In English | På svenska | Tekstin koko A- A+
A-Ö
HAKEMISTO

Muistiot Muistiot

< Takaisin

2015 3 Yli-Iin suuralueen yhteistyöryhmän kokouksen muistio

Yli-Iin suuralueen yhteistyöryhmän kokous

Aika: Tiistaina 5.5.2015 kello 18.00 – 21.00

Paikka: Kierikkikeskus, Pahkalantie 447, 91200 Yli-Ii

Läsnä: Veli Kortesalmi, puheenjohtaja, Yli-Iin suuralueen yhteistyöryhmä
Ismo Karhu, ympäristöpäällikkö, Pohjois-Pohjanmaan liitto
Jussi Rämet, suunnittelujohtaja, Pohjois-Pohjanmaan liitto
Arto Lehto, vesistöyksikön päällikkö, ELY-keskus
Arto Hiltunen, projektipäällikkö, ELY-keskus
Timo Karjalainen, Oulun yliopiston Thule-instituutti
Kalle Reinikainen, Oulun yliopiston Thule-instituutti
Teuvo Päkkilä, asukas, Vanhusneuvoston jäsen
Aulis Körkkö, asukas
Paula Yli-Suvanto, asukas
Kauko Kakko, asukas
Pekka Tervo, asukas
Mirja Päkkilä, asukas
Leena Lehtinen, Kierikki
Hilkka Männikkö, asukas
Mauri Huhtala, asukas
+ neljä muuta alueen asukasta
Sirpa Laitala, sihteeri, kuntalaisvaikuttaminen ja yhteisötoiminta, Ouka

1. Kokouksen avaus.
Yli-Iin yhteistyöryhmän puheenjohtaja Veli Kortesalmi avasi keskustelutilaisuuden ja kokouksen.

KESKUSTELUTILAISUUS IIJOEN TULEVAISUUDESTA
Näkemys nykytilanteesta Iijoella.
- vahvuudet, heikkoudet, puutteet
Näkemys Iijoen kehittämisestä.
- toiveet, tavoitetila, paineet
Yhteistyön mahdollisuus Iijoen kehittämisessä.

2. Miksi ja miten Iijoen vesistövision valmistelua ollaan suunnittelemassa?
Pohjois-Pohjanmaan liiton ympäristöpäällikkö Ismo Karhu.
Pohjois-Pohjanmaan liitto ja Oulun yliopiston Thule-instituutti järjestävät keskustelutilaisuuksia Iijoki-varren asukkaiden kanssa koskien Iijoen vesistön käyttöä ja sen kehittämistä.
Keskustelut antavat suuntaviivoja mahdollisesti myöhemmin käynnistettävälle Iijoen vesistövisio -hankkeen suunnittelulle. Vesistövisiossa on tarkoituksena käsitellä Iijoen kokonaisvaltaista kehittämistä, sekä siihen liittyen kalateiden toteuttamista ja kaikkia niitä kehittämistarpeita, joita vesistön vaikutuspiirin eri osapuolet haluavat siihen sisällyttää.

Tilaisuuksissa Pohjois-Pohjanmaan liiton, Oulun yliopiston ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen edustajat tulevat kertomaan Iijokea koskevista suunnitelmista. Asukkaiden toivotaan tuovan esille näkemyksensä siitä, millä tavalla Iijoelle löydetään yhteinen hyvä kehittämispolku.

Miksi Iijoelle tarvittaisiin yhteistä näkemystä?
Iijoki on suurin osin rakennettu joki, johon kohdistuu paljon intressejä ja pitkäaikaisia ristiriitoja.
Potentiaalia on nykyistä enemmän.

Miksi suunnitteluun nyt?
Iijoen kalatiet –hanke päättyi, uusi EAKR:n ohjelmakausi alkoi
Yleinen pyrkimys kohti laaja-alaisempaa vesistösuunnittelua
MMM:n linjaukset

Miksi Pohjois-Pohjanmaan liitto mukaan?
Iijoen kalateiden edistäminen P-P:n maakuntaohjelmassa
2014 neuvotteluja Iijoen kalateiden jatkosuunnittelusta ja Iijokea koskevan laaja-alaisen visiotyön käynnistämisestä
Koordinaatiovastuu Pohjois-Pohjanmaan liitolle

Miten mennään eteenpäin?
Iijoen vesivision esiselvitys, 3-9/2015 yhteistyössä PPL, Oulun yliopiston Thule-instituutti, ELY-keskus, SYKE:n asiantuntijatuki

Iijoen vesistövisio –hanke, 2015-2017, rahoitushakemus jätetty
Esiselvityksen tulosten perusteella
Käynnistyksen edellytyksenä myönteiset omarahoituspäätökset kunnilta ja PVO:lta.

