In English | På svenska | Tekstin koko A- A+
A-Ö
HAKEMISTO

Muistiot Muistiot

< Takaisin

2014 2 Yli-Iin suuralueen yhteistyöryhmän kokouksen muistio

Yli-Iin suuralueen yhteistyöryhmän kokous

Aika: Torstaina 20.3.2014 kello 18.00 - 19.53

Paikka: Yli-Iin Kierikki

Läsnä: Veli Kortesalmi, puheenjohtaja
Hemmi Jaara
Raimo Hökkä
Rauno Kivari
Aune Kivari
Allan Jokela
Veikko Repo
Mikko Luokkanen
Martti Siurua
Seppo Siurua
Mirja Päkkilä
Esko Kaveri
Selma Kaveri
Asta Siurua
Hilkka Männikkö
Aili Jurmu
Kyllikki Niemelä
Taavi Mannila
Erkki Hekkala
Pentti Nygren
Raikko Tuominen
Paavo Ollila
Aili Niskala
Hemmi Niskala
Eeva-Liisa Pernu
Aila Lahtinen
Perttu Karjula
Niilo Lahtinen
Ahti Alatalo
Maija Paaso
Hilja Räinä
Maire Alatalo
Eila Saarela
Kaisa Hökkä
Pekka Ollila
Risto Päkkilä
Leena Lehtinen
Sirpa Eskola, GoArctic
Sirkku Kaltakari, palvelupäällikkö, Kiimingin hyvinvointikeskus
Sirpa Laitala, sihteeri, kuntalaisvaikuttaminen ja yhteisötoiminta

1. Kokouksen avaus.
Puheenjohtaja Veli Kortesalmi avasi kokouksen.

Kierikkikeskuksen uusi yrittäjä Sirpa Eskola esittäytyi ja kertoi GoArctic –yrityksen toiminnasta.
Kierikkikeskus on nyt saanut kauan kaivatun uuden hotelli- ja ravintolapalveluyrittäjän. Oululainen GoArctic Oy on ottanut vastuun Kierikin majoituspalveluista ja kahvila-ravintolatoiminnasta. Osana Oulun museo- ja tiedekeskusta toimiva Kierikki voi nyt keskittyä entistä aktiivisemmin arkeologisen ydintehtävänsä toteuttamiseen ja Kivikauden kylän toimintaan.
GoArctic toimii laaja-alaisesti ohjelmapalvelu-, yritystapahtuma- ja matkailutalona. Asiakkaita ovat mm. ulkomaiset yksittäiset matkailijat ja matkanjärjestäjät, suomalaiset yritykset sekä vapaa-ajanryhmät. GoArctic Oy:n omistavat Sirpa Eskola, Kirsi Eskola ja Veli-Pekka Okkonen sekä yhtiöosakkaana Lapin Safarit. GoArctic laajentaa nyt ohjelmapalvelujaan majoitus- ja ravintolapalveluilla ja odottaa tiivistä yhteistyötä Kierikin kanssa. Matkailualallakaan ei enää ole yksinäisiä toimijoita vaan parhaat palvelut luodaan laajoilla yhteistyösopimuksilla.
Sirpa Eskola toivoi yli-iiläisten löytävän myös Kierikin. Keväällä alkaa säännöllinen lounastarjoilu.

2. Esityslistan hyväksyminen kokouksen työjärjestykseksi.
Esityslista hyväksyttiin kokouksen työjärjestykseksi.

3. Edellisen kokouksen muistio.
Edellisen kokouksen muistio on lähetetty sähköpostilla tai kirjeellä yhteistyöryhmän postituslistalla oleville.

