In English | På svenska | Tekstin koko A- A+
A-Ö
HAKEMISTO

Kysymyksiä isyydestä, elatusavusta, huollosta ja tapaamisoikeudesta Kysymyksiä isyydestä, elatusavusta, huollosta ja tapaamisoikeudesta

Tällä sivulla (linkkiä klikkaamalla pääset suoraan aihealueeseen liittyviin kysymyksiin):

Isyyden selvittäminen
Yleistä tietoa lapsen asioista sopimisesta eron jälkeen
Lapsen elatus ja Kelan elatustuki
Lapsen huoltajuus, yksinhuolto ja yhteishuolto
Lapsen oikeus tavata muualla asuvaa vanhempaa
Lapsen kuuleminen
Oheishuoltajuus ja edunvalvonta

Etkö löytänyt vastausta kysymykseesi? Saat yhteyden lastenvalvojiin Oulun Omahoitopalvelun kautta. Palvelun käyttöön tarvitset verkkopankkitunnukset.

Isyyden selvittäminen

Miten isyyden tunnustaminen tehdään?
Isyys tunnustetaan lastenvalvojan luona, ajanvarauksella. Käynnillä laaditaan ensin isyyden selvittämispöytäkirja. Sen jälkeen mies allekirjoittaa isyyden tunnustamislausuman. Vanhemmat voivat isyyden tunnustamisen yhteydessä allekirjoittaa yhteishuoltosopimuksen, jos ovat asiasta yhtä mieltä.

Miten isyyden selvittäminen hoidetaan?
Isyyslaissa säännellään tarkkaan isyyden selvittämisen menettelystä ja sen muotovaatimuksista. Isyyden selvittäminen kuuluu sen kunnan lastenvalvojalle, missä äidillä on kotipaikka. Jos äiti on kuollut tai hänellä ei ole kotipaikkaa Suomessa, kuuluu isyyden selvittäminen sen kunnan lastenvalvojalle missä lapsi asuu. Lastenvalvojan on varattava äidille tilaisuus osallistua isyyden selvittämistä koskevaan neuvotteluun, joka on pantava toimeen viipymättä sen jälkeen, kun lastenvalvoja on saanut tiedon lapsen syntymästä äidiltä, mieheltä, joka haluaa tunnustaa isyytensä, tai väestörekisterin pitäjältä.

Lastenvalvoja ei saa aloittaa tai jatkaa isyyden selvittämistä vastoin äidin tahtoa, jos lapsen äiti on kirjallisesti ilmoittanut lastenvalvojalle vastustavansa isyyden selvittämistä ja lapsi on äitinsä huollossa tai hoidettavana.

Isyyden selvittäminen on kuitenkin toimitettava, vaikka äiti on vastustanut isyyden selvittämistä, jos mies, joka katsoo olevansa lapsen isä, on tunnustanut isyytensä. Äidin velvollisuus on antaa totuudenmukaiset tiedot lastenvalvojalle kaikista seikoista, jotka ovat tarpeen isyyden selvittämiseksi. Äidin tulee erityisesti ilmoittaa, ketkä miehet ovat maanneet hänet lapsen siittämisaikana.

Lastenvalvojan tulee ryhtyä toimenpiteisiin veritutkimuksen tekemiseksi lapsesta, äidistä sekä miehestä, joka saattaa olla lapsen isä, jos mies pyytää tutkimusta tai jos lastenvalvoja muutoin katsoo tutkimuksen aiheelliseksi.

Lastenvalvojan on laadittava isyyden selvittämisestä pöytäkirja. Pöytäkirjaan tulee merkitä kaikki ne tiedot, joilla on merkitystä isyyttä vahvistettaessa.

Mitä tarvitsen mukaan lastenvalvojan luokse isyyden selvittämiseen?
Kuvallisen henkilöllisyystodistuksen.

Mitä tarkoittaa isyyden selvittämisen kieltäminen?
Äidillä on mahdollisuus kieltää isyyden selvittäminen, jos hän esimerkiksi ajattelee selvittämisen olevan lapsen edun vastaista. Jos isyyden selvittäminen kielletään, on lapsella vain yksi vanhempi, äiti, joka vastaa yksin myös lapsen elatuksesta.

Äiti on kieltänyt isyyden selvittämisen, mutta haluan tunnustaa isyyteni. Miten toimin?
Ota yhteyttä kotipaikkakuntasi lastenvalvojaan. Miehellä, joka haluaa tunnustaa isyytensä, on mahdollisuus käynnistää isyyden selvittely. Miehellä tulee olla tiedossaan henkilötietoja lapsesta ja lapsen äidistä. Asian hoitaminen on yksinkertaisinta, jos myös lapsen äiti saapuu paikalle. Mikäli mies haluaa oikeusgeneettiset tutkimukset tehtäväksi lastenvalvojan lähetteellä, on myös lapsen äidin suostuttava tutkimuksiin. Lapsen äitiä kuullaan isyyden tunnustamisesta, jonka jälkeen lastenvalvoja toimittaa paperit maistraattiin vahvistettavaksi. Mikäli lapsen äiti ei hyväksy isyyden tunnustamista, maistraatti ei voi vahvistaa isyyttä ja mahdollisesti miehelle syntyy kanneoikeus käräjäoikeuteen.

Yleistä tietoa lapsen asioista sopimisesta eron jälkeen

Mitä erotilanteessa vanhempien täytyy tehdä?
Vanhempien täytyy sopia lasten asumispaikasta ja tapaamisista muualla asuvan vanhemman kanssa sekä elatusavusta. Jos vanhemmilla on yhteishuoltajuus, se jatkuu automaattisesti, elleivät vanhemmat muuta sovi. Lapsia koskevat sopimukset on hyvä vahvistuttaa lastenvalvojan luona. Vahvistettuina sopimukset ovat pakolla täytäntöön pantavissa, jos toinen osapuoli ei niitä noudata. Avioeron yhteydessä käräjäoikeudelta voi pyytää liitännäisasiana ratkaisun myös lasten elatusavusta, huollosta, tapaamisista ja asumisesta. Käräjäoikeuden ratkaisu korvaa lastenvalvojan vahvistamat sopimukset ja on myös pakolla täytäntöön pantavissa.

