In English | På svenska | Tekstin koko A- A+
A-Ö
HAKEMISTO

Muistiot Muistiot

< Takaisin

2015 2 Yli-Iin suuralueen yhteistyöryhmän kokouksen muistio

O U L U Muistio 2/2015
Kuntalaisvaikuttaminen ja yhteistoiminta
Yli-Iin suuralueen yhteistyöryhmän kokous
Aika Torstaina 26.2.2015 klo 18.00 – 20.15
Paikka Kierikkikeskus
Pahkalantie 447 91200 Yli-Ii
Läsnä Veli Kortesalmi Puheenjohtaja
Markku Tervo Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
Ilkka Kemppainen Oulun Seudun Leader
Sirkku Kaltakari Oulun kaupunki, Kiimingin hyvinvointikeskus
Risto Päkkilä KH
Allan Jokela Sihteeri
Muita osanottajia 28 Yli-Iin alueen asukkaita
1 Kokouksen avaus
Puheenjohtaja Veli Kortesalmi avasi kokouksen.
2 Sihteerin valinta
Kokouksen sihteeriksi valittiin Allan Jokela
3 Edellisen kokouksen muistio
Todettiin, että edellisen, 15.1.2015 olleen yhteistyöryhmän kokousmuistio on toimitettu jakelulistan mukaisesti kokouksen osanottajille.
4 Valtion teiden kunnossapito Yli-Iin alueella
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen Liikenne- ja infrastruktuuri –vastuualueen kunnossapito- ja rakentamisyksikön päällikkö Markku Tervo esitteli tieverkoston kunnossapitojärjestelmään liittyvät yleiset hallinnointi ja ohjausjärjestelmät.
Tämän jälkeen Markku Tervo keskittyi esityksessään Iin urakka –alueen tieverkoston, johon Yli-Iin alueella olevat valtion tiet kuuluvat, talvikunnossa-pitoon liittyviin asioihin, kuten urakkasopimusjärjestelmään, laadunvalvontaan ja urakkasopimusten laatuvaatimusten rikkomiselle asetettuihin sanktiomenettely-tapoihin.
Esityksestä selvisi, että Yli-Iin alueella kulkevat maantiet Yli-Ii-Kiiminki, Yli-Ii-Ii, Yli-Ii-Oijärvi, Yli-Ii-Kipinä, kuuluvat II-talvikunnossapitoluokkaan. Laatuluokitus sallii tiestöllä keskimäärin kahdeksan senttimetrin lumikerroksen, mikä merkitsee sitä, että osalla tienpintaa lumikerroksen vahvuus voi nousta jopa pariin kymmeneen senttimetriin, ennen aurausvaatimuksen täyttymistä. Laatuluokitus sallii vielä tämän jälkeen neljän tunnin viiveen aurauksen aloittamiselle lumirajan ylittymisen jälkeen. Laatuluokitus määrittää lumivahvuuden lisäksi muun muassa sen, että tien ajokaistat on aurattava 25 senttimetrin etäisyydelle lumiviitoista, niin ikää siinä määritellään suurimmat sallitut tienpinnan epätasaisuudet.
Markku Tervo myönsi, että alueen talvikunnossapidossa on ollut merkittäviä ongelmia ja että alueen eri urakoitsijoiden työlaadussa on merkittäviä eroja. ELY-keskus on kiinnittänyt esiintyneisiin ongelmiin erityistä huomiota tehostamalla valvonnan tasoa ja urakoitsijoitten ohjauksella eri sanktioiden avulla.
Markku Tervo kehotti Yli-Iin suuralueen asukkaita käyttämään aktiivisesti Tienkäyttäjä linjan palvelua ja ilmoittamaan liikennettä vaarantavista tiestön kuntoon liittyvistä ongelmista Tienkäyttäjä linjan palvelunumeroon 0200 2100, joka palvelee ympäri vuorokauden.
Alustuksen lopussa Markku Tervo teki esityksen kuntalaisille osallistumisesta kokeiluun, jossa Google+ verkkoyhteisöpalveluun on perustettu Yli-Iintieasiat –yhteisö.. Palvelun käyttöön osallistuvat voivat lähettää viestejä ja kuvia tiestön kuntoon ja hoitoon liittyvissä asioissa. Kokeilulla pyritään parantamaan tiestön kunnossapidossa vastaavan ELY-keskuksen ja Yli-Iin alueen tienkäyttäjien vuorovaikutusta tiestön kunnossapitoon liittyvissä asioissa
Myönteisenä tietona Yli-Iin alueen asukkaille Markku Tervo kertoi, että Yli-Iin kirkonkylän kevyenliikenteen kuluväylien kestopäällysteen uusimisesta on tehty päätös. Työ toteutetaan kesällä 2015.
Markku Tervon alustuksen jälkeen käydyssä yleisökeskustelussa todettiin, että alueen tiestön todella huonon talvikunnossapidon ongelmat ja vaaralliset ajo-olosuhteet syntyvät pitkälti siitä, että tiestölle saa kertyä liian paksu lumikerros ennen aurauksen aloitusta. Laatuluokitus sallii liian paksun lumikerroksen kertymisen tienpinnalle ennen aurauksen aloitusta, lumikerros painuu ja tarttuu raskaan liikenteen painosta hyvin nopeasti tienpintaa synnyttäen syviä polanteita. Ongelmia lisää se, että aurausta ei aloiteta laatuluokitusten vaatimusten mukaisesti ja että lisäksi eräillä urakoitsijoilla on kalusto-ongelmia, mikä vuoksi kunnossapito jää "ajeluksi" ja tästä syntyy ne huomattavat laatuerot eri tiealueilla, jotka ovat havaittavissa myös Yli-Iin alueella. ELY-keskukselta edellytetään tehokkaampia toimenpiteitä tieliikenteen turvallisuuden parantamiseksi.
5 Yritystukien ja hankkeiden rahoituksen haku
Oulun Seudun Leaderin leader-neuvoja Ilkka Kemppainen esitteli kokousväelle Oulun Seudun Leaderin toimintaa Oulun maaseutumaisella alueella, Kempeleessä, Muhoksella, Utajärvellä, Pudasjärvellä ja Iissä.