4. Yli-iiläisten hyvinvointipalvelut.
Palvelupäällikkö Sirkku Kaltakari Kiimingin hyvinvointikeskuksesta esitteli yli-iiläisten hyvinvointipalveluja ja vastasi kuntalaisten kysymyksiin.
Sirkun esitys on muistion liitteenä.
Tilaisuudessa esitetyt kysymykset menevät edelleen päättäjille ja virkamiehille huhtikuussa alkavaan talousarvioesityksen valmisteluun pohjatiedoiksi, mitä ja minkälaisia palveluja yli-iiläiset haluavat.
Sirkku korosti sitä, että Kiimingin hyvinvointikeskus on aloittanut pilottina maaliskuun alussa toiminnan. Tarkoitus on, että jatkossa Oulussa järjestetään palveluita moniammatillisesti yhdessä. Eri hallintokuntien/prosessien rajat poistuvat ja jatkossa hyvinvointikeskus tarjoaa myös sivistys- ja kulttuuripalveluita. Nyt luodaan yhdessä tekemisen toimintatapaa.
Asiakkaita sitoutetaan tiettyihin asioihin, mitä he voivat tehdä itse. Kuntalaisten oma vastuu hyvinvoinnistaan nousee myös. Kustannukset eivät voi enää nousta, vaan näillä resursseilla pitää saada enemmän aikaan hyvinvoinnin palveluja. Toimintatapoja on muutettava, koska resurssit eivät kasva.
Hyvinvointipalveluihin kuuluvat jatkossa kiinteästi Omahoitopalvelu netin kautta, kotipalvelut, ostopalvelut hyvinvointikeskuksen ja -pisteen palvelujen lisäksi.
Perheille pyritään antamaan tukea varhaisessa vaiheessa, jotta järeämpiin palveluihin ei tarvitsisi turvautua.
Linkki omahoitopalveluihin https://www.oulunomahoito.fi/
Jatkossa tarkistetaan hyvinvointikeskuksen ja -pisteen aukioloaikoja, voidaanko palveluaikoja pidentää.
Kun varaa puhelimella aikaa hyvinvointikeskukseen tai –pisteeseen, on tärkeää muistaa painaa numero ykköstä. Jos soittoa ei kuulu takaisin kannattaa laittaa viesti Oulu 10-palveluihin http://www.ouka.fi/oulu/asiointi-ja-neuvonta/
Siellä pystytään tarkistamaan onko palvelu rekisteröinyt soiton. Alku vuodesta on ollut jonkun verran häiriöitä puhelinliikenteessä.

Yli-iiläisten esille nostamat kysymykset hyvinvointipalveluista:

- luvataan laadukkaita palveluja, mutta luukulla joutuu jonottamaan jopa 45 minuuttia
- kuka korvaa matkat Kiiminkiin, kun Yli-Iistä ei ole julkista liikennettä Kiiminkiin eikä muuallekkaan?

- Sirkku: Sairauden takia lääkäriin, kela korvaa matkan, omavastuu 15 euroa.

- onko lääkäriaikojen saaminen entistä hankalampaa yli-iissä kuntaliitoksen myötä? esim. pari viikkoa sitten opiskelija olisi tarvinnut B-lausunnon pikaisesti opiskelupaikkaa varten. Hoitaja kertoi, että ilmoitetaan ajasta, kun lääkäri katsoo kiireellisyysjärjestyksen ajanvarauksissa. Tilanteita aika paljon, jolloin täytyy jäädä odottelemaan. Kunnassa kuuluisi olla perusterveydenhoidon palvelut.

- esimerkki elävästä elämästä: joulukuussa tapaturma, tammikuussa yhteys terveyskeskukseen, ei ollut lääkäriaikoja tarjota. Viikkoa myöhemmin annettiin aika helmikuun alkuun.

- ajokortin uusiminen kuuluu perusterveydenhoitoon. 50-100 ihmistä jonottaa lääkärille. jotain pitää oleellisesti muuttua. Veronmaksajina täytyy saada perusterveydenhoitopalvelut.

- Sirkku: ajokortit kuuluvat perusterveydenhoidon piiriin, mutta ei hoitotakuun piiriin. Hoitotakuun piiriin kuuluvat asiat menevät aina ohi.

- Sirkku: krooniset sairaudet ja kansansairaudet esim. diabetes, verenpaine, sydänsairaudet voi hoitaa useimmiten sairaanhoitajan vastaanotolla. Hoitaja konsultoi tarvittaessa lääkäriä.

