In English | På svenska | Tekstin koko A- A+
A-Ö
HAKEMISTO

Muistiot Muistiot

< Takaisin

2014 - 3 Ylikiimingin suuralueen yhteistyöryhmän kokous 15.5.2014, muistio

Ylikiimingin suuralueen yhteistyöryhmän kokous


Aika:  15.5.2014 klo 17:00
Klo 18 alkaen Ylikiimingin hyvinvointipisteen toiminta, mukana palvelupäällikkö Sirkku Kaltakari

Paikka:  Ylikiimingin asukastupa, Harjutie 18.


1. Kokouksen avaus
Puheenjohtaja Helinä Siltakoski avasi kokouksen 17:05.

2. Työjärjestys ja läsnäolijoiden toteaminen
Työjärjestys hyväksyttiin.
Läsnä: Helinä Siltakoski (pj.), Kari Honkakoski, Aune Koistinaho, Eero Mykkänen (poistui klo 17:50), Maija Pitkänen, Outi Vähäaho, Veijo Väänänen, Voitto Väänänen, Nina Himsworth (siht.).

3. Terviisin tilanne
- Lehden aineisto on tullut asukastuvan sähköpostiin, ja Lasse on toimittanut kaiken aineiston Pelkosen Painotuotteelle.
- Aineistoa joudutaan todennäköisesti vähän tiivistämään.
- Terviisi ilmestyy aikataulun mukaan.
- Mainoksia on saatu lehteä varten jonkin verran.

4. Yhteistyöryhmän syksyn aiheet, ja kokousajankohdat
- Keskusteltiin eri aiheista
- Yksityistieavustuskäytännöistä pidetyssä tilaisuudessa huhtikuun alussa ei ollut kovin paljon porukkaa, mutta tilaisuudessa olleet urakoitsijat toivat esille, että heillä on kiinnostusta ottaa tieurakoita. Edelleen on kuitenkin huoli siitä, että kaikki eivät vieläkään ole järjestäytyneet tienhoitokunniksi, ja osa tiestöstä jää sitten hoitamatta.
- Keskusteltiin, että syksyn Terviisiin olisi hyvä saada juttu yksityistieavustuksista.
- Yhtenä aiheena on edelleen myös rakentaminen haja-asutusalueilla, ja uuden rakennusjärjestyksen kommentointi. Todettiin, että tästä voitaisiin pitää syksyllä tilaisuus, ja asiaa olisi hyvä pitää esillä.
- Kevyen liikenteen väyliin liittyvät asiat olivat myös yksi aikaisemmin keskustelussa ollut aihe. Kevyen liikenteen väylä Hiltukylään asti, ja valaistuksen parantaminen olisi tärkeää. Myös suojatie tarvittaisiin Rinnetielle. Todettiin, että jos pidettäisiin syksyllä aiheeseen liittyen tilaisuus, olisi S-marketin edustaja myös hyvä kutsua paikalle, kaupungin työntekijän lisäksi.
- Myös entisen kunnantalon tulevaisuuteen liittyvistä suunnitelmista haluttaisiin pitää keskustelutilaisuus. Veijo on laittanut asiaan liittyen viestiä sivistys- ja kulttuuripalveluille.

5. Ajankohtaiset ja muut asiat
- Tervastiiman ja Nuijamiesten lavan ohjelmat ovat valmistuneet
- Ylikiimingin kirkon kirkkotarhan kiviaidan kunnostamistalkoot alkavat 3.6. Mukaan voi ilmoittautua yksityishenkilönä tai ryhmänä, ilmoittautumiset: tapio.jurvakainen@evl.fi, p. 040 528 18 14 (klo 7-16).
- Aune kertoi Hitukylän kuulumisia. Vengasrannan uimarannalle ollaan hankkimassa uutta laituria, koska edellinen lahonnut. Uimarannalla oleva vessa oli kaadettu, hieman ilkivaltaa siis esiintynyt. YIT on ilmoittanut, että maksaa 50 euroa tienvarsisiivouksesta, aikaisemman 150 euron sijasta. Juopulin kyläyhdistyksen kanssa on tehty yhteistyötä.
- Veijo kertoi kuulumisia Alavuotolta: Perinteinen leipomapäivä 28.6., myllytapahtuma / perinnetapahtuma 15.9. Keväällä talkoita, tehdään mm. uimarannalle vessa. Myös bussipysäkki tarkoitus tehdä, ja yhteen tienristeykseen ajateltu istuttaa kukkia. Vuotungin kalastuskunnan kanssa yhteinen uistelukisa suunnitteilla elokuun lopulle. Alavuoton kyläyhdistyksen puheenjohtaja on vaihtunut, uusi puheenjohtaja on Pekka Littow.
- Kari kertoi, että Ylivuotolla on tanssit 28.6., ja kalastuskisa 30.5. Heinä-elokuussa pidetään keskiviikkoisin auki kulttuurikahvilaa, klo 18–21.

6. Seuraava kokous ja kokouksen päättäminen
Seuraava yhteistyöryhmän kokous torstaina 4.9. klo 17.
Kokous päättyi 18.


Keskustelutilaisuus hyvinvointipisteestä klo 18 alkaen.
Mukana Kiimingin hyvinvointikeskuksen palvelupäällikkö Sirkku Kaltakari.
Tilaisuudessa oli yhteensä 22 osallistujaa.

