In English | På svenska | Tekstin koko A- A+
A-Ö
HAKEMISTO

Muistiot Muistiot

< Takaisin

2014 4 Jäälin suuralueen yhteistyöryhmän kokouksen muistio

Jäälin suuralueen yhteistyöryhmän kokous (tilaisuus on avoin kaikille kuntalaisille)

Aika: Torstai 16.10.2014 kello 18.00

Paikka: Jäälinmaja, Rantakuja 10

Läsnä: Kari Tiri, puheenjohtaja
Hanna Sarkkinen, yhdyskunta- ja ympäristölautakunnan pj., joukkoliikennejaosto
Jari-Pekka Teurajärvi, joukkoliikennejaosto
Matias Ojalehto, sivistys- ja kulttuurilautakunnan pj.
Kaarina Kailo, kaupunginvaltuutettu
Leena Korhonen, asukas
Timo Heikkinen, asukas
Sari Järvi, asukas
Sirpa Tikkala, Laivakankaan koulu, liikuntalautakunta
Pirkko Eskelinen, asukas
Kaarlo Nurmiranta, asukas
Teija Koski, asukas
Riitta Hietala, asukas
Paula Kiuttu, asukas
Johanna Liinamaa, asukas
Birger Ylisaukko-oja, asukas
Jari Laru, asukas
Sirpa Laitala, yhteisötoiminta, sihteeri

1. Kokouksen avaus.
Puheenjohtaja avasi kokouksen.

2. Esityslistan hyväksyminen kokouksen työjärjestykseksi.
Esityslista hyväksyttiin kokouksen työjärjestykseksi.

3. Edellisen kokouksen muistio.
Muistio on lähetetty sähköpostitse kaikille jakelulistalla oleville. Muistiot löytyvät Oulun kaupungin nettisivuilta osoitteesta

4. Joukkoliikenne.
Johanna Liinamaa Jäälin asukasyhdistyksestä esitti koosteen alueen joukkoliikenteen ongelmista. Liitteenä Johannan esitys.

Yhdyskuntalautakunnan puheenjohtaja ja joukkoliikennejaoston varapj. Hanna Sarkkinen ja joukkoliikennejaoston jäsen Jari-Pekka Teurajärvi ottivat vastaan Jäälin asukasyhdistyksen koosteen joukkoliikenteen ongelmakohdista.

Hanna Sarkkinen kertoi, että Oulun seudun joukkoliikenne on uudistunut. Heinäkuussa 2014 joukkoliikenteen järjestämisvastuu siirtyi Oulun kaupungille. Alkuhankaluuksilta ei ole voitu kokonaan välttyä. Kaikkea entisen joukkoliikenteen tietoja; reitti ja käyttäjämääriä ei ole saatu suunnittelun pohjaksi. Vanhaa linjastoa on pyritty käyttämään pohjana ja siitä sitten parantamaan yhteyksiä, mutta kaikki ei ole mennyt ihan niin kuin "Strömsössä".

Joukkoliikennesuunnittelijat ovat tätä nykyä täystyöllistettyjä. Nyt haetaan uusia joukkoliikenneasiantuntijoita purkamaan sumaa. Oulun kaupungissa on kaksi joukkoliikennesuunnittelijan paikkaa auki parhaillaan. Suunnittelussa on päästävä pitkäjänteiseen suunnitteluun.

Koululiikennesuunnittelua ei ole yhdistetty reitistön suunnitteluun, vielä. Mutta nyt kehityssuunta on sellainen, että kokoonnutaan yhdessä sivistys- ja kulttuuripalveluiden kanssa suunnittelemaan joukkoliikennettä.

Kaupunginvaltuusto leikkasi vuosi sitten joukkoliikenteeseen käytettäviä varoja 1,5 milj. euroa. Kilpailutuksessa selvisi, että joukkoliikenteen tarjoushinnat olivat kalliimpia kuin oli ajateltu. Karsintaa vuoroissa jouduttiin tekemään, jotta rahat saatiin riittämään. Joillakin alueilla ei ollut ennestään liikennettä ollenkaan. Eli lisäyksiä ja vähennyksiä on jouduttu tekemään.

Hanna muistutti, että nykyinen järjestelmä toimii niin, että mitä enemmän joukkoliikenteellä on käyttäjiä, sitä paremmaksi se muuttuu. Sitä järjestetään sinne, missä käyttäjiä on.

Palautetta joukkoliikenteestä voi antaa osoitteessa: http://www.oulunjoukkoliikenne.fi/

Jari-Pekka Teurajärvi oli samoilla linjoilla Hanna Sarkkisen kanssa. Hän ymmärtää jääliläisten äitien ja isien huolen lastensa puolesta. Joukkoliikennejärjestelyissä käytetään veronmaksajien varoja, joten joukkoliikenteen on palveltava kaikkia kuntalaisia. Kaikki vaikuttaa kaikkeen, kun toisaalla parannetaan linjoja, niin toisaalla huononee. Enemmän pitäisi saada käyttäjiä. Työssä käyvät miehet puuttuvat melkein kokonaan joukkoliikenteen käyttäjistä.

