In English | På svenska | Tekstin koko A- A+
A-Ö
HAKEMISTO

Muistiot Muistiot

< Takaisin

2014 -04 Kaijonharjun suuralueen yhteistyöryhmän muistio

Kaijonharjun suuralueen yhteistyöryhmän kokous

Aika: ti 9.9. klo 17.00        

Paikka: Ruskon jätekeskus, Ruskonniityntie 10, hallinto -rakennus        

Osallistujat:

Marita Hopia MLL Kuivasjärven yhdistys ry    
Jorma Haapalainen asukas
Elisa Veteläinen ikäihmisten hyvinvointi, hyvinvointipalvelut
Ulrico Celentano asukas
Markku Illikainen johtaja, Oulun jätehuolto
Merja Niemelä kuntalaisvaikuttamisen koordinaattori


1.Kokouksen avaus
Puheenjohtaja avasi kokouksen klo 17:01.

2.Työjärjestys ja läsnäolijoiden toteaminen
Todettiin työjärjestys ja kokouksen läsnäolijat.

3.Edellisen yhteistyöryhmän kokouksen pöytäkirjan tarkistaminen
Edellisen yhteistyöryhmän kokouksen pöytäkirja tarkistettiin ja hyväksyttiin.

4.Ruskon jätekeskuksen esittely, johtaja Markku Illikainen, Oulun Jätehuolto
Johtaja Markku Illikainen kertoi, että Oulun Jätehuolto on Oulun kaupungin liikelaitos. Tulossa voi olla yhtiöittäminen vuoden 2015 alusta, koska osa jätekeskuksen toiminnasta on liiketoiminnaksi luettavaa toimintaa. Liikelaitosten johtokunta toimii päättävänä elimenä myös Oulun Jätehuollolle. Maan viidenneksi suurin jätelaitos, liikevaihto on ollut v. 2013 13,1 miljoonaa. Päätoimipaikka on Ruskon jätekeskus. Jätehuollolla on useita yrityksiä ja yhteisöjä yhteistyökumppaneina. Esim. Lajitteluareena Laren hoitaa yksityisyrittäjä. Oulun Jätehuollon toimialue ulottuu Simoon ja Iihin saakka pohjoisessa, Hailuoto kuuluu alueisiin myös ja eteläpuolella Siikajokeen ja Raaheen.

Kaatopaikkajätteen määrä on puolittunut aikaa sitten, jätteestä 3% menee ainoastaan kaatopaikalle, koska se sisältää palamatonta jätettä. Polttolaitoksen tuhka ja kuona seulotaan, hyödynnetään ja käytetään esim. maanrakentamisessa. 10% on kaatopaikalle jäävää jätettä esim. metallia. Toiminta rahoitetaan jätemaksuista ja biokaasusta saaduilla tuloilla. Henkilöstölle järjestetään asiakaspalvelukoulutusta säännöllisin väliajoin. Lisäksi henkilökunnasta osa on suorittanut ympäristöhuollon ammattitutkinnon. Henkilöstöstä 23 on vakituista, työntekijöitä on yhteensä 33. Henkilökunnasta 41% on naisia.

Jätekuormat punnitaan ja painoperusteisesti veloitetaan jätteestä. Lajitteluareena Larelle saa tuoda veloituksetta esim. metallijätettä. Laren katolla on Helsingin yliopiston viherkatto, hiilinielu, jossa kasvit sitovat hiilidioksidia. Viherkatto lämmittää talvella ja viilentää kesällä.

Kaatopaikalle loppusijoitettavan jätteen määrä on laskenut merkittävästi. Laanilan ekovoimalaitoksessa poltetaan yhdyskuntajätettä. Ekovoimalaitos kuuluu Oulun Energialle, johon Oulun Jätehuolto toimittaa polttoainetta. Lare-lajitteluareenalle tuodaan lajittelemattomat seka- ja rakennusjätekuormat. Jätteet lajitellaan materiaalina hyödynnettäväksi, ekovoimalaitoksen polttoaineeksi tai loppusijoitukseen kaatopaikalle. Larella lajitellaan 30 000-40 000 tonnia jätettä vuodessa. Materiaalien hyötykäyttö on kasvanut, vaikka jätteenpolttolaitos on otettu käyttöön Oulussa. Jätteenpolttolaitoksen hiukkaspäästöt saavat olla max. 10 000 vuodessa, sopii yhteen autokuormaan. Vuodessa tulee n. 80 000 sekajätettä Oulun Jätehuollon toimialueella. Mm. kauppojen pakatut elintarvikkeet voidaan ottaa vastaan, muovit erotellaan laitteessa. Samoin vanhentuneet maidot (Arla ja Valio), kartongit lähtee poltettaviksi ja maidot nestemäiseen jätteeseen. Jyväskylässä on ollut kokeilu, jossa on myyty hoivakodeilta ylijäävää ruokaa yhdellä eurolla annos.       

