In English | På svenska | Tekstin koko A- A+
A-Ö
HAKEMISTO

Mikä on väkivaltaa? Mikä on väkivaltaa?

Perhe- ja lähisuhdeväkivalta voi olla
 

  • fyysistä (esimerkiksi raapiminen, töniminen, lyöminen, potkiminen, hiuksista repiminen, kuristaminen, ihon polttaminen, viiltely, puukottaminen, ampuminen),
  • henkistä (esimerkiksi halveksiminen, nimittely, eristäminen, kontrollointi, uhkailu, pelottelu),
  • hengellistä (uskoon pakottamista, hengellisyyteen alistamista),
  • seksuaalista (esimerkiksi seksiin tai vastenmieliseen seksuaaliseen toimintaan pakottamista),
  • omaisuuteen kohdistuvaa tai taloudellista tai sillä uhkaamista (kohde tehdään taloudellisesti riippuvaiseksi väkivallan käyttäjästä ja tekijä käyttää tätä riippuvuutta hyväkseen),
  • manipulaatiota (eri tavoin kumppanin ajatusmaailmaan tai käyttäytymiseen vaikuttamista, jonka haitallisuutta voi olla vaikea tunnistaa. Tekijä on mustasukkainen ja kontrolloiva)

Väkivallan uhriksi joutumisesta seuraa pelkoa sekä syyllisyyden ja häpeän tunteita. Uhri syyllistää usein itseään, salaa tapahtuneen ja uskoo väkivallan loppuvan, kuten tekijä vakuuttelee. Tämä vaikeuttaa tapahtuneesta kertomista ja avun hakemista.
 
Henkisen väkivallan tunnistaminen on usein vaikeaa eikä uhri aina itsekään tunnista sitä. Henkiseen väkivaltaan liittyy usein fyysisen väkivallan uhkaa. Kontrollin ja alistamisen seurauksena uhri voi olla ahdistunut ja arka puhumaan asioistaan.
 
Toistuva ja vakava väkivalta traumatisoi uhrin, minkä seurauksia ovat mm. minäkäsityksen muuttuminen, itsetunnon mureneminen, toivottomuuden tunteet ja heikentynyt aloitekyky. Traumatisoituminen voi ilmetä tunnekontaktin puuttumisena omiin kokemuksiin, muistikuvien hajanaisuutena tapahtumista ja pyrkimyksenä pitää mieleen tunkeutuvat muistot pois mielestä.

Lähes aina perheenjäsenet tarvitsevat ulkopuolista apua. Oikealle on listattu apua tarjoavia tahoja.