Hanna ja Jari-Pekka vievät saamansa palautteen suunnittelijoille ja ottavat sen huomioon työssään. He kokivat jääliläisiltä suoraan saadun palautteen työnsä kannalta erinomaisen hyväksi. Harmi vain, että suunnittelijat eivät pysty työtilanteensa takia osallistumaan tilaisuuksiin.

Kaarina Kailo oli saanut palautetta, että palvelulinjojen autot ovat niin täynnä, että kaikki halukkaat eivät mahdu kyytiin. Hyve koordinoi palvelulinjoja.

Jääliläisten kommentteja joukkoliikenneasiaan:
• Vaikea käyttää palvelua, mikä ei toimi.
• Oys työllistää, mutta sinne ei pääse Jäälistä bussilla. Moneen perheeseen täytynyt hankkia toinen auto.
• Laivakankaan kautta kuljettava reittien, eikä 70-luvun malliin Kuusamon tietä. Siellä ei asu juuri ketään.
• Yli 5000 jääliläiselle kuuluu palvelut, myös joukkoliikenne.
• Bussiliikennettä on suunniteltava vuorovaikutteisesti suunnittelijoiden ja kuntalaisten kanssa yhdessä. Kaikki liikkumistarpeet suunniteltava samaan aikaisesti esim. koululaisten pääsy kouluun, kulku hyvinvointikeskukseen Kiiminkiin ym. Osa reiteistä voidaan hoitaa kevyemmillä vaihtoehdoilla ns. citybusseilla.
• Onko selvitetty kutsujoukkoliikenteen mahdollisuuksia?
• Koulut on otettava ehdottomasti huomioon joukkoliikennettä suunniteltaessa.
• Ikääntyvien ihmisten liikkumistarpeet otettava huomioon myös. Kiimingissä kaikki hyvinvointipalvelut eli sinne on päästävä joustavasti. Ikäihmisten tarpeet selvitettävä jossakin ikäihmisten tilaisuudessa.
• Joukkoliikennettä koskeva runsas palaute on otettava suunnittelijoiden huomioon.
• Ei voida odottaa, että joukkoliikenne on kunnossa 2016, vaan on toimittava heti.
• Kartalta näkyy tiet ja talot eli selviää mitä reittejä linjojen on kuljettava.

5. Muut asiat.
Kuntoreitti Korvensuora – Jääli.
Hönttämäki – Jääli välisen kuntoreitin suunnitelmia laaditaan parhaillaan. Reittitoimitukseen tarvittavat kartat ja rakennussuunnitelmat valmistuvat v. 2014 loppuun mennessä. Hankkeen tavoitteellinen rakentamisen aloitus on v. 2016, jos hankkeelle saadaan järjestettyä rahoitus.
Matias kertoi, että kuntoreitille ja urheilualueelle varatut rahat puuttuvat kuitenkin nyt talousarviosuunnitelmista. Mutta, vaikka aikataulu venyy suunnitelma tullaan viemään maaliin.
Perinteinen valaistun ladunreitti.
Kytketty kevyen liikenteen suunnitelmaan. Milloin toteutetaan?
Uimaranta.
Kaupungin virallinen uimaranta on nyt montuilla. Mutta Jäälinjärven rannaltakaan ei viedä pelastusrengasta pois.
Lautakunnassa ei ole keskusteltu Kiimingin lukiotilanteesta. Valtiovalta vaatii 500 oppilaan lukion, pienempien kuntien lukiot eivät täytä rajaa.
Aloite.
Lapset kulkevat uimaan Shellin pihan läpi ja ylittävät Kuusamon tien siltä kohdalta. Tielle on saatava 60 km/tunnissa rajoitus Jäälin liikennevaloista alkaen Haipuskylän tienhaaraan saakka eli noin 2,5 km. Hanna vie asian ELY-keskukselle käsittelyyn.
Jäälin koulun suunnittelutilanne.
Uuden koulun rakentamiselle on kaksi vaihtoehtoista rakennuspaikkaa. Laivakankaan koulun yhteydessä on valmiina kaavassa laajennusmahdollisuus koulun lisärakennukselle.
Jos päädyttäisiin jäähallin viereen rakentamaan, niin alueen kaavaa pitäisi muuttaa.
Hankeryhmä äänestää lokakuun lopussa vaihtoehdoista.


Aamu- ja iltapäivätoiminta.
Matias kertoi, että aamupäivä-toiminnasta ollaan luopumassa Jäälissä. Koulupäivät pyritään aloittamaan kello 8.00 ja järjestämään iltapäivätoimintaa yhdessä nuorisotoimen ja järjestöjen kanssa.

