In English | På svenska | Tekstin koko A- A+
A-Ö
HAKEMISTO

Muistiot Muistiot

< Takaisin

2014 -02 Keskustan suuralueen yhteistyöryhmän muistio


Keskustan suuralueen yhteistyöryhmän kokous


Aika: ma 24.2. klo 17.30

Paikka: Katoppa-asukastupa, Kauppurienkatu 23


Osallistujat:
Anu Tuominen projektipäällikkö, Avaus hanke, hyvinvointipalvelut
Anne Rajala projektityöntekijä, Avaus –hanke, hyvinvointipalvelut
Maarit Niva asiantuntija, hyvinvointipalvelut
Tytti Tuppurainen asukas, yhteistyöryhmän puheenjohtaja
Tuomo Riekki asukas
Kyösti Kekkonen asukas
Raimo Ritola asukas
Esko Saarela asukas
Kalevi Hiltunen asukas
Kaisu Rundelin asukas
Jukka Lappalainen Meritulli-Heinäpään asukasyhdistys ry
Heidi Svala Meritulli-Heinäpään asukasyhdistys ry
Seppo Ikonen Meritulli-Heinäpään asukasyhdistys ry
Suvi Myllymäki hyvinvointiluotsi, Katoppa-asukastupa, kuntalaisvaikuttaminen ja yhteisötoiminta
Merja Niemelä sihteeri, kuntalaisvaikuttamisen koordinaattori

 

 

 

1. Kokouksen avaus
Puheenjohtaja avasi kokouksen klo 17:33.

2. Esityslistan hyväksyminen kokouksen työjärjestykseksi
Esityslista hyväksyttiin kokouksen työjärjestykseksi.

3. Edellisen yhteistyöryhmän kokouksen pöytäkirjan tarkistaminen
Edellisen kokouksen pöytäkirja tarkistettiin ja hyväksyttiin.

4. Avaus –hanke, projektipäällikkö Anu Tuominen ja projektityöntekijä Anne Rajala, hyvinvointipalvelut
Anu Tuominen kertoi, että Oulun kaupungin hyvinvointipalveluiden Avaus –hanke on tällä hetkellä kehittämisvaiheessa. Palveluiden tueksi kehitetään hyvinvoinnin tarjotinta, jonka avulla pyritään vahvistamaan kuntalaisten valinnanvapautta, palveluiden monituottajuutta ja monikanavaisuutta. Hyvinvoinnin tarjotin kokoaa yhteen julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin palveluja ja toimintoja. Sisältöä on koottu ikäihmisten hyvinvoinnin ja ennalta ehkäisevän työn näkökulmasta. Lisäksi tarkoituksena on tuottaa palveluohjausta ammattilaisille ikäihmisten hyvinvointimittarilla. Oma-arviotyökalu sisältyy palveluun myös kuntalaisille. Kolmas kokonaisuus hankkeessa on virtuaalinen asukastupa.

Projektityöntekijä Anne Rajala kertoi, että virtuaalinen asukastupa on asukkaiden näköinen kanava, verkkoyhteisöpalvelu, jossa on tarjolla erilaisia kotoa käsin käytettäviä palveluja, joita kuntalaiset haluavat. Näitä palveluja voivat olla esimerkiksi harrastuspiirit, harrastuskaverin haku, keskustelukerhot/chatit, jumppakerhot, pelit, kirpputori jne. Kohderyhmänä palvelussa ovat yli 60–vuotiaat kuntalaiset. Vastaavanlainen palvelu on käytössä esimerkiksi Hollannissa Eidenhovenissa. Palvelun ei ole tarkoitus poistaa tai vähentää fyysisten asukastupien tarvetta, vaan tuoda lisäarvoa toimintaan. Hankkeessa toimitaan yhteistyössä yhteisötoiminnan ja OAMK:n kanssa. OAMK:n opiskelijat keräävät tietoa virtuaalisen asukastuvan määrittelystä tekemällä kyselyjä ja haastatteluja palvelutaloissa, ostoskeskuksessa, järjestämällä tapahtuman yli 60 v. kuntalaisille ja tapahtumassa tekemällä kyselyn/haastattelun ja toiminnallista tiedonkeruumenetelmää käyttämällä. Määrittelytyö valmistuu kesäkuussa 2014. Kuntalaisilta on tavoitteena kerätä tietoa palvelun sisältöihin, mitä kaikkea voisi sisältyä virtuaalisen asukastuvan palveluihin.