Miten varaan lastenvalvojalle ajan?
Aika varataan ensisijaisesti lapsen kotikunnan lastenvalvojalle. Etävanhempi voi halutessaan varata ajan myös oman kotikuntansa lastenvalvojalle. Oulun lastenvalvojalle voi varata ajan puhelimitse.

Onko erotilanteissa pakko tehdä kirjallisia sopimuksia?
Ei ole, mikäli vanhemmat pystyvät riidattomasti sopimaan asiat.  Vain vahvistettu kirjallinen sopimus on täytäntöön pantavissa. Avioerohakemuksen yhteydessä voi pyytää em. asioista päätökset.

Onko vanhempien keskenään allekirjoittama sopimus, jossa on todistajien allekirjoitukset, pätevä ja virallinen?
Sopimus ei ole täytäntöönpanokelpoinen. Esimerkiksi Kela ei voi maksaa elatustukea tällaisen sopimuksen perusteella tilanteessa, jossa toinen vanhempi jättää maksamatta elatusavun tai elatusapu on pienempi kuin voimassa oleva elatustuki.

Voiko lapsi päättää kumman vanhemman luona hän asuu?
Ei, vanhemmat sopivat asioista. 12-vuotias voi kieltäytyä tapaamisesta.

Lapsen elatus ja Kelan elatustuki

Etävanhempi: tapaajavanhempi eli se vanhempi, jonka luona lapsi ei asu (eli ole kirjoilla).
Lähivanhempi: se vanhempi, jonka osoitteessa lapsi asuu.


Milloin täytyy maksaa elatusapua?
Lapsen elatuksesta annetun lain mukaan lapsella on oikeus riittävään elatukseen. Lapselle voidaan lapsen elatuksesta annetun lain mukaan vahvistaa suoritettavaksi elatusapua, jos lapsi ei asu pysyvästi vanhempansa luona eikä vanhempi muulla tavoin huolehdi lapsen elatuksesta. Elatusavun määrä ja sen suorittamistapa vahvistetaan sopimuksella tai tuomiolla.

Miten määräytyy elatusapu?
Elatusavun määräytymisestä säädetään lapsen elatuksesta annetussa laissa.  Elatuslain mukaan vanhemmat vastaavat lapsen elatuksesta kykynsä mukaan. Vanhempien elatuskykyä arvioitaessa otetaan huomioon heidän ikänsä, työkykynsä ja mahdollisuutensa osallistua ansiotyöhön, käytettävissä olevien varojen määrä sekä heidän lakiin perustuva muu elatusvastuunsa. Vanhempien elatusvastuun laajuutta arvioitaessa otetaan huomioon myös lapsen kyky ja mahdollisuudet itse vastata elatuksestaan.

Lisäksi elatusavun laskemisesta on oikeusministeriö julkaissut ohjeen (Ohje lapsen elatusavun suuruuden arvioimiseksi, julkaisu 2007:2). Oikeusministeriön ohjeen mukaan elatusavun ohjeellinen määrä lasketaan selvittämällä ensin, kuinka paljon lapsi tarvitsee kuukaudessa elämiseensä rahaa. Sen jälkeen selvitetään vanhempien elatuskyvyt ja verrataan niitä toisiinsa. Jos kummallekin esimerkiksi jää huomioon otettavien pakollisten menojen jälkeen käyttöön saman verran rahaa, elatuskyvyt ovat yhtä suuret eli elatusvastuu jakautuu tasan (50 %/50 %).  Elatusavun määrä on etävanhemman laskennallinen prosenttiosuus lapsen elatuksen tarpeesta. Esimerkiksi, jos lapsen elatuksen tarve on 500 €/kk ja etävanhemman elatuskyky 30 %, elatusavun määräksi tulee 150 €/kk. Laskennallisesta elatusavusta tehdään tarvittaessa lopuksi ns. luonapitovähennys. Luonapitovähennys voidaan tehdä, jos lapsi on etävanhemman luona keskimäärin vähintään 7 yötä kuukaudessa. Luonapitovähennys tarkoittaa sitä, että elatusapua pienennetään taulukon mukainen euromäärä sillä perusteella, että tapaamisten aikana lapsen ruokakustannuksista vastaa etävanhempi eikä lähivanhempi.

Minkä on minimielatusapu?
Ns. minimielatusapua ei ole. Elatusavun määrä lasketaan elatusvelvollisen elatuskyvyn mukaan. Jos elatusvelvollisella ei ole lainkaan tuloja, voidaan elatussopimukseen elatusavun määräksi merkitä määräaikaisesti myös 0 euroa. Tällöin Kela maksaa lapsen lähivanhemmalle elatustuen elatusvelvollisen puutteellisen elatuskyvyn korvaukseksi eikä elatusvelvolliselta peritä takaisin Kelan maksamaa elatustukea. Lastenvalvoja tarkistaa tositteista elatusvelvollisen tulot ja hyväksyttävät menot.

"Minimielatusavusta" puhuttaessa usein viitataan Kelan maksamaan elatustukeen. Elatustuen määrä on tällä hetkellä (2015) 155,17 €/kk. Kela maksaa elatustuen vahvistetun elatussopimuksen tai käräjäoikeuden tuomion perusteella, jos elatusvelvollinen laiminlyö hänelle vahvistetun elatusavun määrän tai jos elatusapu on vahvistettu elatustukea alhaisemmaksi elatusvelvollisen puutteellisen elatuskyvyn vuoksi.