Toiminnan ydin on paikallisesti aktivoida ja kannustaa maaseudun asukkaita omalla toiminnalla kehittämään omaa kotiseutuaan, lisäämään sen viihtyvyyttä sekä synnyttää uusia työpaikkoja ja yrityksiä.
Ilkka Kemppainen keskittyi tämän jälkeen maaseutuyrityksille ja yhteisöille kehitystoimintaan ja pienimuotoisten investointien rahoitetukseen suunnattujen rahoitusavustusten eri muotoihin, määriin ja hakumenettelyyn.
Keskeisenä osana Oulun Seudun Leaderin palveluun kuuluu rahoituksen lisäksi hakijoiden neuvonta hankeideoiden eteenpäin viemisessä ja niiden valmistelussa hankkeiksi.

Ilkan korjaus muistioon:
Oulun kaupunki ei ole toiminut hankkeiden hallinnoijana eikä tuen saajana ja nämä Oulun suuralueen kehittämis- ja rahoitusmahdollisuudet ovat siten jääneet tähän saakka kokonaan hyödyntämättä. Tämän vuoksi yhteydenotot ovat erityisen tervetulleita.
Keskustelun aikana Yli-Iin alueen mahdollisina hankekohteina nousi esille Iijoen rantaraitin ja Kierikki-Pahkala -luontopolun kehittäminen. Iijoen rantaraitin osalta asian eteenpäinviemiseksi päätettiin, että asia otetaan keskusteluun ja valmisteluun kaupungin projektihallinnon ja PVO Vesivoima Oy:n kanssa.
Lisäksi yhtenä mahdollisena konkreettisena kohteena nousi esille tässä kokouksessa teiden kunnossapitoasian yhteydessä esille nousseen Google+ verkkoyhteisöpalvelun käyttöönoton koulutushankkeen valmistelu ja toteutus Leader –hankkeena.


