In English | På svenska | Tekstin koko A- A+
A-Ö
HAKEMISTO

Muistiot Muistiot

< Takaisin

2015 - 2 Ylikiimingin suuralueen yhteistyöryhmän kokous 10.3.2015, muistio

Ylikiimingin suuralueen yhteistyöryhmän kokous

Aika:  10.3.2015 klo 17:30

Paikka:  Ylikiimingin asukastupa, Harjutie 18.


1. Kokouksen avaus
Puheenjohtaja Helinä Siltakoski avasi kokouksen klo 17:35.

2. Työjärjestys ja läsnäolijoiden toteaminen
Työjärjestys hyväksyttiin.
Läsnä: Helinä Siltakoski (pj.), Lasse Haapamäki, Hilkka Hiltunen, Heidi Kokko, Aune Koistinaho, Outi Vähäaho, Nina Himsworth (siht.)

3. Asukasyhteisöjen toiminta-avustusten haku
Nina kertoi hieman asukasyhteisöjen toiminta-avustuksista, jotka ovat nyt haussa maaliskuun loppuun asti. Avustus on tarkoitettu asukas- ja kyläyhdistyksille. Avustusta haetaan siihen tarkoitetulla lomakkeella, joka löytyy nettisivuilta: http://www.ouka.fi/oulu/yhteisotoiminta/yhteisotoiminnan-avustussaanto

4. Ajankohtaiset ja muut asiat
- Lasse kertoi, että Terviisin sisällön suunnittelu on hyvällä mallilla. Kyläyhdistykset voivat laittaa tiedotteeseen omia ilmoituksia kesätapahtumista ym. Ilmoitukset voi lähettää asukastuvan sähköpostiin: ylikiimingin.asukastupa@gmail.com. Kaikki aineisto on oltava valmiina viimeistään 28.4. Aluetiedote ilmestyy viikolla 23.
- Oulun raadit alkavat torstaina 12.3., jolloin aiheena on työ. Tämän jälkeen 19.3. on aiheena kaupunkikulttuuri ja 26.3. hyvinvointi. Kaikki tilaisuudet alkavat klo 18, ja ne pidetään kaupungintalon juhlasalissa. Tilaisuuksissa on paneelikeskustelut, lisätietoja: www.ouka.fi/oulunraati
- Heidi kertoi, että Vesalan kyläyhdistyksen Tour de kids –tapahtuma on siirretty keväältä syksylle ja se pidetään 21.8. Samalla pidetään myös uuden pyörätien avajaisjuhla. Tapahtuman suunnitteluun on tarkoitus perustaa työryhmä, ja mukaan työryhmään ja toimitsijaksi toivotaan asukasta myös kirkonkylältä. Asiasta kiinnostuneet voivat olla yhteydessä Perttu Hämäläiseen, sähköposti: perttu.hamalainen@eduouka.fi.
- Lasse kertoi, että Nuijamiesten hikihiihdot pidetään lauantaina (14.3.), ja Hippohiihdot 18.3.
- Asukastuvalla valokuvanäyttely toimintakeskus Karpalon toteuttamista muotokuvista.

5. Seuraava kokous ja kokouksen päättäminen
- Seuraava kokous torstaina 16.4. klo 17. Leader-neuvoja tulee kertomaan Oulun seudun Leader –toiminnasta.
- Kokous päättyi klo 17:52

Klo 18 jatkettiin keskustelutilaisuudella hyvinvointipalveluista ja kotihoidosta.

Hyvinvointipalveluista aiheesta oli keskustelemassa:
Sirkku Kaltakari, palvelupäällikkö, Kiimingin hyvinvointikeskus
Päivi Laukkanen, palvelupäällikkö
Ulla Piltonen, palveluesimies
Outi Vähäaho, palveluesimies, Päivölä ja Muistola

Yleisöä oli esittelijöiden lisäksi 24 henkilöä.

