In English | På svenska | Tekstin koko A- A+
A-Ö
HAKEMISTO

Muistiot Muistiot

< Takaisin

2016 2 Hyvinvointikeskuksen asiakasraati

Hyvinvointipalvelujen asiakasraati Kiimingin senioritalon ruokasalissa
ma 18.4.2016 kello 18.00-19.45.


Asiakasraati arvioi ja antaa palautetta Kiimingin hyvinvointikeskuksen, Yli-Iin ja Ylikiimingin hyvinvointipisteiden palveluista. Palveluja kehitetään asiakkailta saadun palautteen pohjalta. Asiakasraadissa on kuntalaisia Jäälistä, Kiimingistä, Yli-Iistä ja Ylikiimingistä.
Ensimmäisessä hyvinvointiraadissa aiheena olivat:
Alueen lääkäripalvelut ja suun terveydenhuollon palvelut.

Asiakasraadin osallistujat:
Jäälin suuralueelta: Kaarlo Nurmiranta, ytr:n pj., Sirkka Vengasaho, Timo Heikkinen, Paula Kiuttu, Aila Suhonen, Ritva Vesa, Otto Moilanen, Kari Tiri, Teea Tunturi ja Lahja Kellokumpu.
Kiimingin suuralueelta: Pertti Veijonen, ytr:n pj. ja Seppo Matilainen.
Yli-Iin suuralueelta: Veli Kortesalmi, ytr:n pj., Päivi Ylisiurua, Rauni Nokela, Aila Jurmu, Elma Tumelius ja Matti Kakko.
Ylikiimingin suuralueelta: Veli Koistinen.

Palautetta vastaanottamassa ja kysymyksiin vastaamassa olivat:
Suun terveydenhuollon ylihammaslääkäri Sakari Kärkkäinen
Apulaisylilääkäri Irma Honkamaa, Kiimingin hyvinvointikeskus
Palvelupäällikkö Sirkku Kaltakari, Kiimingin ja Myllyojan hyvinvointikeskukset
Palveluesimies Sirkku Vanttaja, Kiimingin hyvinvointikeskus


Asiakasraadin palautetta ja kysymyksiä:


- Minkälaista palautetta on tullut hyvinvointikeskuksen palautepostilaatikkoon? Käydäänkö palaute säännöllisesti läpi? Otetaanko palautteet huomioon toimintaa kehitettäessä? Mitkä asiat painottuvat palautteissa?

Vastaus: Palautetta on tullut aika vähän. Eniten lääkäripalveluista. Kerätään ja arvioidaan.
- Minkä verran henkilökunnan työpanoksesta kohdistuu Yli-Iin ja Ylikiimingin hyvinvointipisteisiin?

Vastaus: Hyvinvointipisteet ovat avoinna joka päivä. Sairaanhoitaja on paikalla molemmissa pisteissä joka päivä. Aikavaraus. Tarvittaessa hoitajat ottavat yhteyttä Kiimingin hyvinvointikeskuksen lääkäreihin. Käytössä on kuvayhteys. Yli-Iissä lääkäri kahtena päivänä viikossa ja Ylikiimingissä kolmena päivänä.


- Oulun kaupungin nettisivuilta ei löydä tietoa hyvinvointipalveluista. Palvelut on saatava paremmin esille ja sivut helpommin käytettäväksi.
- Ylikiimingissä ei joka paikassa toimi netti ollenkaan. Noin puolet pinta-alasta on pimeää aluetta netin suhteen. Esim. Vepsä, Alavuotto, Ylivuotto ja Nuoritta.
- Palvelut on oltava asiakaslähtöisiä ja kaikkien saatavilla tasapuolisesti, lainkin mukaan.
Nyt resurssit eivät riitä. Päätöksen potilaan hoitamisesta tekee aina lain mukaan lääkäri. Akuuttivastaanotto ei takaa hoitoa. Sairasta ei saa jättää hoitamatta Suomessa.
- Kuinka kauan potilasta saadaan istuttaa vastaanotolla? Kaupungin annettava ruokaa, jos ajat venyvät. Virkamiesten on myös esitettävä asioihin parannuksia.
- Kuinka suuri tappio kaupungille aiheutuu siitä, että hammashoitolat suljettiin Yli-Iissä ja Ylikiimingissä? Nyt tulee kustannuksia kuljetuksista sekä kaupungille että vanhemmille. Mm. lasten oikomishoidot vaativat monta käyntiä, kustannuksia tulee kuljetuksista ja työajan menetyksestä vanhemmille. Missä asiakaslähtöisyys?
- Terveydenhoidossa on paljon johtajia. Kustannuksia on pystyttävä mittaamaan kokonaisuudessaan. On laskettava mukaan kaikki kustannukset sekä kaupungin että kuntalaisten.
- Yli-Iissä on nykyään jatkuvasti joku adressi tai kirje liikkeellä, johon kerätään kuntalaisten nimiä palveluiden säilymiseksi.
- Palaute lääkäripoolille? Annetaanko sitä?
Vastaus: Säännöllisesti annetaan, sijaisia ei ole. Kiimingin hyvinvointikeskuksen odotusajat ovat pisimmillään noin kolme tuntia. Kiimingissä akuuttivastaanotolla hoidetaan paljon asiakkaita, kolmannes enemmän kuin esim. Myllyojalla.
- Onko kaikissa hyvinvointikeskuksissa samanlainen toimintatapa? Mikä on todellinen pullonkaula?