6 Yli-Iin hyvinvointipisteen tila ja tulevaisuus
Oulun kaupungin Kiimingin hyvinvointikeskuksen palvelupäällikkö Sirkku Kaltakari käsitteli esityksessään Yli-Iin alueen perusterveydenhuoltoon liittyviä asioita, lukuun ottamatta hampaiden ja suun terveydenhoitoon sekä ensihoitoon liittyviä kysymyksiä.
Yli-Iin hyvinvointipisteen tarjoaminen kouluterveydenhuollon- ja neuvolapalvelujen sekä laboratorionäytteenoton voitiin todeta olevan kohtuullisen hyvällä palvelutasolla.
Yli-Iin alueen suhteellisen suuren asiakasryhmän muodostavat ikääntyneet asukkaat asettavat omat haasteensa terveydenhuollon järjestämisessä ja tilannetta on pyritty parantamaan lisäämällä resursseja Kiimingin hyvinvointikeskuksen palveluohjaukseen.
Esityksessä selvisi, se jo Yli-Iin alueen asukkaiden yleisesti tiedossa oleva tosiasia, että Yli-Iin hyvinvointipisteen palvelut on käytännössä ajettu alas perusterveydenhuoltoon liittyvien lääkäri- ja sairaanhoitajapalvelujen osalta.
Kiimingin hyvinvointikeskus huolehtii Yli-Iissä lääkäripalvelujen paikallisesta tarjonnasta ainoastaan Jokirinteen palvelukeskuksen potilaille sekä neuvola ja kouluterveydenhuollolle. Sirkku Kaltakarin mielestä perustason lääkäripalvelujen paikallinen tarjoaminen muille alueen asiakasryhmille "syrjäseudulla" ei ole perusteluta, ja edustanee siten viranhaltijoiden linjausta kaikkien terveyspalvelujen keskittämistä Kiimingin hyvinvointikeskukseen.
Tehtyä linjausta Sirkku Kaltakari perusteli sillä, että lääkäriä ei saada tai voida määrätä työskentelemään Yli-Iin hyvinvointipisteessä. Lisäksi hän esitti perustaksi säästöpaineet ja esitti kustannustilastoja Kiimingin hyvinvointipisteen toiminta-alueen eri alueilta.
Esityksen jälkeen käydyssä yleisökeskustelussa todettiin, että terveydenhuolto-palvelujen taso ja siinä tehdyt muutokset eivät vastaa yhdentymissopimuksen yhteydessä tehtyjä linjauksia ja annettuja lupauksia. Terveydenhuollon palvelujen saatavuus on keskeisiltä osin heikentynyt. Sirkku Kaltakarin väitettä siitä, että Yli-Iin hyvinvointipisteeseen ei saada lääkäriä, piettiin perusteettomana, koska koskaan aikaisemmin ei ole ollut vaikeuksia saada terveyskeskuslääkäriä työskentelemään Yli-Iin terveyskeskuksessa. Kysymys siitä, mihin työnantajan työnjohto-oikeus on kadonnut, jäi ilman vastausta. Palvelujen siirron yhteydessä Kiimingin hyvinvointikeskukseen joukko- ja palveluliikenteeseen liittyvät kysymykset on ohitettu ja alueen asukkaiden tasavertainen kohtelu on jäänyt myös näiltä osin huomiotta. Lisäksi pintapuoliset kustannustilastot jäivät viitteellisiksi, koska niissä ei ole huomioitu nykyisen kehityksen ja toimintatavan yhteiskunnalle aiheuttamia sivukustannuksia, joita aiheutuu muun muassa asiakkaiden työajanmenetyksistä, yhteiskunnan maksettavaksi jäävistä taksimatkakuluista ja muista sivukustannuksista. Niin ikään avoimeksi jäi se kysymys, mitä kustannuksia Oulun kaupungille aiheutuu siitä, että osa Yli-Iin alueen asukkaista ohjautuu Iin terveyskeskuksen asiakkaiksi ja mitkä ovat siitä kaupungille aiheutuvat kustannukset.

