In English | På svenska | Tekstin koko A- A+
A-Ö
HAKEMISTO

Tietoa vanhemmille Tietoa vanhemmille

Vauvan kanssa kotona

Vastasyntyneen hoito

Imetys

D-vitamiinin käyttö

Ravinto ja ruokatottumukset

Lapsen kehitys

Lapsen uni

Mediakasvatus

Lasten tapaturmien ehkäisy

 

Vauvan kanssa kotona

Äiti ja vauva kotiutuvat sairaalasta tavallisesti 2-4 päivän kuluttua synnytyksestä. Vanhempien pitkä odotus on ohi, vauvalla alkaa totuttelu kohdun ulkopuoliseen elämään ja vanhemmilla totuttautuminen uuteen elämänvaiheeseen vauvan kanssa kotona Viimeistään tässä vaiheessa kannattaa sopia tapaamisesta terveydenhoitajan kanssa. Kun perhe on ilmoittanut neuvolaan vauvan syntymästä, sovitaan terveydenhoitajan kanssa ensimmäisestä tapaamisesta joko kotikäyntinä tai neuvolassa. Elämä on muuttunut ja vauvasta on tullut tärkeä osa perhettä.

Tietoa vastasyntyneen puhtaudesta (video PPSHP)

 

Vastasyntyneen hoito

Pienen vauvan hoitaminen voi aluksi tuntua hankalalta. Epävarmuudesta huolimatta kannattaa kuitenkin luottaa itseensä, niin kaikki sujuu. Vauva kutsuu jo olemuksellaan vanhempaa hoivaamaan häntä ja seurustelemaan kanssaan. Aluksi vauvan käsittely voi kuitenkin tuntua kömpelöltä ja vauva vieraalta. Ei tarvitse pelästyä, jos valtava rakkaus vauvaan ei puhkea heti alkupäivinä. Molemminpuolinen tutustuminen ja vauvan hoidon harjoittelu vievät aikaa ja kiintymyssuhde muotoutuu ja vahvistuu yhteisissä touhuissa.

Kaikesta tärkein vauvalle on saada kiinnittyä vanhempaansa. Tämä syntyy arkisissa hoivatilanteissa. Kun lapsen tarpeet huomioidaan ja niihin reagoidaan oikein ja nopeasti, lapsi oppii luottamaan aikuiseen ja hänelle syntyy turvallinen olo.

Imetys

Imetys on tärkeä osa vanhempien ja lapsen välistä vuorovaikutusta. Rintamaito on ihanteellista ravintoa pienelle vauvalle. Se sisältää vauvan tarvitsemat ravintoaineet oikeassa suhteessa ja hyvin sulavassa muodossa.

Rintamaito on parasta ravintoa vauvalle hänen ensimmäisinä elinkuukausinaan. Synnytyksen jälkeen erittyvä maito antaa erityisesti vauvalle vasta-aineita. Äidinmaito sisältää vauvan tarvitsemat ravintoaineet, kivennäisaineet, vitamiinit sekä proteiini- ja energiasisältö ovat ihanteellisia lapsen kasvun ja kehityksen kannalta. Imetys on arvokasta niin lapselle kuin itsellesikin. Imetys ei kuitenkaan ole äitiyden mittari. Muista, että olet paras äiti vauvallesi, vaikka et syystä tai toisesta pystyisikään imettämään.


D-vitamiinin käyttö

D-vitamiinivalmistetta annetaan kahden viikon iästä lähtien 10 µg (400 IU) vuorokaudessa ympäri vuoden riippumatta siitä, saako lapsi äidinmaitoa, äidinmaidonkorviketta, lasten erityisvalmistetta ja/tai vitaminoitua lastenvelliä/puuroa tai muuta D-vitaminoitua maitoa. Vitamiinivalmisteen käyttö vitaminoitujen maitovalmisteiden ja rasvojen ohella on turvallista, eikä liikasaannin riskiä tavanomaisessa ruokavaliossa ole. D-vitamiinivalmisteena suositellaan ensisijaisesti D3 -muotoa, joka on ihmisen elimistölle luontainen D-vitamiinimuoto ja on teholtaan parempi kuin D2 -vitamiini.

