In English | Tekstin koko A- A+

Uuno Laukka Oulun ja oululaisten kuvaajana Uuno Laukka Oulun ja oululaisten kuvaajana

Valokuvanäyttely museon infotilassa 21.1. - 27.4.2014

Maaliskuussa 2014 tulee kuluneeksi 100 vuotta oululaissyntyisen valokuvaaja Uuno Laukan syntymästä. Pienoisnäyttelyn Uuno Laukka Oulun ja oululaisten kuvaajana kuvat on vedostettu Pohjois-Pohjanmaan museon hallussa olevasta laajasta negatiivikokoelmasta.

"Uuno Laukka on kaikkein suurimpia Oulu-taiteilijoista, kaikkikin taiteet mukaan lukien", sanoo Muisteja-elokuvassaan Laukan kuvamateriaalia käyttänyt ohjaaja Peter von Bagh. Hän pitää Laukkaa aivan poikkeuksellisena taiteilijana, sitäkin vaikuttavampana, koska mies kätki viisautensa ja sisäiset näkynsä nöyrästi lehtikuvauksen kaapuun.

Uuno Laukan kuvia käytetään vuosittain erilaisten lehtijuttujen sekä Oulun historiasta kertovien teosten kuvittamiseen. Museo hyödyntää kuvia myös omissa näyttelyissään säännöllisesti. "Myös yksityishenkilöt ovat kiinnostuneita tilaamaan Laukan kuvia, etenkin tuttuja katunäkymiä", toteaa museon arkistonhoitaja Meeri Rauhala.

Uuno Laukka syntyi Oulussa 20.3.1914 ja kuoli 64-vuoden iässä Oulussa 31.5.1978. Työuransa Laukka aloitti sanomalehti Kalevan juoksupoikana vuonna 1930. Myöhemmin hän siirtyi lehden kemigrafi-osastolle ja sieltä edelleen valokuvaaja Eero Trobergin oppiin. Kemigrafit valmistivat lehden kuvituksessa tarvittavat kuvalaatat. Laukka erosi Kalevan palveluksesta sotien jälkeen ja toimi "hovikuvaajana" vuonna 1945 perustelussa kulttuurilehti Kaltiossa.

Jatkosodan aikana Uuno Laukka toimi TK-kuvaajana Uhtuan ja Kiestingin rintamasuunnilla sekä myös Kannaksella. Tämän vuoksi Laukka tunnettiin myös sotien jälkeen – Atte Kalajoen mukaan - "Teekoo Laukkana". 

Sotien jälkeen vuonna 1948 Uuno Laukka ja Väinö Ukura perustivat valokuvaamo Pohjan Kuva Oy:n.  Miesten tiet kuitenkin erkanivat ja kumpikin jatkoi omalla tahollaan valokuvaajana. Uuno Laukka perusti Valokuvaamo Laukan vuonna 1953 (kuvaamo tunnettiin välillä myös nimellä Sarjakuva Laukka), joka toimi osoitteessa Kirkkokatu 11, (2. kerros) vuoteen 1978 saakka.

Laukka kuului pitkän aikaa Suomen Valokuvaajain Liiton Pohjois-Suomen liiton yhdistyksen johtokuntaan toimien myös sen puheenjohtajana. Ansioistaan valokuvaajana Uuno Laukka palkittiin useissa alan näyttelyissä.

Uuno Laukka oli yksi niistä valokuvaajista, jotka saivat kurssituksen urheilukuvaajiksi vuoden 1940 Helsingin kesäolympialaisiin, jotka kuitenkin sodan vuoksi jäivät pitämättä. Kutsu tuli niin ikään Helsingin vuoden 1952 olympialaisten valikoituun kuvaajajoukkoon.

Vuonna 1951 julkaistiin Uuno Laukan kuvateos Oulu koskien kaupunki (WSOY).  Se oli vasta toinen Oulua esittelevä valokuvakirja. Teos tallensi ansiokkaalla tavalla jo katoamassa olevaa vanhaa Oulua jälkipolville. Teoksesta otettiin uusintapainos vuonna 1956.

