In English | På svenska | Tekstin koko A- A+
A-Ö
HAKEMISTO

Ajankohtaista Ajankohtaista

< Takaisin

Oulun sosiaali- ja terveyspalvelut kuuden suurimman kaupungin vertailussa

Espoo, Helsinki, Oulu, Tampere, Turku ja Vantaa vertailevat sosiaali- ja terveyspalveluitaan vuosittain. Hyvinvointilautakunnalle tuodaan 6.10.2016 tiedoksi raportit ja analyysit Suomen kuuden suurimman kaupungin vertailuista vuodelta 2015 sekä 11 suuren kaupungin terveydenhuollon kustannusten vertailu vuodelta 2015. Oulu pärjää vertailuissa, mutta väestön sairastavuus ja huono työllisyystilanne nostavat kustannuksia.

Vanhusten sosiaali- ja terveyspalveluiden palvelurakenne on Oulussa kehittynyt valtakunnallisten suositusten mukaisesti. Kotona asuvien vanhusten määrä, säännöllisen kotihoidon asiakkaiden ns. peittävyys sekä vanhusten ympärivuorokautisen hoidon määrä ovat Oulussa suositusten mukaisia. Oulussa on vähennetty pitkäaikaispaikkoja ja vastaavasti otettu käyttöön uusia tehostetun palveluasumisen paikkoja.  

Vanhuspalveluiden järjestämiseen Oulu käyttää edelleen enemmän euroja kuin muissa suurissa kaupungeissa keskimäärin. Ero selittyy pitkälti palveluiden korkealla kattavuudella ja oululaisten suurella sairastavuudella. Kustannuksia on pyritty vanhuspalveluissa hillitsemään mm. laitoshoidon vähentämisellä.

Asiakaskohtaiset kustannukset kehitysvammahuollossa ovat Oulussa vertailukaupungeista alhaisimmat, vaikka kehitysvammaisia on meillä Kuusikko-kunnista suhteellisesti eniten.

Laitoshoitoa on purettu Oulussa etuajassa. Uutena palveluna on aloitettu perhehoito sekä 10-paikkainen tilapäishoidon yksikkö kehitysvammaisille lapsille ja aikuisille.

Oulussa palvelusuunnitelmia kehitysvammaisille tehdään enemmän (2467 vuonna 2015) kuin neljässä muussa suunnitelmien määrän ilmoittaneessa kaupungissa (yhteensä 2435).

Lastensuojeluasiakkaiden määrä on laskenut kaikissa suurissa kaupungeissa. Muutos johtuu 1.4.2015 voimaan tulleesta uudesta sosiaalihuoltolaista.

Oulussa lastensuojeluilmoituksia on tehty aiempaa vähemmän. Vuonna 2015 ilmoituksia tehtiin 3622, kun vuonna 2014 lukema oli 4191. Muissa vertailukaupungeissa ilmoitusten määrä kasvoi. Perhehoitoa käytetään Oulussa enemmän kuin muissa kaupungeissa.

Oulussa päihdehuollon kokonaiskustannukset ovat edelleen Kuusikko-kuntien alhaisimmat. Keskiarvo meillä on 38 euroa jokaista 18 vuotta täyttänyttä asukasta kohden, kun kuuden suurimman kaupungin keskiarvo on 72 euroa.

Päihdeasiakkaat perheineen käyttävät useimmiten paljon muitakin sosiaali- ja terveyspalveluita. Näiden kuntalaisten kokonaisvaltaista tukea on Oulussa parannettu mm. yhteisten hoito- ja palvelusuunnitelmien sekä vastuutyöntekijöiden avulla. Toimintamallia kehitetään edelleen.

Aikuissosiaalityön asiakkailla on usein pitkään jatkunutta työttömyyttä, päihde- tai mielenterveysongelmia sekä elämänhallintaan ja asumiseen liittyviä vaikeuksia.

Aikuissosiaalityössä erityisryhminä ovat pitkäaikaistyöttömät sekä tulottomat, työttömät alle 25-vuotiaat nuoret. Nuorten sosiaalityön yksikkö aloitti toimintansa 1.8.2015.

Oulussa maksettiin viime vuonna passiivisen työmarkkinatuen maksuja 4200 henkilön työttömyydestä yhteensä 20 miljoonaa euroa.

Toimeentulotukea saaneiden määrä kasvoi edellisvuodesta kaikissa kaupungeissa. Alle 25-vuotiaiden osuus kaikista toimeentulotuen saajista oli Oulussa suurin, 31 prosenttia, ja Helsingissä pienin: 23 prosenttia. Eläkkeellä olevia toimeentulotuen saajia Oulussa oli suhteellisesti vähiten (5,4 %). Toimeentulotuen euromääräiset kustannukset olivat Oulussa pienemmät kuin muissa kaupungeissa keskimäärin.

Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannusvertailuun osallistuivat vuonna 2015 Espoo, Helsinki, Jyväskylä, Kouvola, Kuopio, Lahti, Oulu, Pori, Tampere, Turku ja Vantaa.

Oulun ikävakioidut kustannukset vuonna 2015 (2 490 euroa/asukas) olivat suurimmat viidentenä vuonna peräkkäin.

Oulun sijoitus kustannusvertailussa muuttuu merkittävästi, jos iän lisäksi huomioidaan väestön palveluntarve. Tarvevakioiduissa terveydenhuollon kustannuksissa, kun huomioidaan ikärakenteen lisäksi sukupuolirakenne, sairastavuus ja sosioekonominen asema, oli Oulu puolestaan suurten ja keskisuurten kuntien (mukana vertailussa 31 kuntaa) vertailussa kahdeksanneksi halvin vuonna 2015.

Sairaalahoidon tarpeen vähentämiseksi hoitoketjun kehittämistyön tuloksia on jo näkyvissä. Kaupunginsairaalaan on pystytty ottamaan sinne kuuluvat potilaat, jolloin erikoissairaanhoidon siirtoviivepäivät ovat toteutuneet matalina. Kaupunginsairaalasta pääsee aiempaa nopeammin jatkohoitoon, jolloin jatkohoitopaikkaa odottavien määrä on vähentynyt.

Sairaanhoitaja työssään


Poikkeuksia aukioloajoissa Poikkeuksia aukioloajoissa

Arkipyhät ja lomakaudet vaikuttavat aukioloihimme.

Aukioloaikojen poikkeukset kootaan yhdelle sivulle.