Toiminta- ja hallintokulttuurin muutos.
Jääliläiset ovat tehneet paljon töitä Jäälinjärven tilanteen parantamiseksi. Kumppanuusmallia on tarjottu Oulun kaupungille kolmannen sektorin taholta. Myös Jäälinjärven rannalla olleen leikkikentän ja laiturin hoidon suhteen on Jäälin asukasyhdistys tarjosi kumppanuutta kaupungille, mutta molemmat lähtivät rannasta.
Laivakankaan leikkipuistoissa on nyt 190 % käyttöaste.
Sirpa Tikkala kertoi että, kun leikkipuistoasia oli lautakunnassa, ei suunniteltu, että nykyiset puistot suljetaan kaikki kerralla. Tarkoitus oli, että vasta siinä vaiheessa suljetaan vanhoja puistoja, kun puistojen kalusto tulee käyttöikänsä päähän.

Sekä Jäälinjärven kunnostustyöt että leikkipuistot ovat sellaisia asioita, jotka kolmannen sektorin toimijat olisivat voineet ottaa vastuulleen. Paikalliset toimijat haluaisivat ottaa nykyistä enemmän vastuita asioista itselleen, mutta kaupunki ei kysy eikä jaa asukkaiden kanssa vastuuta. Miten vuorovaikutusta saadaan kehittymään niin, että vastuita pystytään jakamaan. Estääkö byrokratia, eu vai mikä, ettei vastuita pystytä kevyemmin jakamaan kuntalaisten ja kaupungin kesken?
Hanna: hallintokulttuuriin törmää jatkuvasti, kunnissa viranhaltijat ovat voimakkaita. Vastuukysymykset asioissa ovat vahvoja, pelätään paljon sitä, kenellä vastuu. Monet asiat kaatuvat virkamiesvastuuseen.
Uusia ideoita vastuiden jakamiseksi on kehitettävä.
Esim. Oulussa on 26 venesatamaa, osa tosi huonossa kunnossa, miksei voida myydä osa veneilyseuroille, jotka niistä mielellään ottaisivat vastuun.

Valokuituverkko.
Kaarlo Nurmiranta on selvittänyt valokuituverkkoasiaa Jäälissä. Tilanne on nyt ollut pysähdyksissä keväästä asti. Keväällä jaettiin jokaiseen talouteen alueella mainos valokuituverkosta. Ennestään listalla oli 110 taloutta, jotka ottaisivat verkon. Mainoskampanjan myötä mukaan saatiin vain 20 taloutta.
http://www.olka.fi/ajankohtaista/jaali/
http://www.olka.fi/
http://www2.olka.fi/kiinnostuneet

Olkan sivuilla voi käydä liittämässä itsensä mukaan kiinnostuneiden joukkoon.
Nykyinen talouksien määrä ei riitä eikä ole taloudellisesti kannattavaa, jotta valokuituverkko saataisiin alueelle.
Alueella on runsaasti taloyhtiöitä, joiden olisi edullista liittyä valokuituverkkoon. Rivitalot saavat liittymän 2000 euroa per yhtiö. Taloyhtiöiden kannalta tarjous on tosi edullinen. Omakotitalojen liittyminen verkkoon maksaa 1500 euroa. Hanke vaatii noin 500 taloutta, jotta kannattaa alkaa vetämään valokuituverkkoa. Vielä on hyvää aikaa liittyä hankkeeseen, Olka ei ole asettanut takarajaa tarjoukselleen.
Isännöintitoimistoille kannattaa asukkaiden kertoa asiasta, jotta asia otetaan taloyhtiön kokouksissa käsittelyyn.
Valokuituverkko alkaa olla perusinfraa siinä missä viemärit ja vesijohdot.
Esim. Heikkisentien viemärikaivauksien yhteydessä Sonera vie valokuituverkon samalla maahan.

Toimintasuunnitelma 2015.
Toimintasuunnitelma tehdään seuraavassa kokouksessa samoin kuin valitaan puheenjohtaja vuodelle 2015.

Yhteisötoiminnan toimintarahojen haku vuodelle 2015.
Rahaa ei voi hakea vielä, koska hakuehtoja tarkennetaan ja hakulomake uusitaan. Ohje ja lomake tulevat yhteisötoiminnan nettisivuille,
kun lähidemokratiatoimikunta on ohjeet ja lomakeasian käsitellyt lokakuun lopun kokouksessaan.
Talousarviosta päättää kaupunginvaltuusto 1.12.2014 kokouksessaan. Vasta sen jälkeen voidaan käynnistää toimintarahojen haku.
Toimintarahojen hakuaika tulee olemaan joulukuussa lyhyt, vain noin kolme viikkoa.

6. Seuraava kokous.
Seuraava kokous on maanantaina 24.11.2014 kello 18.00 Laivakankaan koulun ruokalassa.
Aiheena mm. uusien yhteisöllisten muotojen löytäminen, välittämisen kulttuuri sekä vanhemmuuden vahvistaminen.

7. Kokouksen päättäminen.
Puheenjohtaja päätti kokouksen kello 20.20.