Sirkku Kaltakari esitteli Itäisen hyvinvointialueen eli Kiimingin hyvinvointikeskuksen palveluita
• Lääkäripalvelut tuotetaan lääkäripoolista, sieltä saadaan hyvinvointikeskukseen tietty määrä lääkärien työpanosta. Laskettu tarkasti, mikä työpanos kullakin alueella on tarpeellinen. Lääkäriresurssi yritetään jakaa koko alueella tasaisesti ja tasa-arvoisesti. Lääkäreiden työohjelmat tehdään n. 4-5 -viikkoa eteenpäin.
• Sairaanhoitajilla on hyvinvointipisteestä aina yhteys lääkäreihin.
• Ylikiimingin hyvinvointipisteessä on lääkäri kolme kertaa viikossa. Lääkärin vastuulla ovat neuvolapalvelut, kouluterveydenhoito ja ikäihmisten asiat. Muita aikoja on vaikea saada.
• Kiimingin hyvinvointikeskuksessa on ollut hyvä lääkäritilanne, mutta tilanne vaihtelee.
• Palveluliikenteen kehittämistä tarvittaisiin, jotta palvelut olisivat saavutettavimpia. Omia matkustuskuluja kannattaa kirjata ylös, Kela korvaa omavastuun ylittävän osuuden. Taksikyyti tilataan KELAn palvelunumerosta, jolloin mukana voi olla useampiakin henkilöitä.
• Sähköisistä palveluista Omahoito.fi –palvelun kautta pääsee näkemään omat laboratoriotulokset ja sitä kautta voi laittaa viestiä omalle lääkärille/ hoitajalle. Kanta.fi –palvelu on valtakunnallinen järjestelmä, jonne kaikkien yleiset tiedot tallentuu. Palvelu ei ole vielä valmis, aloitettu käyttö vasta syksyllä.  Tarkoitus on, että sieltä voi jatkossa nähdä kaikki omat tietonsa. Myös sähköiset reseptit menevät tähän palveluun.