Iijoen vesistövisio -hanke
Tavoitteet 1:
Iijoen vesistövision laadinta: vesienhoidon, kalatalouden, vesitalouden, alueidenkäytön ja elinkeinoelämän tavoitteiden yhteen sovitus.
- osin rakennetun joen tilanne
- mahdollisimman pitkälle viety sitoutuminen
- kokonaishyödyn kasvattaminen, ympäristövastuullisuus, vähähiilisyys
- toimintamalli muuallekin
Vision laadinnan työohjelma esiselvityksen perusteella.


Tavoitteet 2:
Vaelluskalakannan palauttamisen ja Itämeren lohikannan turvaamisen edistäminen
- kalateiden luvanhakija-, rakennuttaja- ja ylläpito-organisaatio
- Raasakan voimalaitoksen ja säännöstelupadon kalateiden rakennussuunnitelmat, rahoituksen ja toteutuksen sopiminen
- älykalatekniikan kehittäminen automaatio- ja informaatioteknologian yritysten osaamisella
- koko joen alasvaellusreitin suunnittelu

Visiotyön käynnistämisen tärkeitä kysymyksiä
- luottamus, sitoutuminen
- suhde Kollaja-hankkeeseen – Iijoen vesistövisiohanke ei ole Kollaja-hankkeen edistämishanke!
- yhteisen asiaperustan riittävä laajuus
- jokivarren asukkaiden näkemykset

3. Iijoki. ELY-keskuksen vesistöyksikön päällikkö Arto Lehto.
Iijoki on Suomen kuudenneksi suurin vesistöalue. Pinta-ala on 14 191 km2. Uomien kokonaispituus on 1476 km. Iijoki on 276 km pitkä. Keskivirtaama on 171 m3/s. Suurimmat sivujoet ovat Siuruanjoki, Livojoki, Kostonjoki, Korpijoki.

Vaelluskalat rakennetulla Iijoella
- vaelluskalan nousu joen alaosalle estyi 60-luvun alussa
- virtakutuiset kalat hävisivät Raasakan ja Haapakosken väliltä
- vaelluskalakantoja ylläpidetty istuttamalla
- lohia on siirretty useita vuosia patojen yläpuolelle
- joen alkuperäinen lohi säilyi viljelyn avulla
- entisiä uittoväyliä kunnostettu takaisin kalojen elinalueiksi, kunnostettua jokiuomaa n. 145 km
- keski- ja yläjuoksun pääuomassa ja sivujoissa on paljon merellisten vaelluskalojen poikastuotantoon sopivia alueita
- valtakunnallisesti merkittävä virkistyskalastuskohde

PVO-Vesivoima Oy:lla ja Metsähallituksella on velvoiteistutuksia Iijoella. Uittoon liittyvät istutusvelvoitteet päättyvät Iijoella v. 2017.

Vaelluskalat palaavat Iijokeen 2008 - 2010
Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus on koordinoinut yhteistyöhanketta, jonka tavoitteena on ollut vaelluskalojen palauttaminen ja vesivoiman yhteensovittaminen. Hankkeen tuloksia ovat mm. kalateiden yleissuunnitelmat joen alajuoksulle, sukukypsien merilohien ylisiirrot joen keksijuoksulle ja lohien ja meritaimenien laajat ja mittavat kotiutusistutukset.

 

Iijoen kalatiet 2011 - 2013
Koordinoijana Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Tuloksia; kalatie Kostonjärven säännöstelypadolle, lupahakemustasoiset suunnitelmat kalateistä alajuoksun viidelle voimalaitospadolle, Raasakan ja Irnijärven säännöstelypadoille.

Lohien ylisiirrot
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tutkimuksessa on havaittu, että ylisiirrettyjen lohien lisääntyminen onnistuu luonnonvaraisesti Iijoessa.
Tavoitteena on 300 sukukypsän merilohen ylisiirto vuosittain. Näin edesautetaan lohikannan kotiutumista Iijokeen. Ylisiirtolupa on vuoteen 2016 asti.

