In English | Tekstin koko A- A+

Vienankarjalaiset puvut Vienankarjalaiset puvut

Elias Lönnrot (1802–1884) keräsi Kalevalan runoja Vienan Karjalasta, jossa runonlaulu oli säilynyt pitkään osana perinteistä elämää.  Perinteisen elämäntavan keruuta edustavat myös Kerttu Lammassaaren tekemät puvut, joiden mallit ja valmistustavat hän on koonnut haastattelumatkoilla eri puolilta Vienan Karjalaa ja Suomea. Hän on käynyt läpi myös museoiden ja yksityishenkilöiden kokoelmissa säilyneitä vaatekappaleita.

Idea pukujen valmistamisesta Kerttu Lammassaari sai havaitessaan, ettei vanhoja vienalaisten  pukujen malleja ja teko-ohjeita ollut saatavissa. Tästä alkoi vuosia kestänyt keruutyö, jonka tuloksena on useita pukukokonaisuuksia Vienan Karjalan eri alueilta. Maantieteellisesti Vienan Karjala sijaitsee Venäjän Karjalan pohjoisosassa. Nykyisin alueella sijaitsevat Louhen, Kalevalan, Kemin ja Belomorskin piirit sekä Kostamuksen kaupunki.

Vanhimmat Lammassaaren käyttämistä mallipuvuista olivat peräisin 1800-luvulta eli ne oli ommeltu pelkästään käsin. Myöhemmin ompelukoneiden aikakautenakin vienalaispukujen tekeminen on ollut pääasiassa käsityötä. Tietojen keruu- ja käsittelyvaiheen
jälkeen Lammassaari rupesi soveltamaan tietojaan käytäntöön ja ompelemaan pukuja. Hän kertoo, että näyttelypukujen valmistamiseen käytettyä aikaa on mahdoton mitata.

Vienankarjalaisia pukuja -näyttely kertoo menneestä. Sen tarkoitus on herättää kiinnostusta vienankarjalaista puku- ja käsityöperinnettä ja samalla myös koko vienankarjalaista kulttuuria kohtaan.

Näyttely kuuluu Kainuun Museon RIHMA –kokoelmaan. Näyttelyn valmistelua ovat tukeneet: Karjala Interreg II, Opetusministeriö, Kajaanin Kalevalaiset naiset, Karjalan sivistysseura, Oulun läänin taidetoimikunta, Elias Lönnrot -rahasto, Kalevala-korun kulttuurisäätiö, Alfred Kordelinin säätiö, SAK:n kulttuurirahasto ja Kajaanin kaupungin kulttuuritoimi.

Tiedustelut:                                                                  
Kerttu Lammassaari
050-443 7277

Helena Lonkila
Kainuun museo
Helonkil@jyu.fi
    
Kuva: Kerttu Lammassaari

 


Kuvat: Arja Keskitalo/Pohjois-Pohjanmaan museo.
Nukkien taidokkaasta meikkauksesta vastaa Jaana Lammassaari.


Vienankarjalaiset häät olivat monivaiheinen tapahtuma, jonka aikana morsian siirrettiin omasta kodistaan sulhasen kotiin. Häiden kohokohta oli morsiamen suorittaminen eli se osa hääjuhlallisuuksista, jossa morsianta valmisteltiin aviovaimon osaan. Ensin morsian puettiin juhla-asuun. Pukemisen jälkeistä vaihetta kutsutaan piänpanennaksi. Morsiamen kassa eli tyttöpalmikko purettiin ja hiukset palmikoitiin kahdeksi, päälaelle käännetyksi letiksi. Päähän asetettiin sorokka, aviovaimon päähine.

Hääväen henkilöitä olivat muun muassa ristimoamo eli morsiamen kummitäti, joka yleensä toimi pukijana sekä poapo eli kätilö, jonka tehtävänä oli seurata lapsen varttumista ja antaa hänelle hyviä neuvoja.

The wedding in Viena Karelia was an eventful ceremony. The most important part was preparing the bride and advising her how to be a good wife. The bride was dressed, coiffed in a new manner, and received a married woman's headwear. Wedding songs and lamentations were performed, good advice was given, and the fiancé was praised. Parting from the childhood home was sad and the bride was tearful, as she also felt uneasy and afraid of the new circumstances.

Teksti: Kerttu Lammassaari
Käännös: Raija-Liisa Kianto

 


Klikkaa kuvaa katsoaksesi kuvasarjan näyttelyn valmistumisesta.
Kerttu Lammassaari pukee nukkeja.