In English | Tekstin koko A- A+

J. V. Snellman -- Oulun koulusta kansakunnan kaapin päälle J. V. Snellman -- Oulun koulusta kansakunnan kaapin päälle

Johan Vilhelm Snellmanin (1806-1881) syntymästä tulee toukokuussa 2006 kuluneeksi 200 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi Pohjois-Pohjanmaan museon aulassa on 9.5.-11.6. 2006 välisen ajan esillä Snellmanin elämää, elämäntyötä ja aikaa esittelevä näyttely.

Oulun Numismaattinen Kerho r.y. tuo näyttelyyn esille Suomessa julkaistut J. V. Snellman -aiheiset setelirahat. Esille tulee myös Suomen setelirahat aikaväliltä 1863-68  eli ajanjaksolta, jolloin Snellman toimi valtionvaraintoimituskunnan päällikkönä.


Lapsuus

Johan Vilhelm Snellman syntyi isänsä kipparoiman Patience-fregatin kajuutassa Tukholman Södermalmin rannassa 12.5.1806. Snellmanin vanhemmat merikapteeni Christian Henrik Snellmanin (1777-1855) ja Maria Magdalena Röring olivat syntyneet Pohjanmaalla. Vuonna 1813 perhe muutti Kokkolaan. Noin vuosi muuton jälkeen perheen äiti kuoli.


Kouluvuodet Oulussa

Johan Vilhelm sai yksityisopetusta Kokkolan pienten lasten koulussa eli pedagogiossa. Kymmenen vuoden vanhana hän aloitti Oulun triviaalikoulun. Koulu oli korkein oppilaitos Pohjois-Suomessa ja sen alue ulottui etelässä Kokkolaan saakka. Samaa koulua olivat käyneet kolme aiempaakin suvun polvea: isä, isoisä ja isoisänisä.

Oulu oli saanut tapulikaupunkioikeudet vuonna 1765 ja se oli noussut merkittäväksi kaupan ja käsityön keskukseksi Pohjois-Suomessa. Kaupungissa oli 1800-luvun alussa runsaat 3 000 asukasta.

Triviaalikoulussa Snellmanin opettajina toimivat Simon Wilhelm Appelgren, Carl Jacob Frosterus sekä Johan Höckert. Erityisesti viimeksi mainittua oppilaat kunnioittivat: " - - - se herätti meissä omanarvontunnon ja pyrkimyksen ottaa se huomioon käytöksessämme." Opetuskielenä triviaalikoulussa oli ruotsi mutta vapaa-ajan kielenä käytettiin suomea.

Muita Oulun triviaalikoulussa opiskelleita: Johan Ludvig Runeberg, Sakari Topelius


Kuvaa klikkaamalla Snellmanin
muistoja triviaalikoulusta

 

Se surkia tulipalo, joka vuonna 1822 hävitti melkeen koko Oulun kaupunnin, muutti myös sen silloin vasta 4 vuotta 9 kuukautta valmissa olleen, puusta rakennetun, kauniin koulu-huoneenki poroksi.

(Oulun Wiikko-Sanomat)

 

Oulussa ollessaan Snellman asui "koulukortteerissa" tätinsä Anna Piponiuksen (os. Snellman) ja tämän puolison, värjärimestari Elias Piponiuksen perheessä. Monilapsisessa perheessä oppi työnteon merkityksen ja joutui osallistumaan pienempien serkkujensa hoitamiseen.

Anna-täti pani merkille Johan Vilhelmin erikoisen persoonallisuuden todeten: "Jos sinusta tulee hyvä, niin sinusta tulee erittäin kunnollinen mies, mutta muussa tapauksessa sinusta tulee roisto, sillä keskinkertaista sinusta ei tule."

Sunnuntaina oli käytävä kirkossa, oltava läsnä saarnanselityksessä, se oli järkähtämätön järjestys. Mutta kyllä kirkossa kovasti paleli - jalkoja, muuten ei, vaikka viitat olivatkin mitättömät.

(J. V. Snellman)

 


Elias ja Anna Piponiuksen talo sijaitsi nykyisen Isokatu 5:n paikalla.
Oulun triviaalikoulu sijaitsi puolestaan nykyosoitteessa Kajaaninkatu 14.


J. V. Snellmanin opiskelu triviaalikoulussa päättyi Oulun suurpaloon vuonna 1822. Nuori J. V. osallistui omalta osaltaan palon sammutustöihin ja sukulaistensa omaisuuden pelastamiseen.  Piponiusten talon tuhouduttua tulipalossa Johan Vilhelm asui tilapäisesti setänsä, Haukiputaan lukkari Benjamin Snellmanin luona.


Oulun palo 1822. Jack Wallinin akvarelli.
Pohjois-Pohjanmaan museo


Tulipalosta Oulun Kaupungissa:

Menneen viikon tuorstai aamulla kello 3:men aikana herätettiin Oulun asukkaat yhtäkkiä Kirkonkelloilta. Walakia oli pääsnyt irti Painaja eli Värjäri Paapen talossa - - -  Kuinka nopeasti valkea liikkui nähdään siitä, että Kaupungin suurin spruuta paloi, sillä miehien täytyi itsiänsä tulen liekistä pelastaakseen jättää se tulen haltuun.

(Turun Wiikko-Sanomat 1.6.1822)


J.V. Snellman sai päästötodistuksen Oulun triviaalikoulusta 29.5.1822. Saman vuoden syksyllä hän suoritti ylioppilastutkintonsa ja siirtyi opiskelijaksi Turun Akatemiaan. Varhaisopinnot suomenkielisessä Oulun kaupungissa olivat merkittäviä Snellmanin ajatusmaailmalle. Kouluajoistaan hän totesi myöhemmin seuraavasti:

Ajatellessani näitä opettajiani moitin itseäni siitä, että olen tehnyt itseni syypääksi tavalliseen kankeuteemme, ilmaisematta heille sanallakaan tai joillakin kirjoitetuilla riveillä myöhempänä aikana sitä harrasta kiitollisuutta, jota en ole koskaan lakannut heitä kohtaan tuntemasta. Nyt he ovat kauan sitten kuolleet. Tämä kirjoitus voi nyttemmin olla todisteena siitä rakkaudesta, joka mieltäni vielä kiinnittää siihen maanääreen, jossa olen elänyt ainoastaan onnellisia, suruttomia ja kuitenkin koko elämälleni hedelmää tuottaneita päiviä.


 


Muutamia vuosilukuja J. V. Snellmanin elämästä:

1822 ylioppilaaksi
1831 filosofian kandidaatin tutkinto
1832 maisterin tutkinto
1835, 1836, 1848 väitöskirjat
1839-42 ulkomaanmatkat Ruotiin ja Saksaan
1843-49 rehtorina Kuopiossa
1844 perustaa Saima-lehden
1845 avioliitto Jeannette Wennbergin kanssa, lapset:
         ● Hanna (1846-82)
         ● Anders Henrik (1848-1911)
         ● Johan Ludvig (1850-1909)
         ● Vilhelm (1851-1933)
         ● Magdalena (1853-56)
         ● Karl (1855-1928)
         ● Gustav (1857-57)
1857 leskeksi
1856-63 professuuri
1863-68 valtionvaraintoimituskunnan päällikkö
1863-68 senaattori
1866 aatelointi

Suomen hypoteekkiyhdistyksen toimitusjohtaja 1859-81
Suomen Kirjallisuuden seuran esimies 1870-74
Suomen Tiedeseuran puheenjohtaja 1870-71
säätynsä edustajana valtiopäivillä 1872, 1877-78