O U L U
Muistio 2/2015
Kuntalaisvaikuttaminen ja yhteistoiminta
Yli-Iin suuralueen yhteistyöryhmän kokous
Aika Torstaina 26.2.2015 klo 18.00 – 20.15
… 6 Yli-Iin hyvinvointipisteen tila ja tulevaisuus
Oulun kaupungin Kiimingin hyvinvointikeskuksen palvelupäällikkö Sirkku Kaltakari käsitteli esityksessään Yli-Iin alueen perusterveydenhuoltoon liittyviä asioita, lukuun ottamatta hampaiden ja suun terveydenhoitoon sekä ensihoitoon liittyviä kysymyksiä.
Yli-Iin hyvinvointipisteen tarjoaminen kouluterveydenhuollon- ja neuvolapalvelujen sekä laboratorionäytteenoton voitiin todeta olevan kohtuullisen hyvällä palvelutasolla.
Yli-Iin alueen suhteellisen suuren asiakasryhmän muodostavat ikääntyneet asukkaat asettavat omat haasteensa terveydenhuollon järjestämisessä ja tilannetta on pyritty parantamaan lisäämällä resursseja Kiimingin hyvinvointikeskuksen palveluohjaukseen.
Sirkku: Oulun kaupungin keskitetystä palveluohjauksesta on siirretty palveluohjaajia (ei lisätty) hyvinvointikeskukseen ja näin palveluohjauksen ja hyvinvointikeskuksen yhteistoiminnalla pyritään parantamaan alueen väestön palvelua.
Esityksessä selvisi, se jo Yli-Iin alueen asukkaiden yleisesti tiedossa oleva tosiasia, että Yli-Iin hyvinvointipisteen palvelut on käytännössä ajettu alas perusterveydenhuoltoon liittyvien lääkäri- ja sairaanhoitajapalvelujen osalta.
Kiimingin hyvinvointikeskus huolehtii Yli-Iissä lääkäripalvelujen paikallisesta tarjonnasta ainoastaan Jokirinteen palvelukeskuksen potilaille (ikäihmisille ml. Jokiranta, kotihoito) sekä neuvola ja kouluterveydenhuollolle. Sirkku Kaltakarin mielestä perustason lääkäripalvelujen paikallinen tarjoaminen muille alueen asiakasryhmille "syrjäseudulla" ei ole perusteluta, ja edustanee siten viranhaltijoiden linjausta kaikkien terveyspalvelujen keskittämistä Kiimingin hyvinvointikeskukseen.
Sirkku: Alueen väestön hoito- ja palvelukokonaisuus koordinoidaan hyvinvointikeskuksissa ja kohdennettuja vastaanottoja järjestetään hyvinvointipisteissä. Yli-Iissä em. asiakasryhmien lisäksi on ollut lääkäriaikoja muille asiakkaille niukasti, mutta sairaanhoitajalla on aina konsultaatioyhteys lääkäriin ja näinä päivinä on alkanut etälääkärivastaanotto, jossa lääkäri tapaa asiakkaan etäyhteydellä ja tarvittaessa saadaan tarkkoja kuvia ja sydämen/keuhkojen kuunteluääniä etäyhteydellä.
Tehtyä linjausta Sirkku Kaltakari perusteli sillä, että lääkäriä ei saada tai voida määrätä työskentelemään Yli-Iin hyvinvointipisteessä. Lisäksi hän esitti perustaksi säästöpaineet ja esitti kustannustilastoja Kiimingin hyvinvointipisteen toiminta-alueen eri alueilta.
Sirkku: Viranhaltijat toimivat poliittisella tasolla tehtyjen päätösten mukaisesti. Kokouksessa totesin, että lääkäriresurssit ovat koko hyvinvointikeskusalueella pienemmät kuin ne olivat ennen kuntaliitosta. Mm. Yli-Iissä oli 1 virkalääkäri ja 0,5 ostopalvelulääkäriä. Hyvinvointikeskus saa lääkärityöpanokset yhdenvertaisesti kaupungin keskitetystä lääkäripoolista. Resurssijaossa huomioidaan väestön ikärakenne ja palveluiden peittävyys (= kuinka moni alueen asukkaista käyttää ko. palveluita). Kiimingin hyvinvointikeskukseen on varattu 10 lääkärin työpanosta (lukumäärä vaihtelee osa-aikaisuuksista ja muista virkavapaista johtuen 10 -11 välillä). Yli-Iissä toimii sairaanhoitajan vastaanotto ma-to 8 – 16 ja pe 8 – 14. Lisäksi hyvinvointipisteessä on aloitettu viime kesänä sairaanhoitajan vastaanotto verenohennushoitoa saaville potilaille (ns. INR poliklinikka).
Esityksen jälkeen käydyssä yleisökeskustelussa todettiin, että terveydenhuolto-palvelujen taso ja siinä tehdyt muutokset eivät vastaa yhdentymissopimuksen yhteydessä tehtyjä linjauksia ja annettuja lupauksia. Terveydenhuollon palvelujen saatavuus on keskeisiltä osin heikentynyt. Sirkku Kaltakarin väitettä siitä, että Yli-Iin hyvinvointipisteeseen ei saada lääkäriä, piettiin perusteettomana, koska koskaan aikaisemmin ei ole ollut vaikeuksia saada terveyskeskuslääkäriä työskentelemään Yli-Iin terveyskeskuksessa. Kysymys siitä, mihin työnantajan työnjohto-oikeus on kadonnut, jäi ilman vastausta.
Sirkku: Lääkäripalveluiden saatavuus hyvinvointikeskuksen alueella on hyvä. Viime vuonna sai lääkärin vastaanotolle kiireettömän vastaanottoajan keskimäärin 17 päivässä (tavoite alle 24 pv.). Työnjohto-oikeutta käytetään kuunnellen henkilöstöä. Lääkärit työskentelevät mielellään yksiköissä, joissa on saatavilla kollegiaalinen ja moniammatillinen tuki sekä riittävät tutkimus- ja hoitomahdollisuudet.
Palvelujen siirron yhteydessä Kiimingin hyvinvointikeskukseen joukko- ja palveluliikenteeseen liittyvät kysymykset on ohitettu ja alueen asukkaiden tasavertainen kohtelu on jäänyt myös näiltä osin huomiotta. Lisäksi pintapuoliset kustannustilastot jäivät viitteellisiksi, koska niissä ei ole huomioitu nykyisen kehityksen ja toimintatavan yhteiskunnalle aiheuttamia sivukustannuksia, joita aiheutuu muun muassa asiakkaiden työajanmenetyksistä, yhteiskunnan maksettavaksi jäävistä taksimatkakuluista ja muista sivukustannuksista. Niin ikään avoimeksi jäi se kysymys, mitä kustannuksia Oulun kaupungille aiheutuu siitä, että osa Yli-Iin alueen asukkaista ohjautuu Iin terveyskeskuksen asiakkaiksi ja mitkä ovat siitä kaupungille aiheutuvat kustannukset.
Sirkku: Joukko- ja palveluliikennettä tulee kehittää huomioiden hyvinvointipalveluiden asiakkaat. Kansalaisilla on oikeus valita, mistä saa terveyspalvelunsa. Kunnat laskuttavat toisiaan tuotantokustannusten mukaan tuottaessaan palveluita toisen kunnan asukkaille. Oulu siis maksaa sekä laskuttaa kuntalaisten valintojen mukaan.