Mitä teen kun elatusvelvollinen ei maksa vahvistettua elatusapua?
Elatusvelvollinen ei voi yksipuolisesti jättää vahvistettua elatusapua suorittamatta. Lähivanhempi voi toimittaa vahvistetun alkuperäisen elatussopimuksen Kelalle ja hakea elatustukea elatusavun laiminlyönnin perusteella.

Milloin elatusapua voi muuttaa?
Elatusapua voi muuttaa, jos jommankumman vanhemman elatuskyvyssä tai lasten elatuksen tarpeessa on tapahtunut olennaisia muutoksia. Asiaa tarkastellaan ensisijaisesti elatusapulaskelman lopputuloksesta käsin.  Elatusapusopimuksen muuttaminen on perusteltua, jos laskelman lopputuloksena saatava elatusavun määrä poikkeaa aikaisemmin vahvistetusta elatusavun määrästä vähintään 15 %. Lisäksi edellytetään, ettei muutos ole lyhytaikainen ja että elatusavun muuttamista on sekä lapsen että elatusapua suorittavan vanhemman olot huomioon ottaen pidettävä kohtuullisena.

Miten elatusapua muutetaan?
Elatusapua voi muuttaa uudella lastenvalvojan vahvistamalla sopimuksella. Muutosta voi hakea käräjäoikeudelta, jos elatusvelvollinen ja lähivanhempi eivät pysty saamaan aikaan sopimusta.

Mikä on elatusapu ja mikä on elatustuki?
Elatusapu on se kuukausittain maksettava rahasumma, jonka muualla asuva vanhempi vanhempien välisen sopimuksen tai käräjäoikeuden tuomion perusteella maksaa lapselle huolehtiakseen omalta osaltaan lapsen elatuksesta.

Elatustuki on Kelan kuukausittain lapselle maksama rahasumma, johon syntyy oikeus silloin, kun elatusvelvollinen on laiminlyönyt elatusavun maksamisen tai elatusapu on vahvistettu elatustuen määrää pienemmäksi. Kelan elatustukeen on oikeus myös silloin, kun lapsella ei ole toista elatusvelvollista vanhempaa siksi, että lapsi on yhden henkilön adoptoima tai lapsen isyyttä ei ole vahvistettu.

Kuka päättää mihin elatusapua käytetään ja mitä sillä maksetaan?
Huoltaja eli elatusavun saaja

Saako elatusavun maksaa lapselle?
Alaikäiselle lapselle ei, vaan elatusapu maksetaan huoltajalle. 18 vuotta täyttäneen lapsen elatukseen ja koulutuskustannuksiin tarkoitettu koulutusavustus maksetaan 18-vuotiaalle lapselle itselleen.

Onko elatusavulla ylärajaa?
Lapsen elatuksen tarve on yläraja

Mitä tuloja ja menoja huomioidaan elatusapua määriteltäessä?
Elatuslaissa ei määritellä, mitä tuloja tai menoja elatusapua määriteltäessä otetaan huomioon, vaan laissa todetaan, että vanhemmat vastaavat lapsen elatuksesta kykynsä mukaan. Vanhemman elatuskyvyn määrittelyssä huomioidaan elatuslain mukaan vanhemman ikä, työkyky, mahdollisuus osallistua ansiotyöhön, käytettävissä olevien varojen määrä ja lakiin perustuva muu elatusvastuu. Em. lainkohdan selventämiseksi oikeusministeriö on laatinut ohjeen elatusavun suuruuden arvioimiseksi (OM:n julkaisu 2007:2) Ohje löytyy internetistä. Ohjeen euromääräisiin summiin on tehty indeksikorotukset. Indeksikorotetuista summista löytyy tieto internetistä tai lastenvalvojalta kysymällä.  

Ohjeen mukaan elatusavun suuruutta laskettaessa huomioidaan lähtökohtaisesti kummankin vanhemman kaikki nettotulot kuukaudessa. Nettotuloista vähennetään kulutustilastoihin perustuva summa välttämättömiin yleisiin elinkustannuksiin (ruoka, vaatteet, puhtaus, pienet terveydenhoitokulut, puhelin- ja tietokonekulut jne.). Lisäksi nettotuloista vähennetään vanhemman asumiskulut, erityiset säännölliset terveydenhoitokustannukset, työmatkakustannukset, opintolainan hoitokulut ja muu elatusvastuu. Muu elatusvastuu tarkoittaa vanhemman muita lapsia tai vanhemman elatuksen varassa olevaa aviopuolisoa/yhteistä lasta kotona hoitavaa avopuolisoa.

Mitä teen, jos emme pääse sopimukseen lapsen elatusavusta lastenvalvojan luona?
Jos lisäneuvottelutkaan eivät auta, ota yhteyttä oikeusaputoimistoon tai asianajotoimistoon. Tässä tilanteessa elatusavun määrä ja suorittamistapa on vahvistettava tuomioistuimessa. Pääsääntöisesti tuomioistuin vahvistaa elatusavun kanteen vireillepanosta lukien. Taannehtivasti elatusapu voidaan tuomioistuimessa määrätä enintään yhden vuoden ajalta ennen kanteen vireille panoa, mutta taannehtivuuteen tulee olla erityisen painavia syitä. Jos sopimukseen elatusavusta ei päästä, lapsen huoltajan tai muun laillisen edustajan ei kannata viivytellä asian viemisessä tuomioistuimen ratkaistavaksi. Elatusavussa on kysymys nimenomaan lapsen oikeudesta. Myös elatusapua maksava vanhempi voi viedä elatusapuasian käräjäoikeuden ratkaistavaksi. Olennaisten olosuhdemuutosten perusteella voimassa olevaa elatusapua voi olla perusteltua myös pienentää. Elatusapukanteen laatimiseen voi pyytää apua oikeusaputoimistosta tai yksityiseltä asianajajalta.

