Avoinna

Ti–su 10–17
 

Liput

6€ / 4€ Lue lisää
 

 

Yhteystiedot

Kasarmintie 9,Oulu, Finland
p. 044 703 7471

 

 

Tapahtumat

 

Su 8.1.2017 klo 14
Näyttelyiden yleisöopastus (Bryk, Rantasuo, Hiukkavaaraa).

To 12.1.2017 klo 13
Luupin senioriklubin tutustuminen Rut Bryk -näyttelyyn.

 

 

Essi Renvall – kuvanveistotaiteemme naispioneeri
18.6.–4.9.2016

 

    
  Akseli, Fanny, Ester ja Pentti Lähde perhekuvassa Oulussa 1910-luvulla. Kuva F. Suomela
 
  Essi Renvall työstää runoilija Otto Mannisen marmorimuotokuvaa 1943. Kuva Tuntematon.
 
  Peal Kotechan muotokuva 1959. Marja ja Martti Caloniuksen kokoelma. Kuva Mika Friman

Lahjakas, sisukas ja omaperäinen – nämä sanat kuvaavat oululaissyntyistä kuvanveistäjää Essi Renvallia (1911–1979). Oman aikansa julkimo, seurapiirikaunotar ja tiedotusvälineiden kestosuosikki pystyi ansaitsemaan elantonsa taiteellisella tuotannollaan innostaen ja kohahduttaen räväköillä mielipiteillään ja tempauksillaan. Essi Renvall todisti omalla esimerkillään, että nainenkin saattoi perustaa perheen, pärjätä kuvanveistäjänä ja luoda muilla taiteenaloilla vaikuttavien kanssasisartensa tavoin yhtä menestyksellisen uran ja elämäntyön. Monumentaalisia julkisia tilaustöitä ei enää työstettykään vain hänen miespuolisten aikalaiskollegoidensa ateljeissa.

Essi Renvallin tuotantoa esitellään näyttelyssä koko hänen elämänsä ja uransa, kuudenkymmenen vuoden ajalta. Teemallisesti esille on nostettu erityisesti kuvanveistäjän yhteydet syntymäkaupunkiinsa Ouluun, julkiset teokset ja vuosikymmeniä kestänyt yhteistyö Werner Söderström Osakeyhtiön kanssa. WSOY:n kirjallisuussäätiön taidekokoelmista on lainattu noin parisenkymmentä hänen tekemäänsä kirjailijamuotokuvaa. Niistä mainittakoon valokuvan pohjalta työstetyn runoilijan Saima Harmajan, kuvanveistäjän pitkäaikaisen ystävän Helvi Hämäläisen, Tulenkantajien johtohahmoihin kuuluneen Olavi Paavolaisen, oululaisen kansatieteilijän Samuli Paulaharjun sekä historiallisista romaaneistaan, kuten Sinuhe egyptiläisestä (1945) kuuluisan Mika Waltarin muotokuvat. Vaikka Essi Renvall tunnetaan erityisesti herkän osuvista kirjailija- ja lapsimuotokuvistaan, hän ikuisti uransa aikana pronssiin myös merkkihenkilöitä: Suomen tasavallan presidenttejä, teollisuusmiehiä ja kulttuurivaikuttajia.

Esillä on kuvanveistäjän eri tekniikoilla ja materiaaleilla toteuttamia värikylläisiä veistoksia ja mitalitaidetta unohtamatta vähemmän tunnettuja luonnoksia, piirustuksia ja maalauksia. Varhaisin piirustussarja on vuodelta 1919, jolloin arkkitehdin ammatista haaveillut alle 10-vuotias tyttö vasta aloitteli koulutietään Kirkkotorin pienten lasten koulussa Oulussa. Viimeisimmät muotokuvaveistokset ajoittuvat kuvanveistäjän kuolinvuoteen 1979. Näyttelyn yhteydessä julkaistaan Essi Renvallin elämästä ja tuotannosta kertova julkaisu, joka samalla tarjoaa näköalapaikan Suomen kulttuuri- ja taidepiireihin 1930–1970-luvuilla. Näyttelyjulkaisu vie kuvataiteista ja historiasta kiinnostuneen lukijan aikamatkalle kuvanveistäjän arkeen, maailmanmatkaajan seikkailuihin ja ennen kaikkea hänen unohtumattomaan taiteeseensa. Julkaisun on kustantanut Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Monivuotinen tutkimus-, näyttely- ja julkaisuhanke on toteutettu yhteistyössä Tampereen taidemuseon kanssa. Muottiin taipumaton – kuvanveistäjä Essi Renvall -näyttely on esillä Oulun taidemuseossa 18.6.2016–4.9.2016, ja Essi Renvall – ihmisyyttä etsimässä Tampereen taidemuseossa 1.10.2016–29.1.2017.

Essi Renvall muotokuvien malleja etistään

Osa kuvanveistäjän muotokuvien malleista on jäänyt lähes tuntemattomaksi. Onko joku heistä sinulle tuttu? Tai tiedätkö jonkun, joka mahdollisesti tietäisi heistä tai aiheesta enemmän? Auta tunnistustyössä

Näyttelyyn liittyvät tapahtumat

19.6.  klo 14 Essi Renvallin näyttelyn yleisöopastus, kuraattori Tarja Kekäläinen

Kuva ylhäällä: Eija Hyytiäinen 1963, osa teoksesta. Oulun taidemuseon kokoelma. Kuva Mika Friman

 

        
Anne-Marie le Guyadier 1959.
Oulun taidemuseon kokoelma.
Kuva Anu Mykkänen

 
   Lintu sininen, satu satujen. 1954
Aarne Karjalaisen kokoelma.
Kuva Mika Friman.

 

 
 Erkki Tuomiojan muotokuva. 1951
Erkki Tuomiojan kokoelma.
Kuva Mika Friman