In English | På svenska | Tekstin koko A- A+
A-Ö
HAKEMISTO
< Takaisin

2014 5 Kaakkurin suuralueen yhteistyöryhmän kokouksen muistio.

Kaakkurin suuralueen yhteistyöryhmän kokous.
Aika: Tiistaina 2.12.2014 kello 17.15 – 19.10
Paikka: Kaakkurin asukastupa

Läsnä: Mervi Hyvärinen, puheenjohtaja
Kirsti Keskitalo, MLL Kaakkurin paikallisyhdistys
Ulla Haataja, Kuukkelin päiväkoti
Sylvi Koistinen, asukas
Riitta Pohjola, Kaakkurin Martat
Toni Myllyaho, Kaakkurin kirjasto
Jorma Moilanen, asukas
Seppo Meriläinen, Karjasillan srk
Rataliikenteen aiheuttaman tärinäongelman käsittelyn ajan paikalla olivat
edellisten lisäksi seuraavat henkilöt:
Satu-Maaria Karjalainen, asukas
Elli Ohtamaa, asukas
Sakari Piirainen, asukas
Tuula Matilainen, asukas
Leena Jaakkola, asukas
Aimo Jaakkola, asukas
Esa Katajamäki, asukas
Virpi Rajala, Oulun kaupunki, asemakaava-arkkitehti
Pasi Heikkilä, Oulun kaupunki, kaupungösininsinööri
Kari Ruohonen, Liikenneviraston ylijohtaja
Anne Helaakoski, Sanomalehti Kaleva
Jarmo Kontiainen, Sanomalehti Kaleva
Sirpa Laitala, Oulun kaupunki, yhteisötoiminta, sihteeri
1. Kokouksen avaus.
Puheenjohtaja avasi kokouksen.
2. Esityslistan hyväksyminen kokouksen työjärjestykseksi.
Esityslista hyväksyttiin kokouksen työjärjestykseksi.
3. Edellisen kokouksen muistio.
Käytiin läpi edellisen kokouksen muistio ja tehty aloite pukukopista Metsokankaan luistelukentän yhteyteen. Aloitteeseen on vastattu, ja siinä on luvattu tutkia mahdollisuus, löytyykö Metsokankaan koululta tilaa, jossa voisi vaihtaa luistimet. Selvitetään onko löytynyt tiloja koululta.
4. Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan valinta vuodelle 2015.
Puheenjohtajaksi valittiin Mervi Hyvärinen ja varapuheenjohtajaksi Toni Myllyaho.
5. Toimintasuunnitelma 2015.
Yhteistyöryhmän toimintasuunnitelma täydentyy vuoden mittaan, kun kuulemme, mitä ajankohtaisia asioita nousee käsittelyyn Kaakkurin suuralueella ja Oulun kaupungissa. Ensi vuonna kokoonnumme asioiden niin vaatiessa viisi kertaa.
1. Tammikuun kokouksessa teemme esityksen alueellisten toimintarahojen jaosta lähidemokratiatoimikunnalle.
2. Nuorten syrjäytymisen ehkäisy. Syrjäytyneet nuoret ovat suuri riskiryhmä. Pyydetään kokoukseen luennoitsija, joka tuntee asian.
3. Pyritään tiivistämään yhteistyötä alueella toimivien yhdistysten kanssa, niin että kaikilla olisi edustus yhteistyöryhmässä.
6. Yhteisötoiminnan alueellinen toimintaraha, haku 2015 vuodelle.
Toimintaraha on tarkoitettu Oulun kaupungin suuralueilla tapahtuvaan kuntalaistoiminnan tukemiseen. Toimintarahaa voivat hakea suuralueen aluetoimintaan osallistuvat, voittoa tavoittelemattomat yhdistykset ja yhteisöt (esim. vanhempaintoimikunnat, asukasryhmät).
Toimintaraha vuodelle 2015 on haettavissa 10.–31.12.2014 välisenä aikana. Hakemukset on toimitettava hakuajan viimeiseen päivään klo 16 mennessä. Määräajan jälkeen saapuneita hakemuksia ei käsitellä.
Hakemukset toimitetaan osoitteeseen: Oulun kaupungin kirjaamo, PL 27, 90015 Oulun kaupunki. Kuoreen merkintä: Yhteisötoiminnan avustukset. Hakemuksen voi toimittaa myös sähköpostilla osoitteeseen: kirjaamo(at)ouka.fi (viestikenttään maininta Yhteisötoiminnan avustukset).
Lisätietoja, hakuohje, sekä haku- ja raportointilomakkeet: http://www.ouka.fi/oulu/yhteisotoiminta/yhteisotoiminnan-avustussaanto
7. Muut asiat.
- asukastuvalla on aloitettu maanantaina 1.12. euron ruokailu.
- ensimmäisen adventtisunnuntain perinteisessä Lyhty tapahtumassa Pyhän Andreaan kirkossa oli ollut noin 400 osallistujaa. Tapahtuman järjestivät yhdessä seurakunta, MLL Kaakkurin paikallisyhdistys ja Kaakkurin suuralueen asukasyhdistys.
- MLL Kaakkurin paikallisosasto jakaa Hyvä joulumieli -lahjakortteja 25 kpl ja SPR:n Ouluntullin kautta jaetaan 10 kpl 70 euron kortteja Kaakkurin suuralueella. Korttien saajat valikoituvat neuvolan ja seurakunnan kautta.