Milloin voin saada elatustuen?
Elatustuen saamisedellytykset määritellään elatustukilaissa. Elatustuen myöntää Kela, josta saa myös yksityiskohtaista tietoa myöntämisen edellytyksistä ja hakumenettelystä. Elatuslain mukaan lapsella on oikeus elatustukeen silloin, kun 1) elatusvelvollinen on laiminlyönyt elatusavun maksamisen, 2) elatusapua ei ole lainkaan vahvistettu maksettavaksi elatusvelvollisen puutteellisen elatuskyvyn vuoksi, 3) elatusapu on vahvistettu elatustukea pienempänä elatusvelvollisen puutteellisen elatuskyvyn vuoksi, 4) avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen isyyttä ei ole lainvoimaisesti vahvistettu, 5) elatusapua ei ole voitu vahvistaa samanaikaisesti isyyden vahvistamisen kanssa tai 6) ottovanhempi on ottanut yksin lapsen ottolapseksi eikä kyseessä ole ottovanhemman puolison lapsi.

Mitä voin tehdä, jos en pysty maksamaan vahvistettua elatusapua lapselleni?
Jos kykenemättömyys elatusavun maksamiseen johtuu siitä, että elatusavun määrä on liian suuri nykyisiin tuloihisi verrattuna, voit varata toisen vanhemman kanssa yhdessä ajan lastenvalvojalle elatussopimuksen muuttamiseksi vastaamaan elatuskykyäsi. Elatusavun muuttamiselle on kaksi edellytystä eli se, että olosuhteet ovat elatusavun vahvistamisen jälkeen muuttuneet olennaisesti ja se, että elatusavun muuttamista on pidettävä kohtuullisena. Ohjeen mukaan olosuhteet ovat muuttuneet olennaisesti, jos muuttuneilla arvoilla laskettavan elatusavun määrä ylittää/alittaa vahvistetun elatusavun vähintään 15 %. Muutoksen olennaisuuteen kuuluu myös se, ettei se ole lyhytaikainen. Muutoksen olennaisuuden toteamisen jälkeen tehdään vielä lain edellyttämä kokonaisharkinta siitä, onko elatusavun muuttaminen kohtuullista.

Jos et pysty maksamaan vahvistettua elatusapua ja jätät sen maksamatta, lähivanhempi voi hakea laiminlyönnin perusteella Kelalta elatustuen (147,96 €/kk v. 2012). Tämän jälkeen et enää voi maksaa elatusapua lähivanhemmalle, vaan elatusapu maksetaan Kelalle. Kelan kanssa voi tehdä maksusuunnitelman. Jos tulosi ovat hyvin alhaiset, voit olla oikeutettu saamaan Kelalta jälkikäteen vapautuksen kertyneestä elatusapuvelasta.

Mikä on luonapitovähennys?
Luonapito tarkoittaa sitä, että lapsesta erossa asuva vanhempi pitää lasta luonaan. Lasta luonaan pitävä vanhempi tosiasiallisesti vastaa lapsen välttämättömistä elinkustannuksista luonapitoaikana.

Luonapitovähennys huomioidaan elatusavun määrää laskettaessa, jos tapaava vanhempi pitää lasta luonaan vähintään 7 vuorokautta kuukaudessa. Luonapidon laajuutta arvioitaessa ratkaisevaa on keskimääräinen yöpyminen kuukautta kohden. Yöpymisten määrään lasketaan mukaan sekä säännölliset viikonloppu- ja arkitapaamiset että loma-aikoina toteutuvat pidemmät luonapitojaksot kalenterivuoden aikana. Näin saatu yhteismäärä jaetaan kahdellatoista. Oikeusministeriön ohjeessa on määritelty luonapitovähennyksen määrä, joka on sitä suurempi, mitä enemmän lapsi on tapaavan vanhemman luona. Vuonna 2012 luonapitovähennyksen määrä on 29,50 – 61,00 €/kk/lapsi.

Mikä on täydentävä elatustuki?
Täydentävä elatustuki on Kelan maksamaa etuutta lähivanhemmalle lapsen elatusta varten, jos elatusapulaskelman perusteella määritelty elatusapu on elatusvelvollisen puutteellisen elatuskyvyn vuoksi alhaisempi kuin Kelan maksama täysi elatustuki 147,96 €/kk (2012).

Mikä on indeksikorotus?
Elatusapuja ja elatustukea korotetaan vuosittain elinkustannusten nousun seurauksena. Korotuksesta säädetään laissa eräiden elatusapujen sitomisesta elinkustannuksiin. Korotuksen määrä lasketaan kuluvan vuoden lokakuun ja edellisen vuoden lokakuun elinkustannusindeksin pistelukujen mukaan, ja korotus tulee voimaan vuoden alusta. Korotus koskee kaikkia voimassa olevia elatussopimuksia niiden vahvistamispäivästä riippumatta. Vanhemmat voivat tarkistaa uuden elatusavun määrän esimerkiksi kotikuntansa lastenvalvojalta tai Kelalta. Halutessaan vanhemmat voivat kirjauttaa uuden elatusavun määrän elatussopimuksen indeksikorotusliitteeseen. Ilman kirjaustakin kaikki elatusavut nousevat indeksikorotuksen verran. Elatusvelvollisen tulee itse huolehtia siitä, että maksaa elatusavun oikean suuruisena. Huomioimatta jääneet indeksikorotukset ovat perimiskelpoisia samalla tavoin kuin muutkin laiminlyödyt elatusmaksut.