Lare on otettu 2012 käyttöön, energiakäyttöön 70%, kierrätykseen 20% ja loput kaatopaikalle. Biokaasua pumpataan kaatopaikalta n. 5,3 milj. kuutiota vuodessa. Kaasu hyödynnetään energiana esim. Paroc Oy, Lindström Oy ja Oulun Energia (OYS). Osa biokaasusta menee mikroturbiinilatokselle, joka tuottaa kaiken jätekeskuksen tarvitsevan sähkön ja lämmön. Biojätteen kompostointilaitos/aumakompostointi v. 2013 n. 10 000 t. Multa hyödynnetään viherrakennustöissä. Kompostoinnista luovutaan 2014 ja siirrytään mädätysteknologiaan 2015. Ruskoon on rakenteilla laitos parhaillaan.  

Kompostointiaumojen kääntämisessä voi syntyä hajuhaittoja, toinen hajulähde on vanha kaatopaikka, jossa syntyy biokaasua.  Kaikki kaatopaikat pitää maisemoida, esim. Ruskotunturi on maisemoitu neljänä kesänä, avattu laskettelukeskus joulukuussa 2013. Maisemoituja kaatopaikkoja on tarkkailtava 30 vuotta käytöstä poistamisen jälkeen. Ruskon vanhan kaatopaikan maisemointi valmistui v. 2005.    

Muita jätekeskuksen palveluja ovat esim. öljyjätteiden käsittely fysikaalisin menetelmin ja öljyisten maiden kompostointi, raskasmetallijätteiden erikoiskaatopaikka ja nestemäisten jätteiden käsittelylaitos. Sairaalajäte haudataan maahan, vuoden 2016 alusta pitää polttaa, lähin on Riihimäellä.   

Uusia alueita on varattu, itäpuolelle on hyväksytty kaavamuutos. Lopakkaojaa pitää siirtää hieman, kun lisätilaa otetaan käyttöön. Ruskon kaatopaikan keston arvioksi voi sanoa 100 vuotta.

Jäteneuvonta ja tiedotus: jäteneuvontaa on päiväkodeissa, kouluissa ja oppilaitoksissa. Jäteopas jaetaan jokaiseen talouteen kerran vuodessa ja asiakaslehti syksyisin. Messuille, tapahtumiin ja tempauksiin osallistutaan myös

Ekopisteitä on yhteensä 73 kpl. Oulussa ja ympäristökunnissa. Vastaanotetaan paperia, kartonkia, metallia ja lasia ja osassa myös vaatteita (UFF). Kaikki jätteet toimitetaan hyödynnettäviksi teollisuuteen. Uusia ekopisteitä rakennetaan vuosittain. Paperinkeräykselle kuuluvat myös ekopisteiden ympäristöt. 40 ekopisteelle asennetaan tarkat valvontakamerat, aikaisemmin ollut vain viidellä ekopisteellä. Oulun kaupungin katu- ja viherpalvelut hoitavat muutoin puistojen ym. yleisten ympäristöalueitten siisteyden. Hajuvalituksien määrä on vähentynyt, pääosin kompostijätteen hajua, mikäli on tullut. Jatkuvatoiminen mittari pitää hankkia, joka mittaa rikkipitoisia yhdisteitä, asennus 2015 toukokuun loppuun mennessä.

Ympäristöasioissa on sertifikaatit, joiden auditointi tapahtuu vuosittain. Kaatopaikan ympäristövaikutuksia tarkkaillaan, kuten pohjavesien laatua n. 20 vesipisteestä ja pintaveden laatua n. viidestä. Lisäksi biokaasua tarkkaillaan. Ympäristölupa on olemassa kaatopaikalla, myös hankinnoissa kiinnitetään huomiota ympäristövaikutuksiin.

Ruskon kaatopaikalta saa hakea puuta kuormallisen, hinta 15 euroa. Oiva-pisteeltä saa ostaa käytettyjä polkupyöriä hintaan 5 euroa kappale. Oulun Jätehuollolle saa antaa palautetta Ruskon jätekeskuksen hajuista. Muita hajujen aiheuttajia voivat olla Kemira tai Jäälistä Viherrenkaan alue. Jätehuollon ympäristöraportin saa tarvittaessa tilattua Katri Päivärinnalta.