8. Raskaan junaliikenteen aiheuttama tärinä.
Asiantuntijoina paikalla olivat Liikenneviraston ylijohtaja, hankejohtaja Kari Ruohonen, Oulun kaupungin kaavoitusarkkitehti Virpi Rajala ja Oulun kaupungin insinööri Pasi Heikkilä.

Alueen asukas Esa Katajamäki alusti asiaa. Hän esitteli kuvin ja sanoin raskaan junaliikenteen aiheuttamia ongelmia. Talojen perustuksissa ja sisäseinissä esiintyy halkeamia ja ratkeamia, jotka eivät ole normaalia talon elämistä. Lisäksi alikulkutunneleiden lähellä olevissa taloissa esiintyy tärinäaalto vielä jälkikäteenkin, junan jo mentyä ohi. Onko alikulkutunneleiden yhteydessä liian vähän pehmentävää maa-ainesta?
Liminka–Oulu-välisen raiteen perusparannustöitä tehtiin kesän 2014 aikana Kaakkurin kohdalla. Korjausten jälkeen raskas liikenne radalla aiheuttaa entistä enemmän tärinää. Asumishäiriöiden lisäksi tärinä on vaurioittanut rakennuksia.
Junien nopeudet ovat koventuneet aikaisemmasta. Kun rataa korjattiin ja junat ajoivat alhaisemmilla nopeuksilla, niin tärinäongelmia ei esiintynyt. Junien nopeuksilla on iso vaikutus aiheutuviin asumishäiriöihin.

Liikennevirasto on teettänyt Finnrockilla kesäkuussa 2014 tärinämittauksia Limingan ja Oulun välisellä rataosuudella lähialueen kiinteistöille. Tärinämittaukset ovat osa Limingan ja Oulun välisen rataosuuden perusparannustöiden valmisteluja. Liikenneviraston sivuilla voi tutustua raporttiin.

Mittausten mukaan tärinät eivät ylitä vaarallisia raja-arvoja. Mittausten mukaan tärinä on niin pientä, ettei pitäisi aiheutua ongelmia tai vaurioita taloille. Mutta käytännössä vaurioita ilmenee. Suurin osa tärinää aiheuttavista junista on venäläisiä malmijunia, jotka kuljettavat rautamalmia välillä Kostamus – Kokkolan satama. Malmia kuljetetaan joka päivä 3-4 kertaa. Eli alueella esiintyy maanjäristys 3-4 kertaa/vuorokaudessa.

Rautamalmia kuljettava juna painaa noin 4000 tonnia. Kevyet, matkustaja- tai muut tavarajunat, eivät aiheuta mitään häiriöitä alueen asukkaille tai taloille.

Junien nopeuksilla on iso vaikutus tärinään. Riippuu junankuljettajista, mitä nopeutta he ajavat Kaakkurin kohdalla. Toiset ajavat maltillisesti, kun taas toiset paahtavat täysillä.

Jo kolme vuotta sitten, vuonna 2011, Oulun kaupunki on vaatinut, että nopeusrajoitus on saatava Oulu-Kempele välille. Asiasta on kirjelmöity Liikennevirastoon. Vastausta ei ole saatu vieläkään. Onhan liikennevirastollakin vastaamisvelvoite olemassa? Miksei liikennevirastossa kuunnella ollenkaan isoa kaupunkia?

Alun perinhän kyse on ollut poikkeusluvasta kuljettaa painavaa rautamalmia. Saako se jatkua aina vaan?

Isoin ongelma on junan kokonaiskuorma ja sen paino, sekä nopeus, jolla radalla ajetaan.
Onko niinkin, että poliitikot eivät ole myöntäneet riittävästi rahaa ratahankkeeseen? Kaikkiin alueen kansanedustajiin on oltu yhteydessä, mutta kukaan ei ole vastannut mitään. Ainoastaan Risto Kalliorinne on järjestänyt tapaamisen silloisen liikenneministeri Merja Kyllösen kanssa. Hyvä Risto!

Alustuksen lopuksi Esa kysyi paikalla olleilta asiantuntijoilta, mitä aiotaan tehdä ongelman ratkaisemiseksi? Ja tilaisuudessa olleilta asukkailta, mitä vaurioita tärinä on aiheuttanut alueen asukkaille ja heidän taloilleen?

