In English | På svenska | Tekstin koko A- A+
A-Ö
HAKEMISTO

Muistiot Muistiot

< Takaisin

2016 3 Yli-Iin suuralueen yhteistyöryhmän kokouksen muistio

Yli-Iin suuralueen yhteistyöryhmän kokous

Aika: Keskiviikkona 25.5.2016 kello 18.00-20.15.

Paikka: Kierikki,Yli-Ii

Läsnä: Veli Kortesalmi, puheenjohtaja
Matti Kakko
Teuvo Päkkilä
Esko Kaveri
Selma Kaveri
Maija Paaso
Aatos Manninen
Marketta Manninen
Tapio Luokkanen
Risto Päkkilä
Taavi Manninen
Kyllikki Niemelä
Aili Jurmu
Riikka Ylitalo
Pekka O. Mikkonen
Hemmi Jaara
Timo Mäkikyrö, ELY -keskus
Risto Vuoria, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, Ouka
Sirpa Laitala, yhteisötoiminta ja kuntalaisvaikuttaminen, Ouka
1. Kokouksen avaus.
Puheenjohtaja avasi kokouksen.

2. Esityslistan hyväksyminen kokouksen työjärjestykseksi.
Esityslista hyväksyttiin kokouksen työjärjestykseksi.

3. Yli-Ii – Kiimingin välisen tieosuuden perusparannustyöt.
Yksikön päällikkö Timo Mäkikyrö, liikennejärjestelmä ELY-keskus.

Timo Mäkikyrö kertoi, että pitkään aikaan ei ole ollut rahaa seudullisten maanteiden parantamiseen. Mutta nykyinen hallitus on myöntänyt 30 milj. euron lisämäärärahan, käsittäen Kainuun ja Oulun alueet.
Määrärahan turvin päästään peruskorjaamaan Yli-Ii – Kiimingin välistä tieosuutta. Kustannusarvio korjaukselle on noin 9 milj. euroa. Liikennemäärä korjattavalla osuudella on noin 1000 ajoneuvoa/vrk.
Toinen merkittävä korjauskohde Yli-Iin alueella on Tannila – Yliolhava välisen soratien rakentaminen uudelleen. Tiellä kulkee runsaasti metsä- ja energiahuollon kuljetuksia. Tie korjataan ja päällystetään.
Aikataulullisesti Yli-Ii – Kiimingin välisen tien perusparannus etenee niin, että maastomallin tekeminen on aloitettu. Se valmistuu syksyllä. Sen jälkeen laaditaan tiesuunnitelma. Edetään tiesuunnittelumenettelyllä. Maa-alueet otetaan haltuun juridisesti. Alueella on runsaasti maanomistajia. Suunnitelmia tullaan esittelemään kuntalaisille, jolloin niihin voi esittää myös muistutuksia. Nähtävillä olon jälkeen Oulun kaupunki antaa asiaan lausunnon. Suunnitelma lähetetään sitten Liikennevirastoon hyväksyttäväksi.

Suunnittelu käynnistyy syksyllä ja sen pitäisi olla valmis tammikuussa. Sen jälkeen tehdään rakennussuunnitelmat. Tarjouspyynnöt urakasta pyydetään ensi keväänä. Tarkoituksena on, että syksyllä 2017 käynnistyisi varsinaiset rakennustyöt.

Suurin osa tiestä on nyt seitsemän metrin levyistä. Tietä levennetään kahdeksaan metriin. Tien kantavuutta lisätään myös. Tie on nykyisellään päällystetty kevytasfalttibetonilla. Korjauksen myötä tie saa asfalttipäällysteen.

Nykyisellään talvihoidon kunnossapitoluokka on 2. Kunnostusten myötä päästään ykkösluokkaan, mikä tarkoittaa sitä, että esim. aurauksen viiveaika pienenee huomattavasti. Jatkossa tie voidaan suolata. Polanteet madaltuvat.

Kuntalaisten esittämiä kysymyksiä ja kannanottoja ja Timo Mäkikyrön vastauksia:

- Katkaistaanko liikenne ajoittain?
Tavalla tai toisella pidetään liikenne toimivana.
- Maanomistajien kannalta on paras tapa edetä tietoimituksella.
- On tärkeää, että puukuljetukset sujuvat.
- Siltaa on jonkin verran levennetty. Mutta kevyen liikenteen kannalta tilanne ei ole hyvä. Korjataanko tätä?
Valitettavasti kevyen liikenteen olosuhteiden parantaminen ei ole nyt mahdollista.
- Tannila – Yli-Ii välinen tie vaatisi myös päällystämistä. Samoin rautasillasta molempiin suuntiin. Päällystetäänkö?
- Keskustan raitti on myös huonossa kunnossa, korjataanko?
Yli-Iistä Tannilaan menevää tietä korjataan normaalin tierahoituksen puitteissa perustien kunnossapidolla. Samoin kuin keskustankin tieosuutta.
- Tien saumat jysähtävät enemmän kuin ennen. Epätasaisuuksista johtuvaa jysähtelyä.
- Kevyen liikenteen väylää on jatkettava Iin suuntaan.
- Tannilan, Pahkakosken ja Leuvan suuntaan menevien teiden pinnoitteet ovat rikkoutuneet monesta kohtaa. Miten näiden korjaus?
- Viime kesänä vedetty kaistoja, jotka jo osin puhki. Miten korjaukset?
Näitä korjauksia tehdään koko ajan normaalilla tierahoituksella. Mutta teiden kunnossapidon määräraha on ollut kymmenen viime vuotta saman suuruinen. Perustienpidolla tehdään kuitenkin jatkuvaa kunnossapitoa. Päätiet menevät aina edelle. Nykyään teiden kunnossapito on haastavaa.

- Toivotaan yli-iiläisten puolesta, että mielipiteet otetaan huomioon.

 

4. Keskustelua kulttuurista ja Kierikistä.
Kulttuurijohtaja Risto Vuoria.

Risto Vuoria kertoi, että Kierikki on nykyään osa museo- ja tiedekeskus Luuppia. Luuppi on historian, tieteen ja taiteen keskus, johon kuuluvat Oulun Taidemuseo, Tiedekeskus Tietomaa, Pohjois-Pohjanmaan museo, Kierikkikeskus, Turkansaaren ulkomuseo ja neljä kesämuseota.
Luupilla on yhteinen budjetti ja markkinointisuunnitelma koskien kaikkia yksikköjä. Uudessa Oulussa on jouduttu kaikkia budjetteja supistamaan ja leikkauksia on tehty tasaisesti kaikilta osa-alueilta. Ensi vuodelle kaupunginhallitus on määritellyt talousraamin, jossa on huomioitu talouskasvu. Näyttäisi, että ensi vuonna sivistys- ja kulttuuripalveluihin ei kohdistu niin paljon säästöjä kuin tänä vuonna. Kaupungin valtuusto käsittelee budjetin joulukuussa.
Tiedekeskus Tietomaa on paras lipputulojen tuottaja.
Ydinkeskustassa Luupin verkostoa haluttaisiin tiivistää. Ajatuksena on ollut, että Tietomaan yhteyteen saataisiin nykyaikaiset museo- ja näyttelytilat. Tämä vaatii rakennusinvestointeja.

Yleisestä kulttuuritoimesta, kulttuuritapahtumista myös alueellisista, vastaa Kulttuuritalo Valve. Toiminta on lakisääteistä. Kulttuurituottajia on kaksi, joista kulttuurituottaja Ville-Mikko Sikiö toimii yhdessä yli-iiläisten toimijoiden kanssa suunnitellen alueelle kulttuuritarjontaa.

Kulttuuripalvelun apurahat ovat myös osa alueellista kulttuuria edistävää toimintaa.

Miten Kierikin toimintaa voidaan kehittää? Uusi yrittäjä on aloittanut hotelli- ja ravintolapuolella 19.5.2016. Keskusteluja on käyty aiemminkin toiminnan kehittämisestä.