• Sirkku kertoi yleisesti hyvinvointikeskusten suunnitelmista, ja Oulun omahoito –palvelusta.
• Aukioloaikojen pidentämistä on suunniteltu, mutta tämä koskee ainakin alkuvaiheessa lähinnä kaupunkialueen toimintoja.
• Kiimingin hyvinvointikeskuksen laajennus on tehty, tarkoituksena nykyisen palvelutason säilyttäminen. Käytännössä tarkoittaa, että nykyisellä henkilöstöllä tuotettava palvelut kasvavalle väestölle.
• Ennaltaehkäisy on tärkeää, ja sen suhteen erityisesti järjestöjen kanssa tehtävä yhteistyö merkittävää. Keskeistä on ihmisten omaehtoinen terveydestä huolehtiminen.
• Suurimmat kansanterveydelliset ongelmat, joista aiheutuu kustannuksia edelleen ovat päihteet, tupakka ja liikunnan puute.
• Raskaimmat palvelut (mm. päihde- ja mielenterveysongelmien hoito, lastensuojelu) aiheuttavat paljon kustannuksia, erityisesti näiden osalta pyritään ennaltaehkäisyn kautta kustannusten alenemiseen.
• Kiimingin hyvinvointikeskusalueeseen kuuluvat Kiiminki, Ylikiiminki ja Yli-Ii.
Kiimingissä hyvinvointikeskuksessa on perustason hoitaja-, lääkäri- ja neuvolapalvelut, suun terveydenhuolto, terapiapalveluita, kotihoito, päivätoiminta, mielenterveyspalvelut, sosiaalipalvelut, perhetyö, lasten suojelu ja palveluohjaus.
• Hyvinvointipisteissä on perustason lääkäri- ja hoitajapalvelut sekä neuvolapalveluita tuotetaan. Kyseessä on usein tarvittavat perustason palvelut.
• Iso kehittämisen kohde ovat sähköiset palvelut, joita kehitetään pilotissa. Laboratoriopalveluissa  pikatestit. INR -poliklinikkaa suunnitellaan Ylikiiminkiin, sairaanhoitaja ottaisi kokeen ja antaisi testin tuloksen ja määrittelee annostuksen samalla käynnillä.
• Kaupungissa on luovuttu tilaaja-tuottajamallista ja siirrytään elämänkaaripalveluihin.  Lasten, nuorten ja perheiden palvelut ovat yksi kokonaisuus. Työikäisillä ja ikäihmisillä myös omat palvelukokonaisuudet.
Neuvola, sosiaalityö ja perhepalvelut ovat esimerkiksi osa lasten, nuorten ja perheiden palveluja. Tässä tehdään myös yhteistyötä varhaiskasvatuksen ja koulujen kanssa.
• Ikäihmisten palveluissa tavoitteena vuoteen 2020 mennessä, että 92 % 75-vuotta täyttäneistä asuisi kotona, eli kotona asumista tuetaan.
• Tilaisuudessa kommentoitiin, että Ylikiimingin alueen tietoliikenneyhteydet on ensin saatava toimiviksi ennen kuin voidaan esim. kännykkään perustuvaa teknologiaa hyödyntää alueella laajasti.
• Yksityistieavustuskäytäntöihin liittyen on huoli, että jos jotain tietä ei aurata, kotihoito ei pääse paikalle.
• Kehitteillä on mm. videoyhteyden kautta saatavilla olevaa etäkotihoitoa. Tällä ei voida korvata käyntejä, mutta voitaisiin esim. tarkistaa kotiapuhälytystilanteita ja poistaa turhat tarkistuskäynnit.
• Tuotiin esille, että Ylikiimingissä ambulanssin tulo kestää liian kauan.
• Keskustelijoiden osalta myös kommentoitiin, että Ylikiimingin hyvinvointipisteessä on vaikea saada lääkäriaikoja, käsityksen mukaan lääkäreitä ei ole ollut paikalla.
• Sirkku kertoi, että Oulun alueella lääkäriresurssi jaetaan keskitetystä lääkäripoolista, lääkäritarve on laskettu niin, että yksi lääkäri / 2200 asukasta. Jos lääkärillä tulee yllättävä poissaolo, sijaisia ei ole, eikä lääkärireserviä. Hyvinvointikeskuksen alueella henkilöstö liikkuu ja vastaanottopalveluita saa myös Kiimingistä.
• Myös kaupungin työntekijöiden säästötoimet (lomautukset) vaikuttavat palveluihin; jokainen työntekijä on viikon poissa töistä.
• Kommentoitiin, että tuo 2200 asukasta / lääkäri ei ole reilua syrjäseudun asukkaille.
• On pohdittu, että voisiko esim. päivisin oleva päivystys olla Kiimingissä.
• Uuden toiminnan kehittäminen on keskeistä hyvinvointikeskuksen kohdalla, ja tähän sisältyy myös hyvinvointipisteiden kehittäminen.
• Korostettiin, että tärkeää säilyttää hyvä yhteishenki ja positiivinen suhtautuminen toimintoihin ja kehittämiseen.