Ulla Piltonen kertoi kotihoidon palveluista.
• Kotihoidon toimisto on siirtynyt entiseltä kunnantalolta Ylikiimingin hyvinvointipisteeseen. Luontevaa, koska yhteys lääkäriin saadaan sitä kautta.
• Päivätoiminta on siirtynyt entiseltä kunnantalolta Päivölän takkahuoneeseen. Päivätoimintaa on nyt kerran viikossa, mutta tarvetta olisi lisätä tätä.
• Tavoitteena on mahdollistaa kotona asuminen mahdollisimman pitkään, päivätoiminta ja kotihoito ovat osa tätä.
• Kunnallisten palveluiden piiriin hakeudutaan palveluohjauksen kautta, jossa tehdään palvelutarvearvio. Tukipalveluita ovat esim. ateriapalvelu, turva-auttaminen ja omaishoidontuki.
• Turva-auttaminen tulee klo 7-21 välillä kotihoidon kautta, yöaikana (klo 21-7) tapahtuva turvapalvelu on tällä hetkellä Securitaksen kautta. Ylikiimingin alueella turvapalvelua on yöllä tarvittu n. 3-8 kertaa kuukaudessa.
• Teknologian avulla pyritään kehittämään muitakin palveluita. Esimerkkinä ovat ovihälytykset, jotka hälyttävät, jos asukas poistuu yöllä kotoa. Ovihälytysten tukena on kokeiltu liiketunnistimia, jolla saadaan tarkemmin tietoa.
• Turvarannekkeet aukaisevat puheyhteyden suoraan turvapalveluja tuottavaan keskukseen, kun ranneketta painetaan.
• Järjestelyssä on myös avaimeton kotihoito, joka toimii sähköisten lukkojen avulla. Kotihoidon työntekijä voi kännykällä avata sähkölukon ja mennä avuksi, ei tarvitse siis käydä keskuspaikasta hakemassa avainta. Tämä nopeuttaa prosessia.
• Turvapuhelimia on Ylikiimingin alueella n. 40–50 kpl. Turvapuhelimen puhelu voi mennä myös suoraan omaiselle.
• Kotihoito toimii klo 7-21. Palveluohjauksen kautta laaditaan yksilöllinen hoitosuunnitelma. Turvataan hyvä ja turvallinen elämä kotia. Kotihoitopalvelut ovat maksullista palvelua, ja hinnat on sidottu tuloihin ja annettavaan palveluaikaan.
• Ennaltaehkäiseviä kotikäyntejä tehdään vuosittain erikseen sovitulle asiakasryhmälle, joilla ei ole vielä palvelutarvetta.
• Kuukausittain seurataan toteutuneita palveluaikoja, tavoite on, että palveluajat toteutuvat. Voidaan tutkia syitä, jos palveluaika ei esim. olekaan riittänyt tai tarve on pienentynyt.
• Kotihoidon käyntivihkot, johon kotihoidon työntekijät kirjaavat käyntinsä eivät ole kiellettyjä. Kalevassa vasta ollut lehtijuttu oli tässä suhteessa virheellinen. Muita viestintävälineitä on kyllä alkanut tulla vihkojen sijaan. Kotihoidon työntekijät tekevät hoitokirjaamiset sähköisesti. Vihkoon voidaan kirjata sovitut asiat omaisia varten. Käytännössä vihkoja tarvitaan lähinnä niissä tapauksissa, joissa on kyseessä muistisairas henkilö ja omaiset haluavat osallistua aktiivisesti huolenpitoon.
• Sähköiset kirjaukset tehdään tällä hetkellä toimistolla, tavoitteena on, että kirjaukset voidaan tehdä asiakkaan kotona.
• Kotihoidon tarpeet ovat erilaisia eri ihmisillä. Palvelutarvearviossa selvitetään myös mitä muuta tarvetta asiakkaalla voi olla, esim. saattaja-/asiointiapua hoidetaan useilla alueilla yhdistysten avulla (mm. SPR).
• Meneillään on kotihoidon kehittämishanke (vuosina 2015–2016).

Päivi Laukkanen kertoi Päivölän muutoksista.
• Päivölässä paikkaluku pienenee ja laitospaikat muutetaan tehostetun palveluasumisen paikoiksi. Paikkoja tulee olemaan 10 paikkaa tehostettua palveluasumista ja neljä vuorohoitopaikkaa. Jatkossa siis paikkoja on 10 vähemmän. Paikkojen vähentämiseen on kolme syytä: laatu, tarve ja kaupungin palvelustrategia. Esimerkiksi takkahuonetta on käytetty hoitohuoneena, mikä ei ole laatukriteerien mukaista. Nyt takkahuone on vapautunut muuhun käyttöön.
• Paikkalukua on saatu jo vähennettyä, nyt 18 paikkaa käytössä. Tarvetta laitoshoidolle ei ole enää niin paljon. Osa asukkaista on siirretty Muistolaan. Muualle kaupungin laitospaikoille ylikiiminkiläisiä ei ole siirretty.
• Alueiden paikkatarpeet lasketaan mittareilla, joiden mukaan Ylikiimingin laskennallinen paikkatarve on v. 2018 22 paikkaa ja vuonna 2023 26 paikkaa. Nyt Muistolassa on 10 paikkaa, ja Päivölässä yhteensä 14, näiden paikkojen tulisi riittää lähitulevaisuudessa.
• Muutokset Päivölän henkilöstömäärässä saadaan tehtyä joustavasti.
• Oulun kaupunki ostaa tehostettua palveluasumista yksityisiltä yrityksiltä, jos kaupungin paikat eivät riitä.
• Oulun kaupungissa on linjattu, että hoivahoito on keskitettyä palvelua ja tehostettu palveluasuminen on lähipalvelua.
• Vanhuspalvelulaki velvoittaa kaupunkia.