Täytyykö maksaa elatusapua jos lapset ovat puolet kuukaudesta äidillä ja puolet isällä?
Mahdollisesti täytyy maksaa. Elatuslain mukaan vanhemmat vastaavat lapsen elatuksesta kykynsä mukaan. Vaikka lapsi olisi puolet kuukaudesta äidin luona ja puolet kuukaudesta isän luona, se ei automaattisesti tarkoita sitä, että elatusapua ei tarvitse maksaa. Jos vanhemmilla on hyvin erilainen elatuskyky, kulujen tasajako ei ole välttämättä reilu ratkaisu.

Vuoroviikkoasumisessa tai muussa tapauksessa, jossa etävanhempi pitää lasta luonaan hyvin paljon, on mahdollista soveltaa oikeusministeriön ohjetta elatusavun määrittelystä. Ohjeen mukaan lasketusta elatusavusta tehdään lopuksi luonapitovähennys, joka on sitä suurempi, mitä pidemmän osan kuukaudesta lapsi on etävanhemman luona. Vanhemmat voivat sopia myös ohjetta suuremmasta vähennyksestä elatusapuun, jos molemmat vanhemmat osallistuvat lasten kustannusten maksamiseen.

Mitä elatusapu pitää sisällään?
Oikeusministeriön ohjeen mukaan lapsen elatuksen tarvetta laskettaessa pohjana ovat yleiset kustannukset, jotka määräytyvät lapsen iän mukaan. Yleisten kustannusten lisäksi lapsen elatuksen tarpeeseen lisätään lapsen erityisharrastemenot kuukaudessa, erityiset terveydenhoitokustannukset, päivähoitokulut, aamupäivä- ja iltapäivätoiminnan kulut, lapsen koulutuskulut ja kohtuullinen vakuutusmaksun määrä.  

Lapsen yleiset kustannukset koostuvat jokapäiväiseen elämiseen kuuluvista ja suhteellisen samanlaisina eri tilanteissa pysyvistä menoista, joita on käytännössä kaikilla lapsilla.
 
Lapsen elatuksesta aiheutuvina yleisinä kustannuksina pidetään kustannuksia, jotka johtuvat
a) ravinnosta
b) vaatteista ja jalkineista
c) henkilökohtaisesta hygieniasta
d) puhelimesta ja tietokoneesta sekä puhelimen käytöstä ja muista tietoliikennekuluista
e) taskurahasta
f) tavanomaisesta virkistys- ja harrastustoiminnasta sekä sitä varten tarvittavista välineistä
g) satunnaisista tai vähäisistä terveydenhoito- ja lääkekuluista
h) satunnaisista tai vähäisistä koulutusmenoista
i) lapsen osuudesta kodin kalusteista, koneista ja tarvikkeista
j) matkoista
k) muista näihin verrattavista seikoista

Yleisten kustannusten määränä pidetään (2012)
a) lapsen ollessa 0 – 6 -vuotias 284* euroa kuukaudessa
b) lapsen ollessa 7 – 12 -vuotias 329* euroa kuukaudessa
c) lapsen ollessa 13 – 17 -vuotias 443* euroa kuukaudessa

Mitä elatusvelvollinen saa vähentää maksettavasta elatusavusta?
Elatusvelvollinen ei saa yksipuolisesti vähentää maksettavaa elatusapua, vaan vähennyksen tulee olla joko vanhempien yksimielisesti keskenään sopima tai uudella lastenvalvojan luona vahvistetulla sopimuksella sovittu. Selkeintä on laatia asiasta uusi elatussopimus, johon vähennys sisältyy.

Mitä tarvitsen mukaan lastenvalvojan luokse elatusapuasiassa, jotta lastenvalvoja voi tehdä oikeusministeriön ohjeen mukaisen elatusapulaskelman?

  • voimassa oleva elatussopimus tai elatusaputuomio, mikäli ko. asiakirjat eivät ole jo lastenvalvojalla tiedossa
  • viimeisin verotuspäätös
  • ajantasainen selvitys kuluvan vuoden palkkatuloista ja edellisen vuoden koko vuoden palkkakertymästä (selvityksistä tulee käydä ilmi myös lomarahat ja lakisääteiset pidätykset)
  • selvitys elinkeinotoiminnan tuloista (tuloslaskelma ja tase sekä kirjanpidon tosite yksityisotoista)
  • päätös ja maksuilmoitus eläketulosta
  • päätös ja maksuilmoitus sosiaalisista etuuksista (esim. työttömyyspäiväraha, Kelan etuudet)
  • tositteet muista tuloista
  • todistus opiskelun kestosta ja päätös opintotuesta
  • tosite maksettavasta opintolainan lyhennyksestä ja korosta
  • tositteet vakituisen asunnon asumiskustannuksista (vuokra, vesi, sähkö, vastike, asuntolainan lyhennys ja korko, kotivakuutus, lämmitys, kiinteistövero, jätemaksu, tontin vuokra yms.)
  • selvitys työmatkakuluista
  • mahdollinen toimeentulotukipäätös
  • tositteet lapsen harrastuskustannuksista sekä päivähoitomaksuista


Mitä teen, jos elatusvelvollinen kuolee?
Ota yhteyttä Kelaan perhe-eläkehakemuksen tekemiseksi, sillä elatusavun ja/tai elatustuen maksaminen loppuu elatusvelvollisen kuollessa.

Kenen pitää maksaa eron jälkeen elatusapua ja kenelle?
Se vanhempi, joka eron jälkeen ei enää asu samassa osoitteessa kuin lapsi, maksaa elatusapua sille vanhemmalle, jonka kanssa lapsi asuu.