7 Oulun raadit keskustelutilaisuudet
Merkittiin tiedoksi maaliskuun aikana järjestettävät, kaikille kuntalaisille avoimet keskustelutilaisuudet, joiden tarkoituksena on vahvistaa kuntalaisten osallisuutta ja vaikuttamista kunnan pitkän aikavälin tavoiteisiin sekä palvelujen järjestämiseen.
Raatien ajankohdat ja aiheet:
12.03.2015 klo 18.00 Työllisyys ja yrittäjyys
19.03.2015 klo 18.00 Kaupunkikulttuuri
26.03.2015 klo 18.00 Hyvinvointi, terveys ja liikunta
Kaikki keskustelutilaisuudet järjestetään kaupungintalo juhlasalissa.
Puheenjohtaja Veli Kortesalmi toivo erityisen aktiivista osanottoa 26.3. olevaan raatitilaisuuteen, jolloin aiheena on hyvinvointi, terveys ja liikunta.

8 Seuraava kokous
Alustavan aikataulun mukaan seuraava Yli-Iin yhteistyöryhmän kokous on toukokuussa 2015.

9 Kokouksen päättäminen
Puheenjohtaja kiitti kokoukseen osallistuneita alustajia ja kokouksen osanottajia.
Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 20.15
Veli Kortesalmi Allan Jokela
Puheenjohtaja Sihteeri