Lohen ja meritaimenen poikasten istutusohjelma 2006 - 2014
Pääosin Metsähallituksen yhteistyöosuutena toteutettu. Kalanpoikasia on istutettu useissa eri kohteissa.

Kalaväylätoimitus
Tuetaan vaelluskalakantojen paluuta asettamalla jokisuulle kalaväylä, jolla rajoitetaan kalastusta (kalastuslainsäädäntö). Viuhkanmuotoista, Iijokisuulta 3 km päähän merelle ulottuvaa kalaväylää jatkettiin 5 km päähän ulottuvaksi. Kalastuksen valvontaa on tehostettu.

Iijoen kalateiden rakennusohjelma 2017 – 2026.

4. Keskustelua:
Veli Kortesalmi: Luottamus on arvo, joka on saatava rakennettua keskustelijoiden välille.

Aulis Körkkö: Lohen- ja muden kalojen pyynnistä kokemusta 60 vuotta.
Iijoen hankkeissa on puutteita. Veden säännöstelyä ei valvota.
Karja tekee tarpeensa jokeen, kukaan ei kiinnitä huomiota asiaan.
Siuruajokeen ei ole noussut koskaan lohta eikä muitakaan arvokaloja.
Haapakosken vesi on kirkasta.
Siuruajoen valuma-alueelta tulee likaista vettä. Asiaa ei ole tutkittu eikä otettu näytteitä, kuinka likaista vesi on.

Teuvo Päkkilä: Olen työskennellyt aikoinani Iijoen voimalaitoksella. Ehdottomasti olen vesivoiman lisärakentamisen kannalla.
Käynnistynyt selvitystyö on hieno asia. Kun näin laajasti selvitetään, luottamus kasvaa ja saadaan tuloksia aikaiseksi.
Kalatalous huolestuttaa, onko tutkittu, mitä saalista tulee istutuksien seurauksena? Iijoki on merkittävä virkistyskalastusalue. Miksihän perhokalastuskilpailut peruttu, onkohan todellinen syy se, ettei ole riittävästi kalakantaa.
Turvetuotanto on suurin syy joen likaantumiseen, muuttaa veden laadun. Mutta sitäkin tarvitaan, jotta elinkeinoelämä pyörii.
Erittäin hyvä, että nyt on lähdetty tekemään selvitystä. Mökkeily on myös tärkeää.

Arto Lehto: PVO on tarkkaillut istutuksia. Kyselyitä on lähetetty kalastajille. Siikakanta on jossain paikoissa jopa liian tiheä. Ylisiirtoja on myös tutkittu ja havaittu, että poikaset kutevat eli toimii. Alasvaellus on vielä tutkimatta.

Timo Karjalainen: Suomi kalastaa -tutkimus on lähetetty 8.000 – 10.000 virkistyskalastajalle. Iijoki on vetovoimainen joki virkistyskalastajien keskuudessa.
Merelle istutetut lohenpoikaset eivät tahdo pärjätä, tämä on suuri heikkous. Luonnonpoikaset pärjäävät paljon paremmin.

Aulis: Mikähän emokaloja vaivasi viime kesänä?

Arto: Lämmin kesä – kalojen kuolleisuus oli joka puolella suuri.

Veli: Vaelluskalatuotanto on parantunut. Hyvä esimerkki myönteisestä kehityksestä on Yli-Iin rantaraitti, pusikot raivattu pois. Uimapaikkoja ja veneenlaskupaikkoja saatava lisää.
Miksihän melojat eivät ole kiinnostuneet Iijoesta? Yhtäjaksoinen melonta voi olla jopa 10 km.
Iijoelle pitää suunnitella moninaiskäyttöä – otettava laajasti huomioon tarpeet.
Maisemointi, jälkihoito. Paikka paikoin näkymät ovat karut. Virtaamat pieniä.

Paula Yli-Suvanto: Melojille ei missään tapauksessa rakennettuja uomia.

Kauko Kakko: Kehitys on mennyt eteenpäin. Luottamuksessa on paljon vielä korjaamisen varaa. Voimayhtiön on kustannettava kalojen istutus.

