In English | På svenska | Tekstin koko A- A+

Uudistuva Oulu

Maalaiskaupungista uudistuvaksi pohjoisen Suomen pääkaupungiksi

Oulun kaupungin ensimmäinen asemakaava on vuodelta 1651 ja jo siinä on nähtävissä Oulun kaupunkiin usein liitettävä ruutukaava. Ruutukaavaa lukuun ottamatta kaikki muu onkin sitten muuttunut. Toisaalta kaupungin keskusta ei ole koskaan valmis, se elää, kehittyy ja muuttuu ajassa osana muuta yhteiskuntaa.

Oulu nousee ylöspäin

Vuonna 1941 valmistui seitsemänkerroksinen Valkealinnan talo, joka oli omana aikanaan vallankumouksellinen korkeutensa ja massiivisuutensa vuoksi. Vain kuusi vuotta myöhemmin laaditussa Otto-Iivari Meurmanin ja Aarne Ervin asemakaavassa tällaista ei enää periaatteessa sallittu: keskustaan ei siinä osoitettu yli viisikerroksisia rakennuksia. Asemakaavan ohjeistuksesta huolimatta keskustaan nousi jopa kahdeksankerroksisia taloja (esim. Hallituskatu 10). 1950-luvun alkupuolella kaupunki ryhtyi myymään korotettuja rakennusoikeuksia rahalla. Lopputulosta kritisoitiin, koska rakentaminen eteni "tontti tontilta, ilman kokonaisvaltaista suunnitelmaa" (Koiso-Kanttila 1973). Kaupunkikuvan muutos ei kuitenkaan juurikaan herättänyt oululaisten keskuudessa kielteisiä reaktioita. Monille tornitalot olivat edistyksen merkki.

Teatteri merelle, yliopisto suolle ja satama kuivalle maalle

Oulun kaupunginteatterin rakentaminen ja Vänmanninsaaren kehittäminen pohjautuvat Oulun kaupungin vuonna 1962 järjestämään suunnittelukilpailuun, jonka voittivat Marjatta ja Martti Jaatinen ehdotuksella "Saari". Siinä Vänmanninsaareen oli sijoitettu teatteri, konserttisali, kaupunginvaltuuston istuntosali sekä 20-kerroksinen virastotalo. Oululaiset olivat tyytyväisiä suunnitelmaan ja saareen saatiinkin myöhemmässä vaiheessa tilat kaupunginteatterille (v. 1972) ja kirjastolle (v. 1982).

Julkinen keskustelu Vänmannin saaren asemakaavasta alkoi uudelleen vuonna 2010. Keskustelua aiheutti kaavassa oleva 22-kerroksinen rakennus, jonka paikalle alettiin suunnitella hotellia.

Kävelykatualue syntyy vastustuksesta huolimatta

Oulun ensimmäinen kävelykatukokeilu toteutettiin Kirkkokadulla jo vuonna 1967. Kokeilu kattoi välin kaupungintalo – Saaristonkatu. Tuolloin kauppiaat kuitenkin vastustivat hanketta ja siitä päätettiin pian luopua.

Rakentaminen nousi uudelleen esille 1980-luvun alkupuolella ja päätös asiasta tehtiin vuonna 1986. Arkkitehtuuritoimisto Seppo Valjuksen laatima kävelykatusuunnitelma käsitti Kirkkokadun välillä Pakkahuoneenkatu–Saaristonkatu sekä siihen liittyvät Kauppurienkadun osat. Vuonna 1988 järjestettiin nimikilpailu, jonka tuloksena kävelykatualue sai nimen Rotuaari. Sana on muunnos ranskankielen trottoir-sanasta.

Vuonna 1993 kävelykatualue laajeni Kauppurienkadulla torille saakka. Tänä päivänä Oulun keskustan kävelykatualuetta ja kauppatoria kehitetään yhtenäisenä kaupallisena ja toiminnallisena alueena.
Vuosina 2011-2013 Rotuaari koki kasvojenkohotuksen mittavan remontin tuloksena. Rotuaarin pallokin sai hieman siirtyä uuden esiintymislavan tieltä. Jälleen kerran alue myös hieman laajenee kauppakeskus Valkean ympäristöön Isokadulle.


Rotuaari lunasti paikkansa oululaisten sydämissä varsin pian ja kävelykadulla totuttiin näkemään mitä erilaisimpia tapahtumia aina taidenäyttelyistä ilmakitaran maailmanmestaruuskisoihin saakka. Lukuisat oululaiset – tutut ja toisilleen vieraat – tekivät "rotuaarin pallosta" tapaamispaikan, josta lähdettiin yhdessä eteenpäin. 

Työn alle uusi keskustavisio 2040

Kaupunkitila kuuluu kaupunkilaisille ja uudet hankkeet saavat taakseen aina sekä kannattajia että vastustajia. Edellisen kehittämisen keskustasuunnitelman suuri hanke oli kalliotilan louhiminen maan alle huoltoliikennettä ja pysäköintiä varten. Hanke puhututti oululaisia erityisen paljon viimeisen kymmenen vuoden aikana ennen sen valmistumista. Kalliotila sai nimen Kivisydän ja pysäköintikapasiteettia siellä on 900 auton verran.

Kävelykatualueita on laajennettu, Kivisydän valmistunut ja keskustan kortteleita kehitetty monella tavalla. Oulu laajenee edelleen ylöspäin ja rakentamista on tiivistetty monin paikoin.

Kaupunkikeskustan kehitystä täytyy ohjata ja nyt on aika laatia uusi tulevaisuuden näkymä. Miltä Oulun kaupunkikeskusta näyttää 25 vuoden kuluttua? Uuden Keskustavisio 2040:n laatimisesta vastaa Oulun kaupungin yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut. Oulun kaupunginhallitus käsittelee sen käynnistymistä kokouksessaan 14.12. Visiota laaditaan vuoden 2016 aikana yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa.
 

Lähteet: