In English | Tekstin koko A- A+

Museokauppa Parkissa on myynnissä
Sara Wacklin -paperinukkea.


Museon kokoelmissa on parikin Sara Wackliniksi puettua nukkea. Oheisen barbien on "tuunannut" Matleena Vartiainen.

Sara Wacklin valittiin vuonna 2005 sanomalehti Kalevan kilpailussa Kaikkien aikojen oululaiseksi.

Sara Wacklinin jäljillä Sara Wacklinin jäljillä

Pohjois-Pohjanmaan museossa 26.5. – 13.9.2015


Johan Erik Lindh, Kirjailija Sara Wacklinin muotokuva, 1840. Ateneumin taidemuseo, Kansallisgalleria/Hannu Pakarinen.
 

Sara Wacklinia juhlitaan tänä vuonna

Tiistaina 26.5.2015 tuli kuluneeksi 225 vuotta opettajatar ja kirjailija Sara Wacklinin syntymästä. Samana päivänä museolla avautui Wacklinin elämästä ja ajasta kertova näyttely. Näyttelyssä on esillä museon kokoelmien vanhinta historiallisen ajan esineistöä. Varsinaisesti Sara Wacklinille kuulunutta esineistöä ei tunneta.

Näyttely on Pohjois-Pohjanmaan museon tuotantoa. Kiitämme yhteistyöstä oululaista Sara Wacklin -asiantuntijaa FM Riitta Mäkelää, ruokahistorioitsija FT Ritva Kylliä, Raahen museota sekä Tornion maakuntamuseota.


Oululainen Sara Wacklin (1790–1846) oli maamme varhaisimpia naiskirjailijoita ja naisten koulutuksen uranuurtaja. Hän toimi kotiopettajattarena ja perusti uransa aikana tyttökoulut Turkuun, Ouluun ja Helsinkiin. Sara suoritti ensimmäisenä suomalaisena naisena Pariisissa opettajatartutkinnon.

Museon näyttelyssä kuljetaan Saran jäljillä Oulussa, Suomessa ja osin Euroopassakin. Mikä oli naisen asema biedermeier-ajan Suomessa? Mitä aineita tyttökouluissa opiskeltiin? Miten Sara taittoi matkansa? Miten Suomen sota näkyi Oulussa? Muun muassa näihin kysymyksiin näyttely antaa vastauksia.

Sara Wacklin -juhlavuoden tapahtumiin osallistuvat omalla panoksellaan myös muut kaupungin muistiorganisaatiot (Oulun Kamut) eli Oulun kaupunginkirjasto, Oulun maakunta-arkisto sekä Oulun kaupunginarkisto. Toukokuussa ilmestyy myös Oulun Historiaseura ry:n kustantama uusintapainos Saran bestselleristä "Sata muistelmaa Pohjanmaalta".
 

"Satanen muistelmia Pohjanmaalta" ilmestyy

Muutettuaan Tukholmaan vuonna 1843 Sara kirjoitti teoksensa "Hundrade minnen från Österbotten", joka ilmestyi kolmena vihkona vuosina 1844–1845. Kirjan toimittamisessa painokuntoon auttoi Gustaf Henrik Mellin (1806–1875), joka oli paitsi Saran pikkuserkku, myös hänen holhoojansa.

Kustantaja, kirjakauppias K. R. Looström halusi varmistaa hankkeen taloudellisen puolen etukäteisvarauksilla, joita tulikin 600 kappaletta painosmäärän ollessa 1 000 kappaletta. Pääosa tilauksista tehtiin Suomeen mutta huomattava määrä myös Ruotsiin. Tilaajien joukossa olivat esimerkiksi: J. L. Runeberg, Z. Topelius, J. W. Snellman, F. M. Franzén sekä Fredrika Runeberg.

Helsingfors Tiningar -lehti näki arviossaan erityisen ansiokkaana se, että " - - - hän on käyttänyt lempeitä ja valoisia värejä, että hän on sallinut valon langeta varjojenkin yli. Vain täten on hän voinut välttää persoonallisen häväistyksen kareja, jotka ovat vaarallisia kuvattaessa oman ajan ihmisten yksityisiä oloja, etenkin kun useimmat nimet ovat tuodut julki tai ovat helposti tunnettavissa. - - - " . Kirjoittaja lienee lehden toimittaja Zacharias Topelius.

Kirjailijakollegoilta muistelmat saivat riemukkaan vastaanoton. Esimerkiksi Frederika Bremerin ja Johan Ludvig Runebergin avoimet tervehdykset olivat ylistäviä.

Erityisesti Frederika Bremerin palaute lämmitti Saran sydäntä. "Ainoastaan kerran elämässäni olen ollut niin riemun tunteiden vallassa kuin lukiessani Neiti B:n kirjettä. Nyt saa koko sanomalehdistö tuomita vähäisen yritykseni kuvata ympäristöni elämää, kun Neiti Bremer niin hyväntahtoisesti vioista piittaamatta sen hyväksyy - - - "

Kansallisrunoilija Runebergia ilahdutti Saran tinkimättömyys:

" - - - Nuo hauskat, teeskentelemättömät kertomukset täynnä luontoa ja tosielämää, ovat minua suuresti miellyttäneet, ne varsinkin, joita kirjoittaessanne pieni irvihammas näkyy piilleen kirjailijattaren kynän takana. - - - "

Osa oululaisista sen sijaan pahastui Saran teoksesta kutsuen sitä nimellä "Sata valhetta Pohjanmaalta". Siihen Sara vastasi tyylilleen uskollisesti: "När man vill koka soppa på spik bör man dock sätta i lite saft." (Kun tahtoo keittää soppaa rautanauloista, täytyy siihen toki panna mehuakin sekaan.)

"Sata muistelmaa Pohjanmaalta" ilmestyi suomeksi ensimmäisen kerran vuonna 1872. Sen jälkeen kirjasta on otettu useita painoksia, joista viimeisin ilmestyy juuri näinä päivinä Oulun Historiaseuran Scripta Historica -sarjassa. Fredrika Runebergin näkemys vuodelta 1861 "Sara parka! Jopa isiesi maassa sinut unohdettiin pian, pikemmin kuin kuvittelitkaan.", on siis osoittautunut paikkansapitämättömäksi.

 

 

Museon edustalla on kuvanveistäjä Into Saxelinin vuonna 1927 valmistunut muistoreliefi, joka esittää Sara Wacklinia. Se on ensimmäinen suomalaiselle naiselle tehty muistomerkki.

Julistetta klikkaamalla saat sen painokelpoisena.