Keskusteltiin palveluista, löytävätkö kaikki sähköiset palvelut? Tarkoituksena hankkeessa on tuoda lisäarvoa palveluille, ei ole fyysisiä palveluja poissulkevia toimintoja. Ikäihmisten määrä lisääntyy, avun tarvetta on kartoitettu mm. Naapuriapu –hankkeessa Meritulli-Heinäpään asukasyhdistyksessä. Toinen hanke on kehitteillä asukasyhdistyksessä, jatkohanke liittyen etsivään vanhustyöhön. Omaiset ja ammattilaiset voivat käyttää myös hyvinvointitarjottimen palveluja ikäihmisten lisäksi. Avaus –hankkeen tekniseen toteutukseen haetaan rahoitusta jatkossa. Omahoitopalvelu on kehittymässä, tarkoituksena on, että hyvinvointitarjotin ja omahoito yhdistyisivät jatkossa yhteiseksi palveluksi. Vanhuspalvelulaki on astunut voimaan, ikäihmiset ovat antaneet palautetta palvelujen tavoittamisesta liittyen mm. kuulon heikentymiseen, joka voi aiheuttaa haasteita esimerkiksi puhelimitse asioitaessa. Kotona asumisen tukeminen jatkossa, millä tavalla ihminen kohdataan, miten tavoitetaan, kun palvelua tarvitaan. Vain terveydellisistä syistä on mahdollisuus saada laitoshoitoon paikka, on tärkeää kehittää ja tuottaa palveluita ikäihmisten tarpeet huomioiden myös koteihin. Vanhuspalvelulakiin liittyen hyvinvointipalveluissa on käynnissä toimeenpanohanke, Maarit Niva kertoi.

Avaus-hankkeen tehtävänä on määritellä hyvinvointitarjottimen sisältö, yrittäjien kautta tulee kehittämistoimintaa hankkeeseen, esimerkiksi IT-alalta. Kuntalaiset ja ammattilaiset tuottavat sisältöä palveluun. Määrittelystä valmistuu ensimmäinen versio kuluvalla viikolla, kesäkuun loppuun mennessä julkaisu. Vuoden 2015 aikana on tavoitteena ottaa palvelu käyttöön. Esitysmateriaali toimitetaan kaikille pöytäkirjan liitteenä.

Communicatorin käyttöä on testattu kuulovammaisilla, hanke ollut sote -palveluissa 90 –luvulla. Kuvapuhelimen käyttöä on testattu myös hyvin tuloksin, Kaisu Rundelin kertoi. Ikäihmisten tavoittaminen on keskeistä, millaisia keinoja heidän tavoittamiseksi on kehitteillä, mitä oikeasti tehdään.


5. Mikä tekee alueestasi hyvän elää ja asua? Asiantuntija Maarit Niva, hyvinvointipalvelut
-tule kertomaan mielipiteesi; mielipiteelläsi on merkitystä palveluiden suunnitteluun.
-koosteet keskusteluista viedään päättäjille huhtikuussa alkavaan talousarviovalmisteluun

Maarit Niva hyvinvointipalveluista kertoi, että Oulun kaupungilla on hyväksytty hyvinvointikertomus ja –suunnitelma vuosille 2013-16. Kuntalaisten kuuleminen on tärkeää, kysytyään ovatko hyvinvointikertomukseen valitut toimenpiteet oikeita hyvinvoinnin edistämiseksi. Valtakunnallisia indikaattoreita sekä tilastotietoa on olemassa hyvinkin paljon. Paikkatietotilastot kertovat kaupunginosittain myös kuntalaisten hyvinvoinnista. Oulusta on kerätty tietoa paljon eri indikaattoreilla.