Pitääkö elatusavun maksamista jatkaa vielä 18 vuoden täyttämisen jälkeenkin?
Ei, elatusavun maksamisvelvollisuus päättyy lapsen 18-vuotispäivään. Eri asia on se, että elatuslain 3.2 §:n mukaan "vanhemmat vastaavat lapsen koulutuksesta aiheutuvista kustannuksista myös sen jälkeen, kun lapsi on täyttänyt 18 vuotta". Kummallakin vanhemmalla on tämä velvollisuus, "mikäli se harkitaan kohtuulliseksi". Tätä lainkohtaa on oikeuskäytännössä tulkittu niin, että ainakin lukiota käyvän nuoren osalta kumpikin vanhempi on vielä vastuussa sekä nuoren varsinaisista opintomenoista että myös koulutuksen aikaisista elinkustannuksista. Edellä mainittu kohtuullisuusedellytys tarkoittaa sitä, että vanhempaa ei voi velvoittaa osallistumaan nuoren menoihin, jos vanhemmalla ei taloudellisten olojensa perusteella ole siihen kykyä. Koulutusavustuksen laskemistavasta ei ole annettu ministeriötason ohjetta kuten elatusavun määrän laskemisesta. Koulutusavustukseksi voidaan sopia myös sama summa kuin aiemmin maksettu elatusapu, jos elatusavussa on menoiksi huomioitu koulutuskustannuksia. Koulutusmenot (kirjat yms.) huomioidaan nettomenoina eli menoista vähennetään nuoren saama opintotuki. Sopimuksen tekevät 18 vuotta täyttänyt nuori ja hänen vanhempansa. Sopimuksen vahvistaa lastenvalvoja. Sopimus voidaan tehdä valmiiksi jo ennen 18-vuotispäivää, jolloin nuoren puolesta sopimuksen allekirjoittaa silloin hänen lähivanhempansa. Koulutusavustus maksetaan nuoren omalle tilille. Jos täysi-ikäinen nuori on avustuksen tarpeessa ja vanhempi tai toinen heistä ei elatuskyvystään huolimatta halua avustaa nuorta, nuori voi oikeusavustajan avulla viedä asian käräjäoikeuden ratkaistavaksi.

Lapsen huoltajuus, yksinhuolto ja yhteishuolto

Mikä on yksinhuoltajuus?
Yksinhuoltaja on yksin vastuussa lapsen asioista ja tekee lasta koskevat päätökset (esim. koulu, päivähoito, terveydenhoito). Vain huoltaja saa tietoja lapsen asioista eri viranomaisilta.

Mitä yhteishuolto tarkoittaa?
Yhteishuollolla tarkoitetaan sitä, että vanhemmat päättävät yhdessä lapsen asioista ja kummallakin huoltajalla on oikeus saada viranomaisilta lapsen tietoja.

Lähivanhempi on muuttamassa ja meillä on yhteishuolto. Saako lähivanhempi muuttaa lapsen kanssa?
Saa. Yhteishuolto tarkoittaa sitä, että huoltajien tulee keskustella lapsen asioista ja päättää asia yhdessä. Toisella yhteishuoltajalla ei kuitenkaan ole käytettävissään pakkokeinoa, jolla voisi estää muuton Suomessa, jos yksimielisyyttä ei synny. Muutto saattaa kuitenkin olla niin olennainen muutos, että lapsen tapaamissopimus tulee neuvotella uudelleen vastaamaan muuttunutta tilannetta. Mahdollista on myös sopia lapsen muuttamisesta etävanhemman luokse, jos se on lapsen edun mukaista. Jos lapsella on vain yksi huoltaja, tämä päättää yksin lapsen asuinpaikan. Sekä yhteishuoltajan että yksinhuoltajan olisi kuitenkin hyvä asumisratkaisuissaan mahdollisuuksien mukaan huomioida lapsen oikeus tavata ja pitää yhteyttä siihen vanhempaan, jonka luona lapsi ei asu.

Lapsen oikeus tavata muualla asuvaa vanhempaa

Jos etävanhempi ei tapaa lasta, mitä voin tehdä?
Ei ole olemassa laillista keinoa, jolla etävanhemman voisi pakottaa tapaamaan lasta. Täytäntöönpanon hakeminen käräjäoikeudelta on mahdollista vain niissä tilanteissa, joissa lähivanhempi ei noudata vahvistettua tapaamissopimusta. Jos etävanhempi ei tapaa lasta tai ei noudata tapaamissopimusta, on mahdollista varata aika molemmille vanhemmille lastenvalvojalle uuden, mahdollisesti toimivamman tapaamissopimuksen laatimiseksi.

Jos lähivanhempi ei noudata tapaamissopimusta tai -päätöstä, mitä voin tehdä?
Ota yhteyttä oikeusaputoimistoon tai yksityiseen asianajajaan. Tapaamissopimukselle voi hakea käräjäoikeudelta täytäntöönpanoa. Täytäntöönpanohakemuksen tekemiseen voit pyytää apua lakimieheltä.

Mitä voin tehdä, jos lapsen lähivanhempi ei anna tavata lastani?
Tapaamissopimusta tai -päätöstä tulee noudattaa. Mikäli tapaajavanhempi on päihteiden vaikutuksen alainen tai hän käyttäytyy uhkaavasti, ovat nämä perusteita tapaamisen epäämiseen. Tapaajavanhempi voi hakea käräjäoikeudelta tapaamissopimuksen/-päätöksen täytäntöönpanoa. Oikeus määrää yleensä ensin sovittelun. Sovittelija pyrkii edistämään vanhempien yhteistoimintaa. Sovittelija on yhteydessä vanhempiin ja keskustelee myös lapsen kanssa. Sovittelija antaa sovittelusta kertomuksen käräjäoikeudelle, ja sovittelijaa voidaan kuulla istunnossa. Käräjäoikeus hylkää täytäntöönpanohakemuksen, jos täytäntöönpano on olosuhteiden muuttumisen tai muun syyn vuoksi selvästi lapsen edun vastaista. Tapaamisoikeutta koskeva päätös pannaan täytäntöön velvoittamalla lähivanhempi sallimaan tapaamiset. Lähivanhempi voidaan määrätä noudattamaan tapaamissopimusta sakon uhalla. Jos on todennäköistä, että tapaaminen muuten jää toteutumatta ja tähän on lapsen edun kannalta erittäin painavia syitä, lapsi voidaan määrätä myös noudettavaksi. Täytäntöönpanoon ei saa ryhtyä, jos 12 vuotta täyttänyt lapsi vastustaa tapaamisia. Sama koskee myös alle 12-vuotiasta lasta, jos lapsi on niin kehittynyt, että hänen tahtoonsa voidaan kiinnittää huomiota.

