In English | På svenska | Tekstin koko A- A+
A-Ö
HAKEMISTO
< Takaisin

2015 2 Kaakkurin suuralueen yhteistyöryhmän kokouksen muistio.

Kaakkurin suuralueen yhteistyöryhmän kokous.
Aika: Tiistaina 17.3.2015 kello 17.15-19.50

Paikka: Kaakkurin asukastupa

Läsnä: Mervi Hyvärinen, puheenjohtaja
Reino Helttunen, asukas
Jorma Inkamo, asukas
Tuula Matilainen, asukas
Toni Myllyaho, kirjasto
Noora Järvelä, asukas
Anitta Seppänen, Sarasuon päiväkoti
Pirkko Virtanen, asukas
Anja Lampela, asukas
Ulla Haataja, Kuukkelin päiväkoti
Sylvi Koistinen, asukas
Seppo Määttä, asukas
Anneli Ylitolonen, asukas
Kalevi Ylitolonen, asukas
Esa Katajamäki, asukas
Virpi Rajala, kaavoitusarkkitehti, Ouka
Pasi Heikkilä, kaupungin insinööri, Ouka
Erkki Poikolainen, Liikennevirasto
Leena Jaakkola, asukas
Jukka Miettunen, asukas
Tapio Tenhu, asukas
Juha Lampela, asukas
Jorma Moilanen, asukas
Leo Ojala, asukas
Mari-Leena Talvitie, Oulun kaupunginvaltuuston pj.
Sirpa Laitala, yhteisötoiminta, Ouka, sihteeri
1. Kokouksen avaus.
Puheenjohtaja avasi kokouksen.
2. Esityslistan hyväksyminen kokouksen työjärjestykseksi.
Esityslista hyväksyttiin kokouksen työjärjestykseksi.
3. Edellisen kokouksen muistio.
Käytiin läpi edellisen kokouksen muistio.
4. Kaakkurin kirjaston asiakasraati.
Kaakkurin kirjastossa on kokoontunut asiakasraati vuodesta 2010 lähtien. Oulussa kirjastoraadit toimivat Kaakkurissa ja Haukiputaalla. Ideana on ollut kuntalaisvaikuttamisen parantaminen kirjastopalveluiden kehittämisessä. Kaakkurin kirjaston raati on kokoontunut noin 2-3 kertaan vuodessa. Raatilaiset ovat ideoineet tapahtumia ja toimintaa kirjastolle. Esim. kirjakassit, vanhojen kirjojen myyntiä, luentoja, kirjailijavierailijoita, kirjan kautta Kaakkuriin tutustuminen ym.
Raadissa ovat mukana Reino Helttunen, Noora Järvelä, Anja Lampela (Kaakkurin oma kirjailija) ja Pirkko Virtanen. Raatia on vetänyt aluekirjastopäällikkö Päivi Rasinkangas tai kirjastovirkailija Toni Myllyaho.
Sovittiin, että tästä lähtien kirjastoraadin jäsenet osallistuvat Kaakkurin suuralueen yhteistyöryhmän kokouksiin ja siellä yhtenä teemana on kirjaston palveluiden kehittäminen asiakaslähtöisesti. Näin tapahtumien järjestämiseenkin saadaan laajempi pohja vapaaehtoisia. Alueelle on toivottu lukupiiriä, jossa olisi asiantunteva vetäjä.
Kirjastossa järjestetään viherilta 20.4.2015 kello 17.00.
Kirjaston palveluita ovat:
- Langaton panOULU-verkko
- Kopiokone
- Kuusi asiakastietokonetta (internet ja Microsoft Office –ohjelmat)
- Satutuokio joka torstai kello 14.30-15.00 (21.5. saakka, ei koulujen loma-aikoina)
Satutuokiot järjestetään yhteistyössä Karjasillan seurakunnan kanssa.
- Perhevalmentaja tavattavissa maanantaisin kello 17-18.30.

5. Junaradan liikenteen aiheuttama tärinä.
Tilannekatsaus ja palautekeskustelu. Asukkaiden kokemuksia. Esa Katajamäki.
Liikennevirasto laski 5.1.2015 alkaen yli 3000 tonnin painoisten junien nopeuden 50 km:iin tunnissa Oulun eteläosan alueella.
Lasku tapahtui asukkaiden kovan painostuksen jälkeen. Nyt on edelleen syytä olla tarkkana ja seurattava tulevia liikenneviraston toimia.
Liikennevirasto tekee keväämmällä uusia tärinämittauksia alueella eri nopeuksilla . Tavoitteena on löytää sellainen nopeus, jolla tärinähaitat pienenevät, mutta liikenteen sujuvuus ei liikaa kärsi. Asukkaiden tavoite on luonnollisesti vähintään nykyinen alennettu nopeus ja mielellään siitäkin hieman enemmän alennettu nopeus. Sen lisäksi lopullisena tavoitteena on uuden kaksoisraiteen saaminen mahdollisimman pian.