Hyvinvointikertomukseen on saatu kaksi opiskelijaa OAMK:lta kartoittamaan kuntalaisten kokemuksia mm. päihdekuntoutujilta, Pönkästä, Hyvän mielen talolta, Walkersilta ja kolmelta asukastuvalta. Tavoitellaan hyvinvointikertomuksen osalta kuntalaisten kokemuksia noin 200 henkilöltä. Tehokkaimmin kuntalaisten kannanotto kytkeytyy talousarvion valmisteluun virkamiesvalmistelun kautta. Maaliskuussa viikolla 13 aineisto lähetetään apulaiskaupunginjohtajan talousarviota valmistelevaan seminaariin. Hyvinvoinnin edistämisen haasteet koetaan yhtä tärkeäksi kuin taloudelliset haasteet.

Hyvinvointisuunnitelma on tiivistetty kahden päätavoitteen ja neljän alatavoitteen alle. Kuntatalaisten hyvinvointi, elämänhallinta ja terveydentila paranevat. Vaikuttavat ja tehokkaat palvelut järjestetään asiakaslähtöisesti. Poikkitoiminnallisuus tarkoittaa kaikkien eri hallinnon alojen tuottamia palveluja kuntalaisille, hyvinvointia lisäävästi, esimerkiksi liikuntapalveluiden ja teknisten palveluiden kautta myös. Lähtökohtana on Palvelumalli 2020. Hyvinvointikeskuksia on suunniteltu alun perin tulevan 7 kappaletta, jatkosuunnittelua tehdään alueellisen väestötarpeen näkökulmasta. Kiimingin hyvinvointikeskus aloittaa toimintansa maaliskuun alusta. Hyvinvointipiste on pilotoitu Tuiran asukastuvalla. Esitysmateriaali toimitetaan kaikille pöytäkirjan liitteenä.

Kommentit: Miten liikennöinti toteutetaan palveluiden tavoitettavuuden näkökulmasta? Esimerkiksi Oulunsalossa, miten palveluihin kulkeminen järjestetään niin, että vaikkapa laboratoriopalvelut tavoitettaisiin joukkoliikenteellä. Joukkoliikenteen suunnittelussa voisi hyödyntää enemmän myös kaupungin palvelujen tavoittamista, miten kulkeminen mahdollistetaan palveluihin työmatkakulkemisen lisäksi.

Kokouksessa kerättiin aineistoa kysymyksillä liittyen hyvinvointikertomukseen. Mikä auttaa arjessa selviytymistä? Mielenvireys, hyvät terveyspalvelut, lähellä olevat, tavoitettavat ja saman katon alla sijaitsevat palvelut, joukkoliikennepalvelut. Koululaisten turvallinen koulutie ja tarvittaessa koulukuljetus.

Mitkä ovat niitä voimavaroja, jotka auttavat selviytymistäsi? Asukastupa, puoliso, lemmikit, ympäristötekijät, liikunta. Lastenlasten hoitaminen, kirjastopalvelut, yhteiset tilaisuudet ja kokoontumiset. Kuuluminen johonkin, omat sosiaaliset taidot verkostoitumiseen, tunne että Oulu on oma kotikaupunki.

Millaista apua tarvitset ja millaista tukea voit muille antaa? Lastenvaunujen kanssa kulkemisessa ovien aukominen, yleensä kyydin saaminen ja roskien vieminen naapurin puolesta. Informaation lisääminen, miten lisättäisiin naapuriapua. Kotona asuminen, tarvetta on aurauksen saamiseen, lumitöiden tekemiseen. Toisten auttaminen arjessa, kuten lääkärissä käynti ja laboratoriossa käynti, kuljetusapu.

Millaiset seikat hankaloittavat arkea? Liikenne hankaloittaa, jalkakäytävät ovat myös pyöräteitä, kuljetaan usein kovaa vauhtia, myös ilman valoja. Liikenne aiheuttaa pelkoja ikäihmisille, myös turvallisuusriskejä on kulkemisessa. Terveyspalveluissa lääkäriin pääsy voi olla hankalaa. Pysäköinti voi tapahtua ilman valvontaa. Vapaaehtoiseksi alkaminen, jos saisi esimerkiksi bussikortin käyttöönsä, niin voisi tukea vapaaehtoisena toimimista. Saatettava saisi myös kulkea ilman maksua julkista liikennettä käyttäen terveyspalveluihin.