Aulis: Riittääkö vettä kalaportaisiin? Minkälaiset ovat kustannukset?

Teuvo: PVO on ostanut aikoinaan paljon koskiosuuksia vippaskonsteilla. Mutta, jos vesivoimarakentamista ei olisi ollut, mikä olisi Suomen/Yli-Iin tilanne nyt?
Aikaa on ollut 50 v. kehittää matkailua. Jos joku toinen tuo hyvinvointia alueelle, matkailu nousee esille.
Laskua tulee kalaportaiden hallitsijalle. Kuka käyttää vettä, maksaa vaelluskalahankkeet. Selvitys täytyy tehdä ja luottamusta on rakennettava. Veden laatuun on kiinnitettävä huomiota. Saastuttaja on muualla kuin maataloudessa.

Pekka Tervo: Joen varrella asuville asukaskysely. Joen moninaiskäyttöä kannatan.
Koululaisten puoleen kannattaa kääntyä, mitä ideoita oppilailta tulee näihin kysymyksiin.
49 vuotta Yli-Iissä asuneena huomaan veden laadun todella muuttuneen.

Ismo: Katsotaan, voimmeko toteuttaa asukaskyselyn. Nuorten ääni tarvitaan, eli järjestetään asia jollain tavalla.

Mirja Päkkilä: Kaikille kylän asukkaille on saatava mahdollisuus uimarannan käyttöön.
Kalle Reinikainen: Jotta päästään rakentamaan tulevaisuutta lapsille ja nuorille, käyttöön on otettava nettipohjaiset kyselyt, some ym. keskustelupalstat.

Veli: Onko leimaantuminen vielä mahdollista? Pyrkivätkö kalat sinne, mihin ne on istutettu?

Aulis: Nuoria kalastajia, samoin kuin metsästäjiä on vähän. Alle 50-vuotiaat eivät viihdy joen rannalla. Mahtava saavutus olisi saada heidät mukaan.

Paula: Kipinän koskella on nuoriakin kalastamassa.

Teuvo: Allasalueilta ei enää paljon kalaa saa. Kahden viime kesän aikana saalis vain muutama kala. Jos kalaa ei tule, ihmiset katoavat. Kun Kaiston suvantoon tehtiin kauneuspato, suvanto alkoi täyttymään roskalla. Sitä on yritetty puhdistaa siinä onnistumatta.

Hilkka Männikkö: Kaiston suvanto täyttyy hiekalla ja mudalla. Kasveja on leikattu. Paikoin niin matalaa, ettei pysty leikkaamaan, koska vene ei ui. Pajukko valtaa rantoja. Ylitalon pato on putsattu yhden kerran, puusto peittää koko maiseman.
Anttikoskea ei ole rakennettu ollenkaan, vesi ei riitä. Taloilta on mennyt maisema, uimaan ei voi mennä. Maarakennusaineeksi voisi nostaa mutaa ja hiekkaa.

Arto Hirvonen: EU-säädökset ovat niin tiukkoja, että yleisten uimarantojen ylläpito tuo kunnalle paljon enemmän kustannuksia kuin ennen.
Kalateiden (5 kpl) käyttämä vesi maksaa noin 200.000 euroa/vuodessa/4 kuukauden aikana/puoli vrk juoksuttamista. Älykalatie.
Iijoen alkuperäistä lohikantaa ei ole olemassakaan. 50 vuotta täydennetty merestä. Ministeri Orpo on ajanut hyvin vaelluskala-asiaa.
Kuuden uuden kalatien hinta on 15-20 milj. euroa.

Paula: Voimalaitosyhtiön annettava lisää rahaa joen kunnostamiseen ja kalojen istutuksiin.

Mauri: Kollajan allasta ei hyväksytä rakennettavaksi. Lohikalojen palauttamista kannatetaan lämpimästi. Potentiaalinen mahdollisuus velvoitteiden avaamisessa. Esim. Torniojoen lohen nousu. Ylitetty moninkertaisesti velvoiteistutusten määrät – mahdollisuus saada rahat kalateiden rakentamiseen ja jäisi vielä istutusvelvollisuus kaupan päälle.
Voimalaitosyhtiö ei varmaankaan lähde avaamaan näitä.
Kollaja haittaa lohen palauttamista Livojokeen myös. Vaatisi koskien suojelun päivittämistä.
2007 tehty suunnitelma Suomen rakennuskelpoisesta vesivoimasta. Melkein kaikki kosket kuuluvat suojelun piiriin.
Ensin rakennettava Kollajan ja Vuotoksen altaat.
Jos Kollaja mukana ei myönteistä päätöstä.