Asukkaiden palautetta ja keskustelua
- Miten ja mistä voi hakea korvauksia, jos on tullut tärinän aiheuttamia vahinkoja taloon?
Ratatoimituksen yhteydessä voi hakea korvauksia. Ratatoimitus jatkuu ensi vuoden aikana, jolloin on seuraava toimituskokous. Jos ei ole tyytyväinen ratatoimituksen päätökseen, korvausvaatimuksen voi laittaa edelleen maaoikeuteen.
- Talojen vauriot kannattaa valokuvata ja laittaa korjauskuitit talteen, jos korjaa vaurioita. Myös oman työn osuus pitää ottaa huomioon.

- Onko radan peruskorjauksen tavoitteena junien nopeuksien ja akselipainojen nostaminen? Korjaus, jossa vaihdetaan noin 40 cm sepeliä kiskojen alle vanhalle pohjalle, ei voi lisätä radan kantavuutta. Junat ajavat ylikuormilla. Kosmeettisella korjauksella halutaan määräaikainen akselipainojen nosto vakinaistaa .
- Nopeuksien laskemisen on huomannut selvästi. Talo ei enää naksu eikä pauku.
- Iso apu, tärinähaitta pienentynyt. Asumusmukavuus on parantunut. Voikohan nyt laittaa revenneet saumat kuntoon?
- Päivän valolla ei tärise, mutta yön aikana tärisee. Yöllä ajetaan kovempaa, vaikka radan pitäisi rajoittaa nopeutta. Yöllä ajaa myös painavimmat junat. Satunnaisesti lastit voivat olla 4.500-5.000 tonnia.
- Valtava ero ollut käytännössä nopeuden laskulla.
- Tammikuussa havahduimme siihen, että talon huojunta on loppunut. Tärinä on melkein kokonaan poissa.
- Mitenhän talojen vesieristeet ovat kestäneet pitkään jatkuneen tärinän? Niitä on kallis korjata.
- Tärinämittaukset on tehtävä kaukonäköisesti. Vaurioiden kustannukset tulee maksaa niiden, jotka niitä aiheuttavat. Muuten kaatuu aina alueen asukkaiden maksettavaksi.
Kasvukeskusten sisälle jäävät alueet tärinäsuojattava, tärinän aiheuttajan rahoituksella.
- Akselipainoa on nostettu tilapäisluvalla ja siinä on menty bisnes edellä. Malmia täytyy saada mahdollisimman tehokkaasti satamaan. Maanteillä ja silloilla asetetaan rajoituksia, jotta sillat kestävät. Miten sallitaan rautateillä monien tonnien painonnousut?
-Liikennevirasto joutuu maksamaan kaikista nopeusrajoituksista.

- Suurin osa asukkaista on sitä mieltä, että nopeudet tulee säilyttää nykyisellä tasolla.
Viisi asukasta on sitä mieltä, että nopeuksia on vielä laskettava.
- Tilaisuudessa kerätyt palautteet ovat sähköpostin liitteenä.
Kaksoisraidehanke kaupungin ja maakunnan hankelistalla. Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Mari-Leena Talvitie.
Etelään päin vaikuttaminen vaatii paljon ponnisteluja pohjoisen ihmisiltä. Logistiikka ja infra näyttävät täältä katsottuna erilaiselta, kuin etelästä päin katsottuna. Ratkaisevaa on mistä ministerit tulevat. Olisi ehdottomasti saatava ministereitä myös Pohjois-Suomesta. Monet luonnonvarat kuljetetaan täältä etelään. Tonnit eivät äänestä, eivätkä jätä rahaa tänne alueelle.
Tärkeää on, että malmitonnit liikkuvat satamiin, ja saadaan vientiä. Mutta miten tonnit liikkuvat, onkin iso asia, kun kyseessä ovat alueen asukkaiden kodit, joille aiheutuu vahinkoa liian raskaiden kuormien tai nopeuksien takia. Kuljetettavat tonnit ovat hyvinvoinnin kannalta tärkeä asia koko maalle.
Ensimmäistä kertaa Oulussa on tehty hallitustavoitteet tulevalle eduskuntakaudelle. Hallitustavoitteet on tehty yhteisenä, puoluerajat ylittävä tavoitteena. Kaksoisraiteen rahoitus on kirjattu niihin. Painotettu on sitä, että raiteen rakentamisen pitää lähteä pohjoisen päästä.
Hallitustavoitteet on julkaistu tammikuun lopun arvoseminaarissa kaikkien puolueiden puheenjohtajille. Julkilausuma on toimitettu liikenneministeriöön.

Tietoon ja laskelmiin perustuva päätöksenteko on kaiken a ja o. Kun ihmiset liikkuvat ei tule kansainvälistä hyötyä. Liikkuvatko tietotyöntekijät yleensäkään kymmenen -viidentoista vuoden päästä. Työelämä kehittyy koko ajan ja tulee muita ratkaisuja. Helsingin alueen pisararatahanke on nyt jäissä. Lehdistö nosti esille pisararadan huonon hyötysuhteen.

Transitoliikenne kulkee Kostamuksesta Kokkolaan. Transitoliikenne aiheuttaa tärinät. Radalla kuljetettavat kuormat ja painot ovat ongelma, ei rata.

