In English | Tekstin koko A- A+

Terva – Pohjolan musta kulta Terva – Pohjolan musta kulta

Pohjois-Pohjanmaan museon tuottama näyttely Terva – Pohjolan musta kulta kertoo tervan tarinan Kainuun metsistä Toppilan tervahoviin. Kuohuva Oulujoki oli tervakaupan valtasuoni, jota pitkin terva kuljetettiin paltamoilla, tarkoitusta varten kehitetyillä veneillä. Tervan valmistuksen ja kuljetuksen lisäksi näyttely esittelee tervakaupan taustoja ja tervan käyttötapoja sekä tervakaupan merkitystä niin Oulun porvareille kuin salomaiden asukkaillekin.

Tervahaudan silmää ladotaan. Kuva: Sylvi Louhimaa 1939.
Pohjois-Pohjanmaan museon arkisto


Oulu oli 1800-luvulla maailman johtavia tervanvientikaupunkeja. Huippuvuonna 1865 Oulusta lähti maailmalle 83 000 tynnyrillistä tervaa. Terva oli tuon ajan "haitekkia", tarkkaan suunniteltu ja monivaiheisena työnä tuotettu laatutuote.

Jokaisen tervatynnyrin takana oli vuosia kestänyt tarkkaan suunniteltu ja tervatalonpoikien vankkaan kokemukseen pohjautuva monivaiheinen työ. Sopivat nuoret mäntymetsät kuorittiin pihkoittumaan. Puut kaadettiin ja kuljetettiin tervahaudalle, jossa ne pilkottiin säröksiksi. Tervatynnyreitä tarvittiin kymmenittäin. Tervahaudan pohjan teko oli tärkeä vaihe, samoin haudan latominen ja tietysti tervan polttaminen. Kun puhdas terva oli tynnyreissä, oli se kuljetettava polttopaikalta Ouluun. Vasta silloin tervanpolttaja sai palkan työstään.

Tervantuojat näkyivät jokavuotisena asiakaskuntana oululaisissa kauppapuodeissa. Kaupungista hankittiin paitsi välttämättömät suolat, jauhot ja tupakat, myös miesten taskukellot ja naisten kuviokankaiset huivit. Kaupungin tervaporvareilla ja salomaiden talonpojilla oli molempia osapuolia hyödyttävä kauppasuhde.

Mihin tervaa sitten tarvittiin? Suuret tervamäärät laivattiin ulkomaille kauppalaivastojen köysien kyllästykseen ja laivankylkien lahonsuojaukseen. Terva oli tarpeellista myös talonpoikien omassa arjessa; sillä suojattiin niin kulkuneuvot kuin kalaverkotkin. Tervasta jalostettiin muun muassa pikeä, saippuaa ja pastilleja.

Esillä on tervantuotantoa ja -kuljetusta valaisevia pienoismalleja, muun muassa myös uudempaa tervantuotantotapaa edustava tervauuni. Tervahaudan tekovaiheet selviävät Museoviraston tuottamasta Terva-elokuvasta, joka on kuvattu Hyrynsalmella vuonna 1974.

Näyttelykävijät pääsevät myös testaamaan lautapelissä tervakauppiaan taitojaan Euroopan satamissa. Lautapelin on käsikirjoittanut FM Sami Heikkinen vuonna 2011.

  


Näiden korttien avulla voit kerrata, miten hyvin tunnistat näyttelyn esineet!

(pdf)
Terva - Pohjolan musta kulta -koululaistehtävät
Terva - Pohjolan musta kulta -koululaistehtävien vastaukset
Terva - Pohjolan musta kulta -näyttelytekstit