Miten haluaisit jatkossa osallistua hyvinvointikertomuksen tiedon tuottamiseen? Osallistuminen yhteistyöryhmän kokouksessa ja sähköisesti esimerkiksi Otakantaa.fi –palvelun kautta, myös asukastuvalla Porinapiirissä. Nyt on osallistettu mm. Vanhusneuvostossa.

Joukkoliikenne kattaen myös palveluliikenteen, on tärkeää huomioida palvelujen tavoitettavuus. Keskustan alueella liikenteen valvonnan saaminen vilkkaimpiin risteyksiin olisi hyvä asia, koska usein ajetaan päin punaisia. Työllistämiskustannusten maksaminen sen vuoksi etteivät ihmiset työllisty, miten Oululla on varaa siihen, vaikka potentiaalista työvoimaa on olemassa. Asukastupien kautta esimerkiksi voisi työllistää saattaja- ym. työhön henkilöitä. Pienten, alueellisten kylätoritapahtumien järjestäminen lisää hyvinvointia ja toiminnallisuutta alueilla.

Maarit Niva voi tulla Porinapiiriin mukaan keräämään kokemuksellista tietoa myös hyvinvointikertomuksesta. Maarit kokoaa kuntalaisten kokemukset yhteen ja vie ne eteenpäin talousarvioseminaarissa huomioitavaksi.

6. Alueellinen toimintarahapäätös vuodelle 2014
Koordinaattori esitteli alueellisen toimintarahapäätöksen. Keskustan suuralueen toimijoille myönnetty toimintarahajakotaulukko ja Lähidemokratiatoimikunnan päätös 19.2.2014 kokouksesta oli esillä kokouksessa. Taulukko ja päätös toimitetaan kaikille pöytäkirjan liitteenä.

Toimintarahapäätökset tulisivat olla tasapuolisia ja läpinäkyvämpiä kaikkien alueitten osalta. Yhteistyössä toimiminen voisi mahdollistaa myös yksityishenkilöitten osalta toiminnan järjestämistä. Pasi Laukka voisi osallistua seuraavaan yhteistyöryhmän kokoukseen. Myönnetyn toimintarahan raportoimiseen kiinnitetään huomiota, kerätään tiedot toteutuneista tapahtumista.

Tiedottamiseen haettavan kohdeavustuksen hakemiseen tulisi saada opastusta. Esimerkiksi taitto, paino ja jakelu kustantavat, ne kannattaa kirjata hakemukseen, kuten edellinen aluelehtikin malliksi.

7. Muut asiat

Jukka kertoi, että Aleksinkulmaan ei asukastupa sijoitu jatkossa. Tulossa on maksuja käyttäjille Aleksinkulman osalta jossain vaiheessa. Ari Heikkinen on ollut vieraana Katoppa-asukastuvan järjestämässä tilaisuudessa, jossa on otettu esille lisätilan tarve. Keskustan terveysaseman tilat ovat vapautumassa vuoden loppuun mennessä, sinne ollaan kiinnostuneita sijoittumaan. Rakennus on valtavan suuri, sinne voitaisiin suunnitella Villa Victorin sijoittumista sekä hyvinvointipisteen mahdollista sijoittumista. Lisäksi Ektakompus olisi siirtymässä yhteisiin tiloihin myös. Tiloihin mahtuisi myös muita toimijoita jatkossa. Rakennus on suojelukohde, myös uuden Oulun yleiskaavassa 2030. Remontti on tehty rakennuksessa mm. ikkunoiden osalta. Hammashoito on jäämässä tällä hetkellä tiloihin. Myös työllisyyspalvelut voisivat siirtyä tiloihin, heiltä voisi tiedustella asiaa ja kiinnostusta tiloihin sijoittumisesta.

8. Seuraava kokous
Seuraava kokous on ma 28.4. klo 17.30.

9. Kokouksen päättäminen
Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 19:40.