Hallitusohjelman tavoitteet "Pohjoisesta kasvua ja elinvoimaa" on sähköpostin liitteenä.
Kaksoisraiteen asemakaava. Kaavoitusarkkitehti Virpi Rajala ja
kaupungininsinööri Pasi Heikkilä.
Kaksoisraiteen asemakaavaehdotuksesta järjestetään tiedotustilaisuus 15.4.2015 kello 17.30 Ympäristötalossa, Solistinkatu 2.
Tilaisuudessa esitellään yleissuunnitelma ja yleispiirteinen meluntorjuntasuunnitelma. Tarkemmat selvitykset tulevat ratasuunnitteluvaiheessa. Tärinöiden hallinta-asiat kehittyvät koko ajan. Tavoitteena on, että kaksoisraide perustetaan niin hyvin, että tärinää ei aiheudu. Raskas liikenne ohjataan kaksoisraiteelle. Kaksoisraiteen suunnitelmia käsitellään uuden ratalain mukaisesti.

Nykyisen radan perusparannustyöt valmistuvat 2017. Suomen huonoimmat pohjaolosuhteet ovat välillä Oulu-Liminka.
Aina kun rakennetaan radan lähelle, on otettava huomioon radan läheisyys.

Kaksoisraiteen suunnittelu, kaavoitus ja eteenpäin vieminen on aloitettu vuonna 2011 uuden ratalain mukaan. Miksi keskeytetty, syytä ei ole kerrottu. Asiaa on saatava eteenpäin, koska paras tapa torjua tärinää.
Radan yleissuunnitelman hyväksyminen, edellyttää asemakaavan hyväksymisen, jotta kaksoisratahanke etenee.

Liikenneviraston puheenvuoro. Liikenneviraston edustaja Erkki Poikolainen. Tärinästä ja sen aiheuttamista ongelmista tiedetään vähän. VTT:ä on käytetty asiantuntijana. Paria sataa erilaista vaihtoehtoa tärinän poistamiseen on tutkittu. VTT:n parhaat asiantuntijat ovat olleet mukana.
Tutkimus edellä on mentävä, ensin on rakennettava tärinäeste ja sitten vasta rata. UIC:n melu- ja tärinäasiantuntija on ollut mukana tutkimusryhmässä. Tärinä- ja melu- ongelmiin etsitään ratkaisuja kansainvälisissä työryhmissä.

Ajatus, että suojataan kaikki mahdolliset asuinalueet ennalta on rahallisesti mahdotonta. 2 milj. euroa per kilometri, maksaa tärinän torjunta. Melu saadaan hoidettua noin 1 milj. per kilometri.

Tärinän torjunta on vaikeaa, hankalaa ja kallista. Paalulaatta on varmin, muttei siitäkään aina ole 100 %:n varmuutta. Nopeusrajoitukset ovat mielenkiintoisia. Ne saattavat olla paikkariippuvaisia. Sama ratkaisu ei toimi kaikkiin paikkoihin. Tutkimus edellä on mentävä.

Touko-kesäkuussa tehdään tärinämittauksia. Jos mittaukset eivät ole kattavia, niin asiassa voi kääntyä Erkki Poikolaisen puoleen.
Mittaus on jatkuvaa ja kestää kaksi viikkoa. Kaikki tallennetaan. Uusia pisteitä otetaan mittaukseen. Mittauksia tehdään maaperästä, kivijaloista ja seinistä. Vaikka mittauksiin on käytettävissä rahaakin, tulos ei aina ole 100 %.

Kaksoisraiteelle olisi ilman muuta paras vaihtoehto paalulaatta. Oulun suunta kannattaa perustaa hyvin. Kolmioraide paalulaattana koko matkalle, imagokysymys. Perustukset on halvempaa tehdä heti kunnolla, kuin korjata koko ajan.
Liikennevirastossa on omia lakimiehiä, jotka auttavat korvausasioiden hoidossa. Korvaushakemus voi olla vapaamuotoinen. Liikenneviraston kustannuksella on rakenneasiantuntija käytettävissä, joka tekee raportin vauriokartoituksesta tai tärinäkartoituksesta. Apua löytyy liikennevirastosta. Ei tarvitse heti kukkaroa kaivaa.. mittaus, tärinöiden kartoitus ja valitus. Lakiosastoon voi olla aina yhteydessä.
Jaakko Knuutila, lakiosaston päällikkö.

Korvauskysymysten käsittely on hankalaa, mitkä vahingot aiheutuvat mistäkin ratatoimituksesta. Kuinka paljon kaksoisraide aiheuttaa vahinkoja, mahdoton arvioida. Kuinka kauan nopeusrajoitus kestää? Yksityinen maanomistaja on hankalassa välikädessä. Voi valittaa maaoikeuteen.

6. Muut ajankohtaiset asiat.
Muita ajankohtaisia asioita ei ollut.


7. Seuraava kokous.
Seuraava Kaakkurin suuralueen yhteistyöryhmän kokous on tiistaina 5.5.2015 kello 17.15 Kaakkurin asukastuvalla.


8. Kokouksen päättäminen.
Puheenjohtaja päätti kokouksen kello 19.45.