Kuntalaisten esittämiä kysymyksiä ja kannanottoja ja Risto Vuorian vastauksia:
- Minkä verran on valtion rahoitus Kierikin ylläpidossa?
Kierikki on yksi Opetus- ja kulttuuriministeriön yksikkö. Ei ole mitään rahaa, mikä
olisi korvamerkitty Kierikkikeskukselle.
- Uusi yrittäjä aloittanut toimintansa. Onko käyty keskusteluja, mihin suuntaan toimintaa lähdetään viemään? Yli-iiläisillä on huoli Kierikistä ja sen nykytilasta. Ei ole mennyt parempaan suuntaan Oulun aikana. Kyseessä on kuitenkin merkittävä tekijä Yli-Iin alueella. Kävijämäärät ja resurssit ovat molemmat laskeneet.
Museo- ja tiedekeskuksen johtaja Jonna-Marleena Härö pitää yhteyttä uuteen yrittäjään. Keskusteluja ei ole vielä käyty. Yli-iiläisten yrittäjien kannattaa myös olla aktiivisia, mitä oheispalveluja Kierikin alueelle voitaisiin kehittää. BusinessOulu kannattaa ottaa neuvotteluihin mukaan. Hyvät ideat toiminnan kehittämiseen ovat tervetulleita.
- Harkintavaltaa apurahojen anojille, avustusten hakijoihin täytyy voida luottaa. Esim. koululaiset rakentaneet taukotuvan, mutta apurahaa ei ole saatu kalustamiseen, mutta toimintaan kyllä olisi myönnetty.
Uutta mallia avustusten koordinointiin ollaan luomassa. Avustusten merkittävyys alueelliseen toimintaan on tiedostettu ja siksi halutaankin luoda paremmin palveleva malli avustuskäytäntöön.
- Luupin toimintojen keskittäminen keskustan alueella olisi hyvä ratkaisu. Kierikin menestymisestä täytyy kantaa huolta, kyseessä on merkittävä, kansainvälinen kohde. Onko Kierikki oikeassa paikassa kaupungin organisaatiossa, kun se on Luupissa? Kannattaisiko sitäkin tarkastella? Saako se riittävästi panostuksia Luupissa? Panostuksia toimintaan on lisättävä enemmän kuin keskustan kohteisiin.
- Matkailu ja kansainvälisyys ovat merkittäviä tekijöitä Kierikin kehittämisessä. Museokohteet ovat maailmalla nimenomaan matkailukohteita (esim. Guggenheim). BusinessOulun osaamista tarvitaan apuun toiminnan kehittämiseen. Kierikin toimintaa täytyy viedä enemmän tapahtumien suuntaan. Ympärille on luotava tapahtumia ja osallistumista.
- Taidepiiriä huolestuttaa taidepiirin tilat, jotka ovat olleet kirjastotalossa. Nyt on oltu evakossa koululla, ja siellä ei ole sopivia tiloja taidepiirin käyttöön. Kirjastotalolla on ollut paremmat säilytys- ja muut tilat.
- Kirjaston käyttäjiä huolettaa, että kallista remonttia tehdään, mutta toimintoja ollaan siirtämässä koululle. Kirjaston on pysyttävä kirjastona ja koulun kouluna. Koululla ei ole ylimääräisiä tiloja kirjaston toimintaan.
Kirjastopalveluiden johtaja Jouni Pääkkölä vastaa kirjastojen toiminnoista ja tuntee Yli-Iin tilanteen hyvin. Keskusteluja tullaan jatkamaan.
- Onko niin, että toinen käsi ei tiedä, mitä toinen tekee? Kirjastotalolla on kirjaston lisäksi taide- ja sosiaalitoimintaa. Korjauksiin on laitettu rahaa noin 1 milj. euroa. Miten on kehitysvammaisten hoito jatkossa? Jääkö se Jääliin, missä se on ollut remontin ajan? Tyhjän tilan maksaa kuitenkin veronmaksaja. Pitäisi ymmärtää yhteiskunnallisten palvelujen tuottaminen. Palvelujen tuotteistamiseen olisi ryhdyttävä pikimmiten. Laskelmat osoittavat, että kehitysvammaisten hoito olisi halvempaa Yli-Iissä. Ja päätöskin on tehty vain remontin ajaksi. Poikkihallinnollinen ajattelutapa on otettava käyttöön.
- Kirjastoasiaa on viety eteenpäin mm. luovuttamalla adressi sivistys- ja kulttuurilautakunnalle. Kehitysvammaisten viriketoiminnan hoidossa toivotaan oikeaa ratkaisua. Asia on vietävä hyvinvointilautakuntaan. Koululla ei ole tiloja kirjaston toimintaan. Kun koulukeskustelua on käyty, niin missään vaiheessa ei ole tullut esille, että koululta pitäisi löytyä kirjastolle tilaa.
- Kirjasto on sivistyksen kehto. Koulu, kirjasto ja kirkko ovat elinehto. Kirjaston käyttöastetta on nostettava toiminnalla.
- Varsinkin nuoret ja opiskelijat tarvitsevat kirjaston tiloja. Siellä on hiljainen tila, musiikin kuuntelutila. Valitettavasti Ouluun liittymisen myötä kirjaston valikoimat ovat huonontuneet. Halutaanko reuna-alueiden sivistystä näivettää?