5.Muut ajankohtaiset asiat

Yksityistien, kuten Liikasentien saa sulkea. Liukkauden torjunta kuuluu tieosuuskunnalle, mikäli se päätetään järjestää. Pitää lisätä kilpi, ettei ole talvi kunnossapitoa.

Lassintalon seniorikeskus, os. Myllytie 4 tuottaa paljon erilaista toimintaa Oulujoen pohjoispuolen yli 65-v asukkaille, kuten kankaankudontaa, posliininmaalausta, liikuntaneuvontaa, toteuttavat retkiä ym. Tiedot löytyvät myös ouka.fi -nettisivuilta. Ryhmät käynnistyvät syyskuun aikana. Alueellisia keskustelu- ja virikeryhmiä kokoontuu ympäri kaupunkia. Osa ryhmien kävijöistä tulee Onni-palvelukuljetuksella. Ystävätoimintaa ja ulkoiluttajia on myös hyvin tavoitettu ikäihmisten avuksi. Lassintalon hoivakodin tiloissa on myös Anni Lepistön näyttely, valokuvia Hailuodosta, taidetta ja kuviin liittyvä runo.  

Ystäväpiiri on Seniorikeskuksen virike- ja keskusteluryhmien toimintamuoto, mikä on tarkoitettu yli 65-vuotiaille. Ryhmässä lievitetään yksinäisyyttä yhdessä keskustellen ja toimien. Ryhmätoiminta suunnitellaan aina ryhmäläisten toiveet huomioiden. Ilmoittautujista kootaan kahdeksan henkilön ryhmä, joka kokoontuu 12 kertaa kolmen kuukauden ajan. Lassintalon seniorikeskuksessa kokoontuvien ryhmien kokoontumisajat ovat: 30.9. ti klo 9.30-11.30 ja klo 13-15. Ystäväpiirin osallistuminen on maksutonta. Tarvittaessa ryhmään on kuljetus, jonka omavastuu on 3,30 e/suunta ja kahvimaksu on 2 e/kerta. Yhteyshenkilöt: Jaana Toska-Tervola p. 044 703 4981 ja Kaisa Nurmi p. 044 703 5269.  

Harrastusten iltaa ei tänä syksynä järjestetty, koska riittävästi vapaaehtoisia ei saatu tapahtuman käytännön järjestelyistä vastaamaan. Vuoden päästä syksyllä (elokuussa) voisi järjestää tapahtuman. Jylkynkankaan alueella alkaa nuorisotoiminta MLL Kuivasjärven yhdistyksen järjestämänä, tilat saadaan Pöllönkankaan koululta. Kahden viikon välein, joka toinen kerta on liikuntapainotteinen. Perheliikunta jatkuu tiistaisin viidestä kuuteen Kuivasjärven koululla, ti.aamuisin on klo 9-11 perhekahvila Ritaharjun nuorisotilassa. Kirpputori on 28.9. klo 10-14 Ritaharjun monitoimitalolla.

Roskaaminen alueella on lisääntynyt, esim. tien varret ja pyörätien varret voivat olla kauppojen läheisyydessä roskaisia. Roskisten koko vaikuttaa myös, liian pienet roskikset esim. leikkipuistoissa täyttyvät helposti ja roskat laitetaan sen jälkeen maahan. Koulujen oppilaat voisivat keväisin siivota ennen lomia päivän lähiympäristöään. Markku Illikainen on tehnyt aloitteen kuukausi sitten asiasta apulaiskaupunginjohtajalle ja sivistys- ja kulttuuripalveluiden opetuksesta vastaaville johtajille. Päivä voisi olla puolen päivän pituinen, ajankohta voisi olla esimerkiksi myös ennen syysloman alkua. Koulujen rehtoreille voisi esittää aloitteen yhteistyössä Oulun Jätehuollon kanssa. Anne-Maria Vesa toimii tiedottajana Jätehuollossa, häneen voi olla yhteydessä asian merkeissä. Esimerkiksi stipendin myöntäminen Oulun Jätehuollon puolesta palkitsisi siisteydestä esim. koululuokkaa tai tiettyä oppilasta.     

6.Seuraava kokous
13.11. klo 17.00 Ritaharjuun avattavassa Ideaparkissa, neuvotteluhuoneessa, Ritaharjuntie 49.  
7.Kokouksen päättäminen
Kokous päättyi klo 19:05.