In English | Tekstin koko A- A+

Vienankarjalainen kulttuuri Vienankarjalainen kulttuuri


Vanha savupirtti Vienan Karjalassa
Kuva: Samuli Paulaharju / Pohjois-Pohjanmaan museon arkisto


Näyttely Vienankarjalainen kulttuuri esittelee nimensä mukaisesti Vienan Karjalan alueen historiaa ja kulttuuria. Vienan Karjalalla ja Pohjois-Pohjanmaalla on ikiaikaiset yhteydet; alueiden väliset erämaat ovat olleet niin kiistojen kohteena kuin kauppamiesten taipaleina. Näyttelyssä kerrotaan Vienan Karjalan kohtalosta muun muassa heimosotien, Itä-Karjalan kansannousun sekä toisen maailmansodan melskeissä.

Vienankarjalaiselle kulttuurille on ollut leimallista sukupolvelta toiselle siirtynyt suullinen perimätieto – loitsut, runot ja laulut – jotka olivat pohjana Elias Lönnrotin kootessa Kalevalaa. Myös ortodoksinen uskonto liittyy kiinteästi vienankarjalaiseen kulttuuriin. Tyypillisten maatalouselinkeinojen lisäksi vienankarjalaiset harjoittivat laukkukauppaa, jonka myyntipiiri ulottui pitkälle Suomen puolelle, jopa Ouluun saakka.

Näyttely on valmistettu yhteistyössä Pohjois-Viena –seuran kanssa. Näyttelyn esineet ja valokuvat ovat lainassa yksityishenkilöiltä sekä Ortodoksiselta seurakunnalta ja Karjalan Sivistysseura ry:ltä. Aineistoa näyttelyyn löytyi myös Pohjois-Pohjanmaan museon kokoelmista. Näyttelyssä on esillä aito laukkukauppiaan laukku, 1920-luvulla rajan yli pelastettu Pistojärven kunnan arkiston asiakirja-arkku papereineen sekä uskonnollista esineistöä.


Oulun Ortodoksisen seurakunnan omistamaa esineistöä.
Kuva: Arja Keskitalo / Pohjois-Pohjanmaan museo


Vienankarjalaisuus (teksti: Pohjois-Viena -seura)

Stepanie Lesonen
Kuva: Samuli Paulaharju / Pohjois-Pohjanmaan museon arkisto

 

Karjalainen kulttuuri liittyy suomalaiseen vuosituhantisilla kantasuomalaisilla siteillä. Heimojen kehittyminen eri ympäristöissä muutti ja toisaalta säilytti yhteistä perintöä.

Näyttelyssä tuodaan esille tekstien, karttojen, kuvien, äänitteiden ja esineistön avulla vienankarjalaisten historiaa, kulttuuria ja uskontoa. Pohjois-Pohjanmaan ja Vienan Karjalan väliset yhteydet ovat vaihdelleet tuhoisista hävitysretkistä vilkkaaseen kaupankäyntiin ja sukuyhteyksien luomiseen. Suomen autonomian aikana suomalaiset pääsivät tutustumaan Vienan Karjalaan. Sen läheiseltä, mutta mystiseltä vaikuttava kulttuuri kiehtoi ja vaikutti sekä suomalaisten että vienankarjalaisten oman identiteetin rakentumiseen.

 


Yrjö ja Janne Rajamaa 1920-luvun alkupuolella
kauppamatkallaan Simossa. Kuva: yksityiskokoelmissa.


Suomen itsenäistyttyä halusi osa vienalaisista itsenäistä tai autonomista Vienan Karjalaa tai liittymistä Suomeen. Bolsevikkien valtaan nousu aiheutti kymmenientuhansien pakolaisten virran Venäjältä Suomeen. Itä-Karjalan kansannousun epäonnistuttua noin 12 000 vienankarjalaista pakeni Suomeen. Heistä palasi takaisin vajaa puolet. Suomeen asettuneet yrittivät kaikin voimin sulautua suomalaiseen yhteiskuntaan. Monet pitivät parempana vaihtaa etu- ja sukunimensä, uskontonsa sekä vaieta syntyperästään. Omien perinteiden noudattaminen väheni.

Suomen nuori valtio joutui huolehtimaan lähes kahden vuosikymmenen aikana suuresta joukosta rajan yli tulleita. Pakolaisten omat järjestöt ja sukulaiset ottivat vastuuta tulijoista. Oleskelulupien sekä passien ja paikkakuntien vaihtojen anomiset ja maksut niistä aiheuttivat suuria ongelmia. Pakolaishuoltolat ja -koulut sekä töiden saaminen helpottivat elämän järjestymistä. Pohjois-Suomessa töitä tarjosivat sahalaitokset, metsä- ja maataloustyöt sekä kauppa. Kouluttautumisella pystyttiin ajan oloon vastaamaan suomalaisen yhteiskunnan moninaisiin vaatimuksiin. Sulautuminen suomalaisiin oli tapahtumassa.

Jatkosodan lopussa lähti Vienan Karjalan miehitettyinä olleilta alueilta Suomeen yli puolet väestöstä. Heistä jotkut palasivat takaisin Neuvostoliittoon, jotkut jäivät Suomeen ja useat siirtyivät Ruotsiin välttääkseen palautuksen. Yhteydet rajan takana olleisiin sukulaisiin katkesivat vuosikymmeniksi.

Karjalaisväkeä. Kuva: Uuno Laukka / Pohjois-Pohjanmaan museon arkisto Röhön sinisilta. Kuva: Uuno Laukka / Pohjois-Pohjanmaan museon arkisto


Neuvostoliiton romahtaminen ja perestroikan aika mahdollistivat matkat nykypäivän Vienan Karjalaan. Politiikka 1950-1960-luvuilla oli muuttanut perinteiset vienalaiset elämäntavat. Pienissä kyläyhteisöissä eläneet ihmiset oli siirretty taajamiin ja kyliä oli hävitetty perspektiivittöminä. Omaa kieltä puhuivat lähinnä vain vanhemmat ihmiset. Koulujen opetuskielenä oli venäjä. Karjalainen kulttuuri näytti olevan katoamassa ikäihmisten mukana.

Karjalan Rahvahan Liitto perustettiin vuonna 1989 elvyttämään karjalaista kulttuuria ja kieltä Karjalan Tasavallassa. Liitolla on alaosastoja eri paikkakunnilla, myös Vienan alueella. Karjalan Rahvahan Liitto ja 100-vuotias Karjalan Sivistysseura alaosastoineen tekevät yhteistyötä karjalaisen kulttuurin parissa. Pohjoisessa toimivien karjalaisseurojen, Pohjois-Viena –seuran, KSS :n Kemin alaosaston ja Kuusamo-Viena –seuran yhteistyökumppaneita ovat Pääjärven, Kiestingin ja Louhen alaosastot.

Tiedustelut:
Anja Suvanto
Pohjois-Viena -seura
p. 040-5855 138


Kiitämme yhteistyöstä: Oulun Ortodoksisen hiippakunnan K. P. Metropoliitta Panteleimon, Oulun Ortodoksinen Seurakunta, Karjalan Sivistysseura ry., Lönnrot Instituutin tutkija FT Heikki Rytkölä, toimittaja Sakari Vuoristo, FL Seija Jalagin ja Pohjois-Viena –seuran jäsenistö

Näyttelyt ovat esillä 17.6.2007 saakka