tuotteen tehtävä, esteettisyysvaatimukset ja elinkaari
• erilaisten materiaalien käyttökohteet
• työvälineet ja laitteet
5–6 • eri materiaalien yhdistäminen
• materiaalien tutkiminen ja pintakäsittely
• käden taidot eri aikakausilla
7–9 • oman kulttuurin käsityöt
• muotoilun tyylisuunnat
• suomalaisen muotoilun historia


Professori Tuomas Sopanen
esittelee ryijykokoelmaansa ja ryijyharrastustaan
lauantaina 6.3. klo 15.
Tilaisuuteen on vapaa pääsy!


Linkit:

Tuomas Sopasen Ryijy elää -sivusto (also in English)

Varkauden museotoimi Lue lisää

Tuomas Sopanen Kirppis -ohjelman vieraana Lue lisää

Colmio Oy Lue lisää

Käspaikka - käsityön paikka verkossa (ryijy - rya - rug) Lue lisää

Suomen käsityön museo Lue lisää

Suomen käsityön museo, Konservointikeskus, Ryijyn kotihoito Lue ohjeita