Vastaus: Ohjeistus on, että huonokuntoiset potilaat otetaan eri paikkaan seurantaan. Netissä näkyvät myös odottavat asiakkaat. Osa asiakkaista ottaa vuoronumeron ja menee kotiin odottamaan.
Yli-Iistä ja Ylikiimingistä hoitajat soittavat lääkärille Kiiminkiin, jos on tarvetta. Hoitajien päivystysvastaanotot ovat molemmilla paikkakunnilla.
Jos saa huonoa palvelua, on annettava palautetta esimiehelle.
- Tilastot eivät osoita sitä, kuinka kauan vanhus on odottanut vastaanotolle pääsyä. Tilanne on vakava. Suorastaan kriittinen, jos asiakas joutuu odottamaan viisi tuntia.
- Tilanne vastaanotolta: 15 asiakasta odottamassa. puoleen tuntiin ei kutsuttu yhtään asiakasta sisälle.


Vastaus: Odotusaikoja seurataan päivittäin. Niiden mukaan pisimmät odotusajat ovat runsas 3 tuntia.
- Jäälistä vietiin pois suunterveyden hoidon palvelut. Aina kun säästetään, toimintaa sanotaan kehitettävän, mikä tarkoittaa leikkauksia.
- Jäälin yhteistyöryhmän kokouksissa toistuvasti nousee esille pyyntö hyvinvointipisteestä,
jossa voisi mittauttaa verensokerinsa, verenpaineensa ym. muuta pientä. Nyt ainut vaihtoehto on lähteä Kiiminkiin. Bussivuoroja ei juurikaan ole, muuta kuin harvakseltaan Kuusamon tien varresta.
Kun puhutaan säästämisestä, säästäminen tapahtuu asiakkaiden kustannuksella. Pienpalvelua on saatava Jäälissä. Ainakin lasten ja vanhusten.
- Etuoikeus asua Kiimingissä lähellä hyvinvointikeskusta. Sieltä on saanut aina hyvän hoidon. Moitteita ei ole kiiminkiläisiltä juurikaan kuulunut.
- Rattaille siirtyvistä hammashoitopalveluista ei ole kuulunut mitään.
- Jäälin hammashoitolan tilat olivat vanhanaikaiset ja huonot.
- Hammashoitoon saa kiireellisissä tapauksissa hyvinkin aikoja.
- Akuutti vastaanotto on sellainen väylä, että pääsee lääkärille. Meneekö päällekkäin resursseja? Viekö akuutti kiireettömästä hoidosta resursseja?
- Kehitettävä palvelua niin, ettei aikaa mene kahdelta ihmiseltä.
Prosesseissa on vielä hiomista.
- Onko kaikki asiakkaat akuuttivastaanoton tarpeessa, jotka sinne tulevat?
- Onko ajateltu sitä, että heti vastassa olisi kokenut hoitaja, joka osaa katsoa tarpeet ja ohjata asiakkaat oikeisiin paikkoihin?


Vastaus: Pienestä henkilöstömäärästä ei voi irrottaa työpanosta kaikkien asiakkaiden arviointiin.


- Aika moni asiakas tietää tullessaan, minkälaista hoitoa tarvitsee.
- Onko mietitty aulaemännän palkkaamista? Vähentäisi mm. turvattomuuden tunnetta odotussalissa.


Vastaus: Aulaemäntä olisi hyvä yleiseen ohjaukseen, mutta siihen ei ole käytettävissä työpanosta.


- Koko ajan on esteitä, ettei vastaanotolle saa tulla. Miten kuntarajat? Voiko hoitoa hakea naapurikunnasta?
- Yli-Ii on väkiluvultaan pienin, mutta laajin pinta-alaltaan. Mitä on asiakaslähtöisyys? Oulussa asukas on ulkoistettu. Kuntalaiset ovat asiakkaita. Kohtelu ei saa olla huonoa. Mitä kustannuksia otetaan laskelmiin mukaan? Laskelmat tehdään vain tuotannon näkökulmasta. Niissä on otettava huomioon myös asiakkaan kulut.
- Kehityksestä puhuminen on lopetettava, koska kaikki palvelut viedään syrjäkyliltä pois ja rahat käytetään keskustan kehittämiseen.