- Omahoidossa huono tilanne, aikoja saa varatuksi vasta kuukauden päähän.

- Yli-Iissä eivät kaikin paikoin toimi vieläkään nettiyhteydet. Oulun kaupungin sivuilta hankala löytää tarvitsemiaan palveluita. Kuntaliitos suututtaa välillä kovasti.

- miksi asiakkaita ohjataan hoitajalle, ei yksi hoitaja pysty kaikkia hoitamaan.

- Yli-Iissä on täysin toimiva hammashoitola, miksi se pitäisi siirtää pyörien päälle?

- Miksi aikaa ei anneta suoraan luukulta asiakkaalle, vaan hänen käsketään soittamaan ja varaamaan aika?

- Sirkku; hoitajien ja henkilökunnan määrä on sama kuin ennenkin Yli-iissä.
Virhe on tullut, jos ajanvaraustarvetta ei ole luukulla otettu vastaan.

- Häipyykö hammaslääkäripalvelut kokonaan rattaille? Vai tuleeko lisäksi liikkuvat palvelut?

- Risto Päkkilä; luottamushenkilönä toivon laskelmia palveluiden kustannuksista rattailla ja kiinteänä. Palveluverkko on palautunut uudelleen käsittelyyn. Suunnitelmat ovat vielä keskeneräisiä.

- Sirkku: Yli-Iissä on kahden kuukauden jono hammashoitoon. Muualla yli neljä kuukautta. Palvelupäällikkö Sakari Kärkkäinen vastaa hammashoitopalveluista Oulun alueella.

- Näytteenottoon tammikuussa yritetty varata aikaa, ei ole vielä tullut aikavarausta.

- Aikavaraukset eivät toimi, joka paikkaan on pitkät jonot.

- mitä kulttuuri- ja sivistyspalveluja voisi olla hyvinvointikeskuksen yhteydessä, kysyttiin. Naurettavaa, kun entisetkään palvelut eivät toimi.

- Onko mahdollisuus siirtyä käyttämään toisen kunnan palveluita? Iissä on kuulemma paremmin aikoja saatavilla? Onko kustannukset minkälaiset?

- Risto Päkkilä; jos aiotaan pitää palvelut Yli-Iissä, niin parasta käyttää oman kunnan palveluja. Kun käyttöaste laskee, niin lääkärit vähenee entisestään. Eihän me sitä haluta.

- Minulle on aina soitettu kahden tunnin sisällä takaisin, kun olen ottanut yhteyttä hyvinvointipisteeseen. Yksityislääkärin kustannukset ovat paljon korkeammat kuin hyvinvointikeskuksessa. Voisiko ajatella niin, että jos ei ole mahdollisuutta päästä oman kunnan lääkärille, voisi mennä yksityiselle ja laitaa laskun kaupungille? Sellaisissa tilanteissa voisi toimia näin, kun on vajetta lääkäreistä.

- Sirkku; Kuntaliitos on vaikuttanut kaikkien elämään. Käyttäjämäärät linjaavat palveluita, mitä jatkossa tulee olemaan. Ihan samoja palveluita ei tule alueille, missä vähän asukkaita kuin tiheämpään asutuille. Kaikki asiat, mitkä tuovat hyvinvointia kuntalaisen elämään, kuuluvat hyvinvointikeskuksen piiriin.

- Veli; Yhteistyöryhmän kantelu ensiterveydenhuollon palveluista on lähtenyt 12.3.2014 Valtioneuvoston oikeuskanslerille. Kanteluun päädyttiin, kun kukaan ei halunnut lähempänä ottaa asiaa käsittelyyn. Odotamme vastausta.