Näyttelyssä on esillä Uuno Laukan Oulussa – ja oululaisista - ottamia valokuvia. Kotikaupungin kuvaaminen oli alkanut jo ennen sotia ja jatkui edelleen sotien jälkeen niin kauan kuin elinpäiviä riitti.

Esillä olevat kuvat on vedostettu Uuno Laukan kokoelman alkuperäisistä negatiiveista, jotka ovat Pohjois-Pohjanmaan museon omistuksessa. Kuvat on vedostanut museon tutkija-valokuvaaja Jarmo Koponen. Vedostuspaperina on käytetty Ilford MG IV FB Glossy -kuitupaperia.

Näyttelyn kuvat vaihdetaan kevään aikana kolme kertaa. Ensimmäisessä näyttelyssä, joka aukeaa 21.1.2014, on esillä muun muassa kuvasarja Oulu ennen ja nyt. Esillä on vanhaa Oulua Uuno Laukan ja nykyistä Oulua Jarmo Koposen kuvaamana. Kuvia vertailemalla huomaa, miten paljon – tai toisaalta vähän – muutoksia Oulussa on vuosikymmenien varrella tapahtunut.

Näyttelyn kuvat vaihtuvat 25.2., jolloin aiheina ovat "Purkaminen ja rakentaminen", "Lähdöt ja paluut" sekä "Lapset", ja 25.3., jolloin aiheina ovat "Kadut ja maamerkit", "Tapahtumia" ja "Työssä".

Uuno Laukan uraa nostetaan tänä vuonna esille myös kotiseutuyhdistysten, kuten Merikoskikerhon, Oulu-seuran ja Pohjois-Pohjanmaan museoyhdistyksen toiminnassa. Tiedossa on esimerkiksi pop up -valokuvanäyttelyitä. Myös Uuno Laukan varsinaista syntymäpäivää 20.3. on tarkoitus viettää tapahtuman merkeissä. Seurat tiedottavat näistä tapahtumista myös omia tiedotuskanaviaan pitkin.

Uuno Laukan negatiivien reprokuvaus meneillään museossa

Pohjois-Pohjanmaan museon hallussa on pääosa Uuno Laukan alkuperäisestä negatiivimateriaalista. Joukossa on esimerkiksi lasi-, nitraatti- sekä 1950-luvun asetaattinegatiiveja ja 1960–70 -lukujen värinegatiiveja.

Ajan hammas on purrut erityisesti asetaattinegatiiveihin ja ilman pelastustoimenpiteitä ne tuhoutuvat. "Asetaattifilmien gelatiini kutistuu ja näin ollen negatiivi tuhoutuu. Tuhoutumisprosessin käynnistymisen huomaa negoista erittyvästä voimakkaasta etikan hajusta.", toteaa Pohjois-Pohjanmaan museon arkistonhoitaja Meeri Rauhala.

Museolla onkin käynnistetty työ kuvamateriaalin pelastamiseksi. Projektin aikana valokuvaaja Veikko Stöckel vedostaa, reprokuvaa ja digitoi satoja asetaattinegatiiveja.

Kotioloissa negatiivien säilyttämiseen kannattaa kiinnittää mahdollisuuksien mukaan huomiota, jotta ne eivät tuhoudu. "Esimerkiksi tavalliset kirjekuoret eivät ole hyviä säilytykseen, vaikka niitä näkee käytettävän.", huomauttaa arkistonhoitaja Rauhala.

Tietoja tutkituista säilytysmateriaaleista saa esimerkiksi Museoiden hankintakeskuksesta www.museoidenhankintakeskus.fi

Pohjois-Pohjanmaan museon nettisivuilla on tarkasteltavana noin 8 000 Uuno Laukan kuvaa. Kuvat ovat pääasiassa Oulussa kuvattuja maisemakuvia sekä kuvia erilaisista tapahtumista. Kokoelma sisältää myös rintamalla otettuja kuvia.

Tutustu kuviin tästä linkistä.