Teuvo: Kalateitä rakennetaan ympäri maailmaa. Kuinka hyvin toimivat, ovatko riittäviä vaelluskaloille? Tulokset?

Timo: Uumajajoen voimalaitos rakennettu 2009. Vuonna 2011 koeajettu uusi kalatie. Tutkittu 2013-2014. Seurattu lohien kulkua. Yli 11.000 lohta ja noin 5.000 taimenta kulkenut. Virtaus alle 2 m3/sek. Kalatien pituus on 325 m. Kalatiellä on houkutusvirtaus.

Veli: On asetettava tulostavoitteet, mihin pyritään. Kovin vähän on päätöksentekijöitä paikalla. Viedään pala palalta hanketta eteenpäin. On otettava käyttöön lateraalinen ajattelutapa. Irrottaudutaan vanhasta ja omista ennakkoluuloista eroon. Lapsilta ja nuorilta uusia ajatuksia kehitystyöhön.

Mielipiteitä/näkemyksiä voi lähettää suoraan sähköpostilla vielä jälkeenkin päin Timo.P.Karjalainen@oulu.fi
tai soittamalla 0400 662 171.


Kaupunginhallituksen kokouksessa 4.5.2015 Iijoen vesistön kehittämishankkeet 2015-2017 olivat keskusteluttaneet päättäjiä.
Alla linkki kokouksen pöytäkirjaan:

Kaupunginhallitus: 11/2015
4.5.2015 15:00
Pöytäkirja

http://asiakirjat.ouka.fi/ktwebbin/dbisa.dll/ktwebscr/pk_asil_tweb.htm?+bid=8242

 

5. Kierikin kuulumisia.

Kaupunginhallitus: 11/2015
4.5.2015 15:00
Pöytäkirja

http://asiakirjat.ouka.fi/ktwebbin/dbisa.dll/ktwebscr/pk_asil_tweb.htm?+bid=8242

Kaupunginhallitus on kokouksessaan 4.5.2015 valtuuttanut Yhdyskunta- ja ympäristölautakunnan päättämään Kierikkikeskuksen yhteydessä sijaitsevien majoitus- ja kokoontumistilojen myynnistä. Pohjahinnaksi on asetettu 60.000 euroa. Yllä linkki KH:n pöytäkirjaan.

Kokonaisuuden rakentaminen on tullut maksamaan yli miljoona euroa ja huonekalut ovat suurimmilta osin design –tuotantoa. Majoitus- ja kokoontumistilat ovat vuokralla vuoden 2016 loppuun GoArcticilla.

Kierikin kävijämäärät ovat olleet laskusuuntaisia Ouluun liittymisen jälkeen. Yhtenä syynä on vähäinen markkinointi. Kierikillä ei ole edes omaa markkinointisuunnitelmaa.

Yhdistymissopimuksessa on luvattu liittyville kunnille yhdenvertaista kohtelua. Nyt kun Iijoen matkailua kehitetään, Kierikki on yksi, vahva osa kokonaisuutta, jota ei kannata/voi jättää heitteille. Oulun Matkailun sivuilla ei ole Kierikistä mitään. Kierikin päärakennus on Pohjois-Euroopan suurin hirsirakennus.

Sihteeri varaa audienssin pikimmiten apulaiskaupunginjohtaja Piia Rantala-Korhoselta, sivistys- ja kulttuuripalvelujen johtaja Mika Penttilältä, Luupin johtaja Marleena Häröltä ja sivistys- ja kulttuurilautakunnan puheenjohtaja Matias Ojalehdolta delegaatiolle, jonka puheenjohtaja Veli Kortesalmi kokoaa. Veli laatii kirjelmän Kierikkiasiasta ja he menevät kertomaan yli-iiläisten huolen Kierikin tulevaisuuden suhteen virkamiehille ja päättäjille.

6. Seuraava kokous.
Ilmoitetaan myöhemmin.

7. Kokouksen päättäminen.
Puheenjohtaja päätti kokouksen kello 21.00.