Milloin vuoroasuminen on toimiva ratkaisu?
Vuoroasumisella tarkoitetaan tilannetta, jossa lapsen vanhemmat asuvat erillään ja lapsi viettää puolet tai lähes puolet ajastaan vuorotellen vanhempiensa luona. Suomen lainsäädännön mukaan lapsi ei voi asua virallisesti kahdessa eri osoitteessa ja tämän vuoksi vuoroasumista voidaan toteuttaa vain määräämällä toiselle vanhemmalle niin laaja tapaamisoikeus, että lapsi tosiasiallisesti asuu yhtä paljon tai lähes yhtä paljon kummankin vanhempansa luona.

Vuoroasumista koskevien vaatimusten taustalla on usein ajatus vanhempien välisen tasa-arvon toteuttamisesta. Usein myös taloudelliset seikat vaikuttavat vaatimuksiin vuoroasumisesta. Vaikka lapsi haluaisi vuoroasumisjärjestelyä itsekin, hän ei välttämättä kykene hahmottamaan, mitä vuoroasuminen käytännössä tarkoittaa. Vuoroasumista koskevan päätöksen tulee aina perustua yksilölliseen harkintaan, jossa huomioidaan lapselle paras mahdollinen asumis- ja tapaamisratkaisu.

Asuinpaikan toistuva vaihtuminen edellyttää vanhemmilta kykyä saada käytännön järjestelyt toimimaan. Vanhemmilta vaaditaan hyvää suunnittelua ja kykyä ennakoida tulevia asumisjaksoja etukäteen. Vuoroasuminen on lapselle vaativa ratkaisu. Myös lapselta edellytetään kykyä suunnitella ja ennakoida tulevaa. Lisäksi häneltä edellytetään sopeutumiskykyä, sillä eri säännöt ja rutiinit vanhempien luona edellyttävät suurta joustavuutta lapselta. Parhaimmillaan vuoroasuminen on lapselle antoisaa, koska lapsi voi vanhempien eron jälkeen silti elää arkipäivää kummankin vanhemman kanssa. Yleisesti ottaen vuoroasumista ei pidetä suositeltavana pienen lapsen kohdalla.

Tutkimusten mukaan vuoroasumisen on todettu toimivan parhaiten, jos vanhemmat ovat päätyneet asumisjärjestelyyn perusteena lapsen tarpeet, vanhemmat jakavat vanhemmuuden ja huolehtivat lapsen arjen sujumisesta yhdessä, vanhempien välit ovat hyvät ja heidän yhteistyönsä toimii, vanhemmat ottavat huomioon lapsen tarpeet ja suhtautuvat myönteisesti ja joustavasti lapsen oleskeluun toisen vanhemman luona ja vanhemmat välittävät toisilleen tietoja lapsen arjesta toisessa kodissa. Lapsen näkökulmasta on olennaista, että hän on itse halukas ja kykenee vuoroasumisjärjestelyyn sekä pystyy hahmottamaan ikänsä puolesta elämäänsä. Lisäksi on tärkeää, että vanhemmat asuvat niin lähekkäin, että lapsen päiväkoti, koulu, harrastukset ja ystävät pysyvät samana riippumatta kumman vanhemman luona lapsi on.

Kumpi vanhemmista vastaa tapaamiskuluista?
Pääsääntöisesti kustannuksista vastaa tapaava vanhempi. Vanhemmat voivat myös sopia kustannusten jakamisesta, esimerkiksi elatuskykyjensä mukaisessa suhteessa tai puoliksi. Jos tapaamiskulut ovat pitkän välimatkan vuoksi hyvin suuret, voidaan kustannukset huomioida elatusapulaskelmassa menona sille vanhemmalle, joka matkakustannuksista vastaa. Vähennyksenä huomioidaan oikeusministeriön ohjeen mukaan tapaamismatkojen kustannuksista kuukaudessa vain 114 € ylittävä osa ja enintään 114 €/kk/lapsi (2012).

Valvotut ja tuetut tapaamiset, mitä ne ovat?
Valvottu tapaaminen voidaan järjestää, kun halutaan turvata lapsen ja hänestä erossa asuvan vanhemman tapaamisten sujuminen riskitilanteissa. Perheessä on voinut olla esimerkiksi väkivaltaa, lapsikaappausuhka tai lasta tapaavalla vanhemmalla voi olla päihdeongelma tai mielenterveysongelmia. Oulussa valvotut tapaamiset järjestetään tällä hetkellä Oulun ensi- ja turvakodilla. Tapaamisessa tapaamispaikkaohjaaja seuraa lapsen ja vanhemman tapaamista koko tapaamisen ajan. Työntekijä on tapaamisen ajan jatkuvassa näkö- ja kuuloyhteydessä tapaajiin. Valvonnan tarkoitus on ehkäistä niitä uhkia, joiden takia tapaaminen on määritelty valvotuksi. Valvonnan tarve perustuu viranomaisten määrittelyyn. Tapaamisiin tarvitaan kunnan lastensuojeluviranomaiselta maksusitoumus.

