In English | På svenska | Tekstin koko A- A+
A-Ö
HAKEMISTO

5.2. Tilasuunnittelun ja tontin käyttösuunnitelman ohjaus 5.2. Tilasuunnittelun ja tontin käyttösuunnitelman ohjaus

Pientalojen tulee muodostaa yhtenäistä kaupunkikuvallista kokonaisuutta ja kestävää rakennettua ympäristöä. Rakennusten tulee olla pitkäikäisiä, terveitä, turvallisia ja elinkaarikustannuksiltaan edullisia. Tavoitteen saavuttamiseksi on kehitetty laatuohjaus, jonka rakennusvalvonta tarjoaa pienrakentajille lupamaksuun sisältyvänä erityispalveluna.

Rakennusvalvonta järjestää uusilla asemakaava-alueilla pientalorakentajille ohjauspalavereja tulevien naapureiden kesken. Naapuruksille järjestettyjen korttelikokouksien ensisijaisena ajatuksena on tehdä naapurit tietoiseksi toistensa tavoitteista ja tonttinsa käyttöratkaisuista eli mihin eri toiminnat tontilla sijoittuvat. Rakennusvalvonnan tarkastusarkkitehdin kutsumaan ohjaukseen osallistuu kerralla lähimmät naapurukset ja heidän pääsuunnittelijansa.

Ohjauskertoja on kaksi. Ensimmäisessä tilaisuudessa esitellään alustavat ajatukset ja kysymykset liittyen rakennusten sijoitteluun tontille. Lisäksi keskustellaan tontille sijoitettavista talomalleista sekä käydään läpi asemakaavan ja rakennustapaohjeiden vaatimukset. Tilaisuudessa sovitaan myös jatkotoimenpiteistä.

Toisessa tilaisuudessa tarkastetaan tontin käyttösuunnitelma, joka perustuu aikaisemmassa tilaisuudessa sovittuihin tavoitteisin. Tontin korkeusasemista sovitaan alustavasti tässä vaiheessa. Lisäksi voidaan tarkastella mahdollisia rakennussuunnitelmia.

Rakennuksen pitkäikäisyys ja monikäyttöisyys
Rakennuttajan on syytä tiedostaa, että tehdessään rakennukseen liittyviä valintoja, hän samalla suurelta osin päättää rakennuksen kestoiästä ja monikäyttöisyydestä sekä rakennusosien kestosta ja vaihdettavuudesta.

Omakotitaloissa kuten isommissakin rakennuksissa pätee periaate: talon kestoikä ja huoltovapausvälit voidaan suurelta osin valita ennakkoon materiaalivalintojen ja teknisten ratkaisujen avulla. Rakennus voidaan tehdä kestämään esimerkiksi 20 vuotta tai 100 vuotta tai pitempään. Betonirakenteissa minimikäyttöikä on 50 vuotta, mikä pitäisi olla koko rakennuksen minimikestoikä. Kestoikää lisättäessä rakentamiskustannus hieman kohoaa, mutta rakennusta pitkään käytettäessä se saadaan moninkertaisesti takaisin.

Samoin suunnittelua käynnistäessään rakennuttajan on syytä päättää, kuinka monenlaisiin käyttötilanteisiin rakennuksen tulee soveltua. Esimerkkinä omakotitalojen elämänkaariajattelussa tyypillisiä ovat seuraavat tilanteet: perheen koko muuttuu; lapset kasvavat, itsenäistyvät, opiskelevat, perustavat perheen; isovanhempia majoitetaan; tarvitaan työhuonetta erillisellä sisäänkäynnillä; tarvitaan erillinen yksiö/kaksio lapsille, itselle tai ulosvuokrattavaksi. Taloa pitää pystyä asumaan tehokkaasti erilaisissa elämäntilanteissa "isältä pojalle", ja tarvittaessa laajentamaan järkevällä tavalla.

Pientalojen tulee soveltua mahdollisimman hyvin myös apulaitteita käyttäville asukkaille siten, että tarvittaessa kulkureitti tontilla ja sisäänkäynti voidaan rakentaa pyörätuolia tai rollaattoria apunaan käyttävälle asukkaalle sopivaksi. 1. asuinkerros tulee suunnitella täysin esteettömäksi nk. selviytymiskerrokseksi, joka sisältää riittävän väljien peseytymis-, WC- ja keittotilojen lisäksi myös olohuoneesta erillisen tilan nukkumista varten.

Suurehkoon omakotitaloon voidaan hyvällä tilasuunnittelulla sovittaa kaikki edellä mainitut toiminnot. Se mukautuu uusiin tilanteisiin parhaimmillaan vain väliovia sulkemalla ja avaamalla.

Edellä kerrotut tavoitteet tulee hankekohtaisesti määritellä ennakkoon ja antaa arkkitehdille suunnittelun lähtötiedoiksi. Niihin päästään ammattitaitoisella suunnittelulla, rakentamisella ja valvonnalla. Arkkitehti on saanut koulutuksen tilojen ja ulkonäön suunnitteluun, insinööri teknisten asioiden suunnitteluun. Suunnitteluun ja valvontaan panostaminen saadaan yleensä moninkertaisesti takaisin rakennuksen käytön aikana tai myynnin yhteydessä.

Pientalojen riittämätön suunnittelu ja asiantuntematon rakentaminen aiheuttavat suurta taloudellista vahinkoa. Tehokkaalla tilojen suunnittelulla ja sitä kautta pienemmällä asuntokoolla ja -tilavuudella säästetään sekä rakennus- että ylläpitokustannuksia. Pelkästään talon lämmittämisen energiakustannus rakennuksen käyttöiältä muodostuu lähes kaksinkertaiseksi investointikustannuksiin nähden. Siksi hyvällä ja energiatehokkaalla suunnitelmalla säästetyt neliöt ja kuutiot tuovat kohoavien energiahintojen vuoksi jatkuvasti hyötyä asukkaalle.

Suunnitelmaluonnoksien esittäminen, neuvojen saaminen
Suunnitelmien esittäminen luonnosvaiheessa ja suunnitteluratkaisuista sopiminen ennakkoon rakennusvalvonnan arkkitehtien kanssa lyhentää yleensä lupahakemuksen käsittelyaikaa. Samalla se tarjoaa luvanhakijalle ja pääsuunnittelijalle mahdollisuuden saada asiantuntijoiden ohjeita ja mielipiteitä hankkeen suunnitteluun ja vieläpä ilman lisäkustannuksia.

Rakennusvalvonta toivoo yhteydenottoja jo suunnitteluvaiheen alussa. Tarkastusarkkitehdit tavoittaa parhaiten sähköpostilla ja käsipuhelimella. Tapaamisaika rakennusvalvonnalla on syytä sopia ennakkoon.

Suunnittelun ohjaus ja neuvonta

Tarkastusarkkitehdit
Aila Asikainen, p. 044 703 2701
Esa Kauppi, p. 044 703 2702
Reijo Lammasniemi, p. 044 703 2713

Anu Montin, p. 044 703 2717

Kaupunginarkkitehti
Jari Heikkilä, p. 044 703 2703

Rakennusvalvonta

  • Käyntiosoite work Solistinkatu 2, 90140 Oulu,
  • Puhelin work 044 703 2718
  • Sähköposti
  • Aukioloajat ma–pe klo 8–16
Tiedot esitetään hCard-muodossa.