 

Ravinto ja ruokatottumukset

Ravitsemustottumukset opitaan jo varhaislapsuudessa. Lapsen ruokatottumusten kehittymistä ja syömistä ohjaavat monet tekijät, etenkin lähiympäristön antama malli, perheen ruokailutilanne, ruoasta saadut kokemukset sekä fysiologiset ja opitut nälkä-kylläisyystekijät. Perheen tekemät monipuoliset ruokavalinnat, yhteiset, miellyttävät ruokailuhetket, hyvä ateriarytmi ja energiantarvetta vastaava ruokamäärä muodostavat lapsen hyvän ravitsemuksen ja ruokatottumusten kehittymisen perustan.

Ruokavalion kokonaisuus pitkällä aikavälillä ratkaisee sen laadun. Ruokasuosituksen mukainen ruoka luo perustan koko perheen hyvään ravitsemukseen, edistää terveyttä ja vähentää ravintoperäisten sairauksien vaaraa. Syöminen on ilo ja nautinto, mielihyvän lähde

Syödään yhdessä - ruokasuositukset lapsiperheille THL 2016

 


Lapsen kehitys

Lapsen kasvu ja kehittyminen ensimmäisinä vuosina on nopeaa. Vanhemmat seuraavat oman lapsensa uusien taitojen kehittymistä hyvin tiiviisti. On hyvä kuitenkin muistaa, että jokainen lapsi kehittyy omaan yksilölliseen tahtiinsa.

Kun vauva on syntynyt, vanhempien elämä mullistuu täysin. Vauvaiässä päätökset elämässä koskettavat myös pientä avutonta lasta, joka vaatii ja tarvitsee ehdotonta huolenpitoa. Tästä lähtien vanhempien tehtävänä on tunnistaa lapsen tarpeet ja vastata niihin, jotta lapsen hyvä kehitys tulee turvatuksi.

Kaikesta tärkein vauvalle on saada kiinnittyä vanhempaansa. Tämä syntyy arkisissa hoivatilanteissa. Kun lapsen tarpeet huomioidaan ja niihin reagoidaan oikein ja nopeasti, lapsi oppii luottamaan aikuiseen ja hänelle syntyy turvallinen olo.

Vauvan ensimmäisen elinvuoden jälkeen maailma avaa verhoaan lapselle uudella tavalla. Liikkumisen sekä puheen kehitys avaa pienelle lapselle sekä hänen vanhemmilleen aivan uudenlaisen maailman. 

Taaperoiässä lapsen ympäristö ja elinpiiri voi myös laajentua, jos lapsi aloittaa tämän ikäisenä esimerkiksi päivähoidon. Lapsen elämään vaikuttavien uusien asioiden ja ihmisten määrä moninkertaistuu ja moni asia muuttuu tässä vaiheessa.

Lapsen tullessa leikki-ikään, hän on touhukas vipeltäjä: mielikuvitus ja leikki täyttää lapsen päivät. Tässä iässä lapsi alkaa huomioida enemmän muita ihmisiä.  


Lapsen uni

Riittävä uni on välttämätöntä lapsen kehityksen ja hyvinvoinnin kannalta. Mikäli lapsen unen määrä tai laatu selvästi kärsii häiriöstä, se voi häiritä myös lapsen päiväaikaista vointia. Pienillä lapsilla univaje voi ilmetä useimmiten esimerkiksi itsesäätelyn vaikeutena tai rauhattomuutena, kun taas isommilla lapsilla se näyttäytyy esimerkiksi keskittymisvaikeuksina ja sosiaalisia ongelmina.