Kommentteja asukkailta:
• rataliikenne on lisääntynyt vuodesta 2005. Eli malmia kuljetetaan enemmän kuin aikaisempina vuosina.
• Ideakujalla on asuttu jo vuodesta 1948. Tärinät ovat alkaneet, kun venäläisten vaunut aloittivat malmin kuljetuksen, aikaisemmin ei ollut mitään ongelmia. Astiat helisevät ja taulut seinillä eivät pysy suorassa. Välillä paukkuu ja paukahtelee niin, että tuntuu kuin hirret katkeilisivat. Toiset kuljettajat ajavat nopeammin kuin toiset. Jos ajetaan varovaisen hitaasti, ei tärinää aiheudu. Kevyet junat eivät aiheuta mitään haittoja.
Kesällä, radan korjausrakentamisen aikaan, kun ajettiin hiljaa, ei ollut mitään ongelmia.
• Automuseon ravintolassa lautaset helisevät.
• Maanteillä on paino- ja nopeusrajoitukset, jotta tiet eivät kärsi. Eikö rautateillä voisi myös sopia rajoituksia. Suomessa rautatiet suunnitellaan tietyille akselipainoille. Junien painoa kuorman kanssa on hankalampi suoraan määritellä.
• Kyseessä on VR:n liiketoiminta. Kaikille taataan tietynlaiset nopeudet, millä voi tehdä liiketoimintaa ja kuormat saadaan perille. EU:n lainasäädäntökin määrittelee ratojen nopeuksia.
• Toivon mukaan asiassa ei mennä EU:n taakse. Sieltä ei tule ketään mittaamaan eikä käsittelemään ongelmaa.
• Tärinämittaus on tehty vanhan Jaakolan ulkopuolella. Talo on ollut jo ennen rautatietä paikallaan. Talo on kengitetty uudelleen pari vuotta sitten, mutta jo nyt havaittavissa ihmeellisiä rakoja, kun työn pitäisi kestää kuitenkin vuosikymmeniä muuttumattomana. Työn on tehnyt urakoitsija, joka on alansa huippuosaaja. Häneen on oltu yhteydessä aiheutuneista vaurioista. Missään muualla ei ole ollut tällaista ilmiötä.
• Voidaanko mitata aiheutuvia tärinöitä myös talojen sisällä?

Hankejohtaja Kari Ruohonen vastasi, että tärinät johtuvat suurelta osin maaperäolosuhteista. Alue on merenpohjan suistoaluetta, jossa vesi kulkee. Maaperäolosuhteet vaikuttavat sekä kaava- että ratasuunnitteluun. Raskaat tavarajunat aiheuttavat tärinää. Hän sanoi, että nopeusrajoituksia on asetettava alueelle, jos niitä ei ole.

Kari Ruohonen kertoi, että esim. kaksikerroksisessa talossa tärinäongelmaa voi esiintyä toisessa kerroksessa, muttei ensimmäisessä. Lisäksi talojen perustukset vaikuttavat siihen, miten talo reagoi tärinään.
Valtion tutkimuskeskukselta on tilattu ohjeet ja ne ovat valmistumassa, joilla päästään paremmin mittaamaan tärinää sekä talojen ulko- että sisäpuolelta.

Kari Ruohonen kirjasi ylös asukkaiden toiveet vietäväksi liikenneviraston käsittelyyn. Liikennevirasto ja VR kokoontuvat säännöllisesti yhdessä pohtimaan ongelmia ja suunnitelmia. Hän ottaa siellä esille kiireellisenä asiana nopeusrajoituksen saamisen alueelle. Kuljettajien henkilökohtaiseen asenteeseen pyritään myös vaikuttamaan ja valistamaan heitä nopeuksista ja sen aiheuttamista ongelmista.

Työn alla on Seinäjoki-Oulu välisen ratayhteyden parantaminen.
http://portal.liikennevirasto.fi/sivu/www/f/hankkeet/kaynnissa/seinajoki_oulu

Kaupungin insinööri Pasi Heikkilä kertoi, että alueen junaradan pohjat on tehty alun perin 1800 –luvun lopulla. Radalla on nopeusrajoituksia, muttei Oulun kohdalla. Hänkin ihmettelee, miksei rajoituksia ole saatu alueelle.

Pasi Heikkilä kertoi, että tutkimuksia on tehty paljon tärinäongelman vuoksi. Eikä ole epäilystäkään siitä, etteikö tärinää olisi. Hän on kuullut puhuttavan kuitenkin, että jopa kuormien määrää vielä entisestään pyrittäisiin lisäämään ja nopeuksia nostamaan tehokkuuden lisäämiseksi.

9. Meluvalli.
Asiaa ei käsitelty, koska paikalla ei ollut ketään asian esille nostaneista.

10. Seuraava kokous.
Kaakkurin suuralueen yhteistyöryhmän seuraava kokous on
tiistaina 13.1.2015 kello 17.15 Kuukkelin päiväkodissa, Hippiäiskuja 4.
Aiheena alueellisen toimintarahan jako.
11. Kokouksen päättäminen.
Puheenjohtaja päätti kokouksen kello 19.05.