Vastaus: Viime vuoden alussa oli 19 suun terveydenhuollon pistettä ja nyt kuusi. Organisaatiolähtöisesti tehdään päätökset. 1 miljoonaa euroa on vähennetty suun terveydenhuollon palveluista. Kouluissa sijainneet hoitolat on kaikki lopetettu.
Tällä hetkellä jonotusaika on korkeintaan 4,5 kk. Vuodessa käyntejä 200.000.


- Jäälissä on 750 koululaista. Vanhempien työaikaa menee runsaasti lasten kuljetuksiin hammashoitoon.
- Supistukset eivät tuo aina säästöä, kaikki kulut on maksettava, vaikka rakennukset ovat tyhjillään. Kun uusi Aapistien hammashoitola tulee, niin kustannukset tulevat nousemaan.
Hyvinvointilautakunnassa käydään samansuuntaista keskustelua. Jos ei pystytä parantamaan palveluja, niin yksityinen sektori vie palvelut. Julkinen sektori ei vedä.
Kaikki ratkaisut ovat organisaatiolähtöisiä ja -keskeisiä. Asiakasta ei oteta huomioon ollenkaan.
- Palvelunjärjestäjän on tarjottava ateriapalveluja odottajille.
- Yli-Iistä on lähimmistä taloista 30 km, kauempaa yli 50 km Kiiminkiin. Ei ole otettu huomioon, kuinka paljon yksityisiltä menee rahaa ja aikaa matkoihin. Voidaanko verkostoa kehittää? Yli-Iihin yksi lääkäri ja hammaslääkäri takaisin. Eikö voida näinkin kehittää?
- Kokonaissäästöjä ei synny, vain maksaja vaihtuu. Varmaan paljon sellaista, mitä voidaan tehdä henkilökunnan toimesta.
- Ylikiimingissä on esitetty selkeät laskelmat hammashoidon tilanteesta. On sanottu, että vaikka minkälaisia laskelmia esitetään, hammashoito ei tule takaisin.
- Miksi koulukuljetuksiin ei pääse kyytiin? Syrjäkyliltä ei kulje yhtään linja-autoa.


Vastaus: Miksei voi kulkea koululaiskuljetuksissa? Kuka kieltää? Tästä voidaan ottaa selvää.


- Aikaa on hankala saada lääkärille. Kun soittaa, sanotaan, että kaikki ajat ovat jo menneet, soita viikon päästä uudestaan. Kun soittaa viikon päästä, taas ajat menneet. Vasta ehkä kolmen viikon päästä saa tehtyä aikavarauksen. Voisiko asian ottaa heti ylös, ettei vie monen ihmisen työaikaa.


Vastaus: Asiaan on kiinnitetty huomiota, yksi yhteydenotto pitää riittää. Akuuttivastaanotto on vienyt resurssia kiireettömistä ajoista. Välillä käytössä ollut jonokirja, joka ei ollut reilu potilaille.


- Asiakkaan kannalta katsottuna maksaja vaihtuu toiseksi. Alueita ei saa laittaa vastakkain. Paluuta ei ole kuntaliitosta edeltäviin aikoihin, joten parannusta toivotaan.
- Asiat eivät ole yksinkertaisia. Poliitikkojen tehtävä on olla kuuntelemassa kuntalaisia.
- Onni -palveluliikennettä liikkuu vaikka kuinka paljon, miksi ne eivät kuljeta ihmisiä hoitoon?
- Miten Yli-iin palvelulinja, onko ollut matkustajia?
- Koululaiset päiväsaikaan opettajien vastuulla, kuka vastaa oppilaasta, kun hän lähtee hammaslääkäriin?

Vastaus: Oppilas on kuljettajan vastuulla ja sitten hammashoitolan vastuulla.


- Ekaluokkalaiset tulevat ilman saattajaa hammashoitolaan Yli-Iistä.
- Julkistalous ei ole samanlainen kuin kotitalous. Eikö voida palata aikaan ennen sulautumista, esim. vuoteen 2011, monet ongelmat poistuisivat. Asiakkaiden eli kuntalaisten näkemyksiä ei kuunnella. On todettava, että asiakas eli kuntalainen on nykyään aina väärässä.


Vastaus: Työpanosta otettaisiin mielellään lisää. Mutta, jos palataan aikaan entiseen, niin muutamia satoja tuhansia tarvitaan lisää rahaa vastaanottopalveluihin. Budjetti tulee annettuna.
Palveluasenne, jokainen asiakas kohdataan ja pyritään palvelemaan hyvin. Pyritään joustamaan ja järjestämään asiat.


- Voisiko edes hammaslääkäriasian saada hoidettua niin, että edes parina päivänä Yli-Iissä kävisi hammaslääkäri?

Vastaus: Soteratkaisu tulee, paluuta entiseen ei ole. Tullaan menemään samalle viivalle yksityisten palvelutuottajien kanssa.