5. Oulun raati.

Puheenjohtaja kertoi terveiset tiistain 18.3. Oulun raadista, joka järjestettiin Jäälissä Laivakankaan koululla. Siellä nousi voimakkaasti esille Kierikkikeskus -asia. Museo- ja arkelogi -asioita tarkastellaan vielä tämän kuun aikana kaupunginhallituksessa, lupasi paikalla ollut kaupunginhallituksen puheenjohtaja Riikka Moilanen.
Keskusteluissa painotettiin Kierikin erityisluonnetta. Kierikki kuuluu nyt Oulun Museo- ja tiedekeskus Luupin alaisuuteen. Yhteistyöryhmä on esittänyt, että Kierikin hienoa kokonaisuutta ei saa rikkoa. Uusia, vaihtuvia näyttelyitä on saatava myös Kierikkiin, jotta saadaan kävijämäärät nousuun.

Oulun raateja on kaikkiaan neljä kappaletta. Aiheena ovat sivistys- ja kulttuuripalvelut. Kaikki palaute raadeista kootaan huhtikuussa alkavaan talousarviovalmisteluun.

Raateja on vielä kaksi jäljellä. Tiistaina 25.3. kello 18-20 Kellon koulukeskuksessa ja keskiviikkona 26.3. kello 18-20 keskustassa kaupunginvaltuustonsalissa. Kaikki ovat tervetulleita raateihin.
6. Muut asiat.

- Puheenjohtaja kertoi yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukan terveiset, että kuntalaisvaikuttaminen toteutetaan alueellisten yhteistyöryhmien kautta.
Hallintojohtaja Ari Heikkinen on kutsunut kokoon 3.4. tilaisuuden, johon osallistuvat Oulun kaupungin johto, valtuustoryhmien puheenjohtajat, yhteisötoiminnan päällikkö ja kuntalaisvaikuttamisen koordinaattorit.
Tarkoituksena on luoda vielä kiinteämpi yhteys päättäjien ja alueellisten yhteistyöryhmien välille. Vastaukset etsitään seuraaviin kysymyksiin:

Millä tavoin luottamushenkilöt mukaan kuntalaisvaikuttamiseen?
Miten luodaan osallistumismahdollisuuksia, joissa mukana ovat niin kuntalaiset, luottamushenkilöt kuin viranhaltijat?

- Kaupunginhallituksen jäsen Risto Päkkilä kertoi, että eniten tulee kaupunginhallituksen käsittelyyn kaavoitus- ja kiinteistöasioita. Hän kertoi, että aika vähän on sivistys- ja kulttuuripalvelujen ja hyvinvointipalvelujen asioita käsittelyssä.

2015 vuoden budjettivalmisteluun menee alueilta palautetta asioista, jotka on kerätty yhteistyöryhmien kokouksista ja Oulun raadeista. Koko ajan ollaan menossa siihen suuntaan, että yhteistyöryhmien ääntä halutaan aidosti kuulla entistä paremmin.

- Risto Päkkilä kertoi Oulun kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelmasta. Kunnan tulee kehittää vesihuoltoa alueellaan yhdyskuntakehitystä vastaavasti yhteistyössä alueensa vesihuoltolaitosten kanssa.
Kaikilla yhdistyneillä kunnilla on ollut niiden omista lähtökohdistaan laaditut vesihuollon kehittämissuunnitelmat. Laajentuneelle Oululle on tarpeellista nyt laatia uusi vesihuollon kehittämissuunnitelma samanaikaisesti parhaillaan käynnissä olevan yleiskaavatyön kanssa. Kehittämissuunnitelman tavoitevuosi on 2030, mutta painopiste on kuluvan vuosikymmenen tavoitteissa ja toimenpiteissä.

Suunnitelmassa käsitellään vesihuoltolaitosten toiminta-alueeksi vahvistettujen alueiden sekä haja-asutusalueiden vesihuollon kehittämistä.
Kehittämissuunnitelmassa otetaan kantaa mm. seuraaviin asioihin:
• vedenhankinnan varmistaminen
• keskitetty jätevedenkäsittely
• jätevesihuolto haja-asutusalueilla
• hulevedet
• energiatehokkuus
• lietteen jatkokäsittely
• vesihuollon organisointi ja yhteistyö laajemmin
• osuuskuntien ja yhtymien tulevaisuus
• vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden laajentamistarpeet

Suunnittelutyön tavoitteena on laatia lyhyen- ja pitkänajan suunnitelma vesihuollon kokonaiskehittämiselle vesihuoltolaitosten toiminta-alueilla ja haja-asutusalueilla.