Kierikin intendentti Leena Lehtinen:
Uudet yrittäjät Kurtit ovat aloittaneet toimintansa hotelli- ja ravintolapuolella 19.5. Sisäänajovaihe on siis käynnissä. Toivotaan, että Yli-Iin yrittäjäyhdistys ottaa uusiin yrittäjiin yhteyttä. Mahdollisuuksia on ja niitä pitää käyttää Kierikin toimintojen kehittämiseen.
Luuppi saa valtion apua 1,2 milj. euroa. Koko budjetti on 6 milj. euroa. Luupin osuus on sivistys- ja kulttuuripalvelujen budjetista 1,2 %. Kierikin meno- ja tulopuolen tavoite on 40.000 e. Resurssit ovat liian pienet toiminnan kehittämiseen. Markkinointi on keskitetty Luuppiin. Markkinointia tarvitaan lisää.
Saadaanko korvamerkittyä Kierikin osuus valtion avustuksesta?
Henkilöstöresurssit ja oma budjetti olisi oltava ehdottomasti, jotta toimintaa voidaan kehittää. Kaksi vakituista työntekijää ei riitä.
Uuden kulttuurituottajan Ville-Mikko Sikiön kanssa on käyty keskustelua tulevista kulttuuritapahtumista ja keskustelua jatketaan. Alueellista kulttuuritoimintaa on saatava enemmän. Kierikin upea sali olisi saatava paremmin käyttöön.
Onko mahdollista, että Kierikin resurssit nousisivat sivistys- ja kulttuuripalvelujen sisällä? Onko realistinen toive?
Asia ratkaistaan Luupin johtoryhmässä. Hyvällä keskustelulla asioita voidaan viedä eteenpäin.

- Uusi yrittäjä on ollut tiedossa jo alkuvuodesta, miksi ei ole lähestytty puolin ja toisin? Saadaanko oma toimintasuunnitelma Kierikille? Nyt on katsottava resurssit ja lähdettävä tekemään yhteistyötä uuden yrittäjän kanssa.
Mitä tarkoittaa Kierikin oma toimintasuunnitelma käytännössä? Eikö Kierikkiä ole otettu huomioon riittävästi Luupin toimintasuunnitelmassa? Palveluja tuoteaan resursseilla, mitä on käytettävissä. Sivistys- ja kulttuuripalvelut pyrkii tekemään parhaansa myös Kierikin suhteen. Toivon mukaan vuoropuhelua jatketaan ja edetään positiivisessa hengessä.
Kirjaston tilanne otetaan neuvotteluissa esille. Kirjastoissa on nykyisin ns. kelluvan kokoelman periaate. Kirjat eivät palaudu sinne, mistä ne on lainattu. Ne jäävät sinne, mihin asiakas ne palauttaa, odottamaan seuraavia lainauksia tai tilauksia.
- Kierikin toimintasuunnitelma tarkoittaa sitä, että esim. Kierikin erityispiirteet otetaan huomioon. Kierikin luonne ja historia on otettava huomioon, vaikka oltaisiin Luupin organisaatiossa. Hyviä lupauksia toiminnan kehittämisestä on tullut, mutta seuraavaa palaveria ei sitten tulekaan. Yli-iiläiset toivovat oikeanlaista vuoropuhelua.
- Virkamiesvalmistelussa ei oteta huomioon paikallista valmistelua ja mielipiteitä. Hankesuunnittelussa ei kuulla kuntalaisia.
- Kuntalaisia kuullaan, mutta mielipiteitä ei oteta huomioon. Juuri ja juuri täytetään kuntalain pykälä kuulemisesta.
- Liittymisen yhteydessä on sanottu, että päätöksiä voidaan kehittää. Moni lapsi jää menemättä lukioon, jos se on liian kaukana. Lukion on säilyttävä Kiimingissä.
- Jakkukylä on liittymässä Iihin. Koko Yli-Iin on liityttävä Iihin.

5. Muut ajankohtaiset asiat.
Oulun kaupungin palvelupistemalliraportti.
Oulun kaupungin uudessa palvelupistemallin raportissa on tehty esitys kuntalaisten tulevista matalan kynnyksen palvelupisteistä. Palvelupisteistä kuntalaiset saavat palvelua ja ohjausta monenlaisissa asioissa. Raportti pureutuu tulevaisuuden pisteisiin, niiden sijaintiin ja palveluihin. Uudesta mallista pyydetään kuntalaisilta palautetta kesäkuun 19. päivään mennessä.
Työryhmän esitys perustuu neljään konseptiin
1) Oulu10‐palvelut
2) Yhteisötalot
3) Kuntalaisten olohuoneet
4) Hyvinvointipisteet
Palvelupistemalliraportti on luettavissa otakantaa –sivustolla, kohdassa lisätiedot. Siellä voi myös ottaa kantaa raportin sisältöön. Alla linkki:
https://www.otakantaa.fi/fi/hankkeet/55/


6. Seuraava kokous.
Seuraavan kokouksen ajankohta ilmoitetaan myöhemmin.

7. Kokouksen päättäminen.
Puheenjohtaja päätti kokouksen kello 20.15.