Mediakasvatus

Lapsen turvallinen mediankäyttö edellyttää aikuisilta mediakulttuurin tuntemusta sekä ymmärrystä sen eri ilmiöistä. Lapset tarvitsevat sekä suojeleva että sallivaa mediakasvatusta. Lapsen kasvaessa vanhemmat saattavat kokea, etteivät ymmärrä lasten mediamaailmaa - eivät tiedä, miten tukea, ohjata ja kannustaa lasta toimimaan ja haluavat tässä tehtävässään apua.  Mediakasvatus on osa kasvatusta ja jokaisella lapsella on siihen oikeus. 

 

Lasten tapaturmien ehkäisy

Suurin osa pienten lasten tapaturmista tapahtuu kodissa tai kodin lähiympäristössä. Yleisimmin alle kouluikäisille sattuu tapaturmia leikkiessä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että leikkejä tulisi rajoittaa, vaan huolehtia niiden turvallisuudesta. Jatkuvasti kehittyvät liikunnalliset taidot ja uteliaisuus mahdollistavat tutkimusmatkat kotona ja lähiympäristössä. Motoristen taitojen oppiminen on lapselle tärkeää. Niitä hänen tulee saada harjoitella turvallisesti: virikkeellisessä ja turvallisessa ympäristössä aikuisen valvonnassa. Lasten tapaturmien ehkäisyssä tapaturmavaarojen vähentämisen lisäksi turvallisuutta lapselle lisäävät hellyys, läheisyys ja lapsen tarpeista huolehtiminen

Vauvaikä

Vauvan turvallisuuden edellytyksenä on vauvan hyvä perushoito.Vauva tarvitsee riittävästi valvontaa. Lastenhoitotarvikkeiden sekä lelujen tulee olla turvallisia. Putoamisen ehkäisy on yksi tärkeimmistä asioista pienten vauvojen tapaturmien ehkäisyssä.
Kun vauva alkaa liikkua lattialla, pitää kodin turvallisuutta tarkastella vauvan näkökulmasta. Esim. pesuaineet on siirrettävä yläkaappeihin, pistorasioiden olisi hyvä olla turvapistorasioita tai niihin pitää hankkia suojat.

Turvallisuutta vauvallesi

Taaperoikä

Toisella ikävuodella lapsi harjoittelee kävelyä, juoksemista ja kiipeilyä. Hänen elinpiirinsä laajenee kotona. Lapsi ei vielä ymmärrä vaaraa, joten valvonta on tärkeää. Uhmaikäinen lapsi myös kokeilee vanhempien asettamia rajoja.

Turvallisuutta lapsellesi 1-3-vuotiaat

Leikki-ikä

Lapsen iän myötä taidot karttuvat. Lapsi on puuhakas liikkuu paljon ja on välillä uhkarohkeakin. Lapsi harjoittelee tasapainoa vaativia taitoja, kuten pyöräilyä. 3-4 vuotias lapsi haluaa toimia itsenäisesti, mutta toimii usein hetken mielijohteesta ja voi unohtaa kiellot leikin lomassa ja kavereiden seurassa.
Lapsi oppii matkimalla. Vanhempien käyttäytyminen ja esimerkki ovat lapselle mallina myös turvallisuusasioissa.
Lasta pitää ohjata turvallisiin leikkeihin ja turvallisille leikkipaikoille.Lasta suojataan uhkarohkeudelta ja onnettomuuksilta, mutta ei kielletä tarpeettomasti leikkejä ja liikkumista.

Turvallisuutta lapsellesi 4-6-vuotiaat

Liikenneturvallisuutta opetellaan pienestä pitäen. Näin ehkäistään liikennetapaturmia.
Alle kolmevuotiaan lapsen autossa kuljettamisessa käytetään turvakaukaloa, joka on asennettu selkä menosuuntaan.
Pienelle lapselle on tärkeä opettaa leikkipaikan ja liikenteen ero. Hänelle pitää opettaa turvallisia toimintatapoja liikenteessä. Harjoittelu tapahtuu yhdessä vanhempien kanssa. Lapsen turvallisuudesta on aina huolehdittava. Vanhemmat ja myös muut aikuiset ovat lapselle mallina liikenteessä.