Vesihuollon kehittämissuunnitelma laaditaan koko Oulun kaupungin alueelle.

Kunkin yhdistyneen kunnan ensimmäiset vesihuollon kehittämissuunnitelmat on laadittu vuonna 2004. Sen jälkeen Haukipudas on päivittänyt suunnitelman vuonna 2011. Oulun suunnitelman päivitystyö on myös tehty vuonna 2010, mutta suunnitelmaa ei ole hyväksytty siinä muodossaan, vaan se on palautettu uudelleen valmisteluun. Muissa kunnissa suunnitelmaa ei ole päivitetty. Vesihuollon kehittämissuunnitelman laadintaan vaikuttavat mm. seuraavat suunnitelmat ja määräykset:
• alueellinen vesihuollon kehittämissuunnitelma
• vesienhoitosuunnitelmat
• pohjavesien suojelusuunnitelmat
• maankäytön suunnitelmat (maakuntakaava, yleiskaava, asema-kaava, muut)
• haja-asutusalueiden viemäröinnin yleissuunnitelmat ja ohjelmat
• vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelmat
• hulevesistrategia
• varautumissuunnitelma
• sammutusvesisuunnitelmat
• luonnonsuojelualueet, NATURA -alueet
• ympäristönsuojelumääräykset
• jätehuoltomääräykset

Kehittämissuunnitelman kanssa osin samanaikaisesti valmistellaan myös Oulun Veden toiminta-alueen uudelleen määritystä muuttuneessa tilanteessa kuntien yhdistymisen jälkeen.

Kehittämissuunnitelman ohjausryhmässä on edustettuina seuraavat Oulun kaupungin hallintokunnat:
• apulaiskaupunginjohtaja
• yleiskaavoitus
• asemakaavoitus
• rakennusvalvonta
• maaseutuasiat
• elinkeinot
• pelastuslaitos
• ympäristötoimi
• katu- ja viherpalvelut
• maa ja mittaus
• vesihuoltolaitos
Suunnitelmaa valmistelee työryhmä, johon kuuluvat seuraavat henkilöt:
• Mika Uolamo, yleiskaavoitus
• Anne Olsbo, asemakaavoitus
• Jaana Kiiski, ympäristötoimi
• Jouni Lähdemäki, Oulun Vesi
• Riitta Lindström, Oulun Vesi

Suunnittelutyön alustavat valmistelut ovat käynnistyneet syksyllä 2013. Varsinaisen kehittämissuunnitelman laadinta alkaa helmi - maaliskuussa 2014. Kehittämissuunnitelma tulee luottamuselinkäsittelyyn syksyllä 2014, jolloin suunnitelmaehdotus pidetään myös yleisesti nähtävillä. Tavoitteena on, että kehittämissuunnitelma hyväksytään lausuntokierroksen jälkeen tammi - helmikuussa 2015.

Kehittämissuunnitelma valmistellaan laajassa yhteistyössä ohjausryhmässä edustettuna olevien hallintokuntien, alueen vesihuoltolaitosten ja osuuskuntien sekä muiden sidosryhmien kanssa. Valmistelun aikana neuvotellaan myös Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen ja naapurikuntien kanssa.
Kuntalaiset voivat kommentoida suunnitelmaa, kun se asetetaan yleisesti nähtäville.

Kehittämissuunnitelman laadinnasta tiedotetaan kirjeitse seuraavia osapuolia:
• Kunnan luottamuselimet (valtuusto, hallitus, yhdyskuntalautakunta, liikelaitosten johtokunta, Oulun seudun ympäristötoimi liikelaitoksen johtokunta)
• kaupungin eri hallintokunnat
• Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
• naapurikunnat ja niiden alueella toimivat vesihuoltolaitokset (Ii, Pudasjärvi, Muhos, Tyrnävä, Liminka, Kempele, Hailuoto)
• vesi- ja viemäriosuuskunnat
• asukas- ja kyläyhdistykset

Yhdyshenkilöt
Oulun Vesi Oulun seudun ympäristötoimi
suunnittelupäällikkö Riitta Lindström ympäristötarkastaja Jaana Kiiski
puh. 040 7581 607 puh. 044 7036 792riitta.lindstrom(at)ouka.fi jaana.kiiski(at)ouka.fi

Yli-iiläisten mielipiteitä kuullaan myös asian käsittelyssä. Risto Päkkilälle voi antaa palautetta vesiasiassa, niin hän vie mielipiteitä eteenpäin päätöksentekoon.