Tuettu tapaaminen voidaan järjestää, kun lapsen ja hänestä erossa asuvan vanhemman tapaamisten sujumiseen tarvitaan tukea. Työntekijä huolehtii tapaamisen alkamisesta ja loppumisesta ja seuraa tapaamisen kulkua. Tuetussa tapaamisessa valvonta ei ole yhtä intensiivistä kuin valvotussa tapaamisessa, vaan työntekijä on tarvittaessa saatavilla, mutta ei koko ajan samassa tilassa. Tuen tarve voi olla viranomaisen määrittelemä tai vanhemmat ovat sopineet asiasta keskenään. Tapaamisiin tarvitaan kunnan lastensuojeluviranomaiselta maksusitoumus.

Ennen kuin valvottuja tai tuettuja tapaamisia järjestetään, niistä sovitaan yhdessä perheen ja yhteistyöverkoston kanssa. Tapaamisia määriteltäessä tilannetta tarkastellaan erityisesti lapsen näkökulmasta.

Miten sovimme lasten tapaamisista?
Vanhemmat voivat sopia tapaamisista ja yhteydenpidosta suullisesti tai kirjallisesti. Kaikkien lasta koskevien sopimusten on oltava ennen kaikkea lapsen edun mukaisia.  Jos vanhemmat ovat yksimielisiä tapaamissopimuksen sisällöstä, he voivat varata ajan lastenvalvojalle sopimuksen vahvistamiseksi täytäntöönpanokelpoiseksi. Ellei yksimielisyyttä vielä ole, vanhemmat voivat hakea apua neuvotteluihinsa esim. perheneuvolasta, perheasiain neuvottelukeskuksesta tai lastenvalvojalta. Ellei yksimielisyyttä synny neuvottelujen jälkeenkään, tapaamisista päättää käräjäoikeus toisen vanhemman hakemuksesta.

Lapsen kuuleminen

Kuuleeko lastenvalvoja lasta? Miten ja milloin lapsen mielipide huomioidaan?
Lastenvalvoja ei kuule lasta. Lapsenhuoltolaissa todetaan, että lapsen huolto- ja tapaamisasia on ratkaistava vanhempien sopimalla tavalla, ellei ole aihetta olettaa, että ratkaisu olisi vastoin lapsen etua. Lähtökohtana on siis ajatus, että vanhemmat tietävät oman lapsensa parhaan. Lastenvalvoja voi vahvistaa vain vanhempien yksimielisiä sopimuksia. Lapsenhuoltolaissa todetaan mm., että jos vanhemmat eivät ole yksimielisiä huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevassa asiassa, myös lapsen mielipide tulee selvittää sikäli kuin se on lapsen ikään ja kehitystasoon nähden mahdollista. Riitaisessa asiassa lasta kuulevat tehtävään nimetyt kunnan sosiaalityöntekijät käräjäoikeuden pyynnön perusteella. Lapsenhuoltolain mukaan huolto- ja tapaamisasia on aina ratkaistava – niin lastenvalvojan luona kuin käräjäoikeudessakin - ennen kaikkea lapsen edun mukaisesti. Lapsen etu ei ole yhtä kuin lapsen tahto, vaan lapsen toiveet ja mielipide ovat vain yksi lapsen edun arviointiin vaikuttava seikka. Lapsella ei ole itsemääräämisoikeutta oman huoltonsa, asumisensa ja tapaamisoikeuden suhteen. Lapsen mielipiteet ja toivomukset eivät yksinään ole ratkaiseva kriteeri päätöksen teossa, vaan ratkaisut perustuvat kokonaisvaltaiseen lapsen edun arviointiin, jossa otetaan huomioon kaikki asiassa esitetty.

Milloin tehdään olosuhdeselvitys ja miten se tehdään?
Kun vanhemmat eivät pääse yksimielisyyteen lapsen huoltoa, asumista ja tapaamisoikeutta koskevassa asiassa, he voivat hakea asiaan päätöstä käräjäoikeudesta. Käräjäoikeus pyytää tarvittaessa päätöksen teon tueksi ns. olosuhdeselvityksen sosiaalilautakunnalta. Oulussa olosuhdeselvityksen tekevät perheoikeudellisten palveluiden sosiaalityöntekijät parityönä. Selvitystyön aikana sosiaalityöntekijät työskentelevät kaikkien perheenjäsenten kanssa, tekevät kotikäyntejä sekä ovat tarvittaessa yhteistyössä muiden perheen asioissa mukana olevien viranomaistahojen kanssa. Neuvottelujen ja tapaamisten perusteella sosiaalityöntekijät laativat kirjallisen selvityksen tuomioistuimelle. Jos vanhemmat pääsevät yksimieliseen sopimukseen lapsen asioista selvitystyön aikana, selvitystyöskentely päättyy ja sopimusehdotus lähetetään oikeuteen vahvistettavaksi.

Oheishuoltajuus ja edunvalvonta

Mikä on oheishuoltaja?
Oheishuoltaja on lapselle läheinen aikuinen henkilö, joka on suostumuksensa perusteella hakemuksesta määrätty käräjäoikeudessa toimimaan lapsen huoltajana hänen varsinaisten huoltajiensa lisäksi. Oheishuoltajalla on huoltajan oikeudet, mutta ei ole elatusvelvollisuutta lapseen. Erittäin painavasta syystä käräjäoikeus voi hakemuksesta määrätä lapselle myös sijaishuoltajan eli huoltajan tehtäviä hoitaa vanhemman sijasta sijaishuoltaja.

Miten oheishuoltajuutta haetaan?
Oheishuoltajuutta haetaan kirjallisesti käräjäoikeudesta. Hakemus voi olla vapaamuotoinen. Huoltajien, vanhempien ja oheishuoltajiksi ryhtyvien suostumukset tulevat hakemuksen liitteeksi.  Käräjäoikeus voi asiaa ratkaistessaan pyytää sosiaalilautakunnalta selvityksen.

Milloin oheishuoltajuus lakkaa?
Oheishuoltajuus lakkaa lapsen täyttäessä 18 vuotta, ellei käräjäoikeudessa ole tehty määräaikaista oheishuoltajuuspäätöstä.