- Julkista liikennettä ei kulje keskustaan ollenkaan. Onko jossain vaiheessa tulossa kunnollinen kuljetus esim. kaupunkiin asioille.
Risto Päkkila; joukkoliikenne on kilpailutettu uudelleen. Yrittäjäriskillä on toimittu tähän asti. Oulun kaupunki maksaa yrittäjille tietyn summan, ja lipputulot tulee kaupungille. Karsittu versio yhteyksiä on käytössä. Edes muutama linja olisi saatava, että lukiolaiset ja ammattikoululaiset pääsisivät kotoaan kouluihin. Varmaankaan koskaan bussit eivät tule ajamaan montaa linjaa.

- Yli-Iin ja Kiimingin välinen tie on huonossa kunnossa. Vuoden vaihteessa ja tammikuussa uudelleen on oltu yhteydessä Oulun kaupungin kunnossapitopäällikköön ja ely-keskukseen ja kerrottu teiden kunnosta. Parannusta on luvattu. Yrittäjä, joka huolehtinut alkutalvesta teistä, on mennyt konkurssiin. Nyt teiden kunnosta huolehtii Marttala. Suhteellisen kova jää on ollut tänä talvena ongelmallinen.
Rekat ajavat lujaa, eivätkä väistä mihinkään. Sen takia on ollut useita ojaan ajoja. Odotetaanko, että tapahtuu onnettomuus.
Otetaan yhteyttä yhdyskunta- ja ympäristölautakuntaan ja kaupunginhallitukseen, että teiden hoito on saatava kuntoon ennen ensi talvea.

- Risto Päkkilä; yksityisteiden auraukset on yhdyskunta- ja ympäristölautakunta käsitellyt. Asiasta on koottu kirjanen millä kriteereillä Oulussa aurataan ja kunnossapidetään yksityisteitä. Käyttöön on otettu ns. Haukiputaan malli.
Ihmiset eivät ole tasavertaisia kaavateiden ja yksityisteiden varrella. Risto on valmistellut asiaa uudelleen ja pyrkii saamaan sen uudelleen käsittelyyn tekemällä valtuustoaloitteen, ja viemään sen kaupunginhallituksen budjettiriiheen. Budjettiin on varattava myös määräraha, jolla voidaan avustaa teiden perusparannuksia.

- Vanhukset pyritään hoitamaan mahdollisimman pitkään kotona, miten hoitajat pääsevät vanhusten koteihin, jos teitä ei aurata.
- Vanhusten hoitopaikkoja vähennetty hoitokodeissa, kotoa ei pääse pian mihinkään

- Oulu-opiston kurssit Yli-Iissä.
Tällä hetkellä Oulu-opisto järjestää Yli-Iissä taiteen perusopetusta lapsille ja nuorille musiikissa ja kuvataiteissa ja aikuisille on yksi kuvataideryhmä. Ensi syksylle on suunnitelmissa muutama uusi ryhmä liikunnasta ja kädentaitoaineista.
Toivotaan myös miehille suunnattuja kursseja; kuntoilua, puutöitä ym.
Yli-iiläisten pitää olla aktiivisia kurssien suhteen. Yhteyttä on otettava suoraan eri alojen opettajiin.

- Kierikkikeskuksen äänentoisto vaatii pikaista parannusta.
7. Seuraava kokous.
Seuraava yhteistyöryhmän kokous on torstaina 8.5.2014 kello 18.00 Kierikissä.

8. Kokouksen päättäminen.
Puheenjohtaja päätti kokouksen kello 19.53.