Intendentinkonttorista Senaatti-kiinteistöiksi
Vuonna 1809 Suomesta tuli osa Venäjän keisarikuntaa.
Vuosisatainen yhteys Ruotsiin ja sen hallintorakenteisiin
katkesi. Autonomian saavuttaneeseen maahan oli luotava uusi
hallinto ja sitä tukevat virastot. Suomen rakennustoiminnan
kannalta virastoista keskeisin on ollut vuonna 1811 keisarin
julistuksella "kaikille maille yhtä hyödyllisen kuin
kaunistavan rakennustaidon valvomista varten" perustettu
Suomen yleisten rakennusten intendentinkonttori.
Intendentinkonttori toteutettiin ruotsalaisen mallin
mukaisesti ja se vastasi lähes kaikesta valtion
rakennustoiminnasta koko Suomen alueella.
Viraston kaksisataavuotisen historian aikana sen tehtävät
ovat muuttuneet organisaation kehittymisen ja yhteiskunnan
kulloistenkin tarpeiden mukaan. Näiden muutosten seurauksena
viraston nimi on vaihtunut useita kertoja. Ensin vuonna 1865
Yleisten rakennusten ylihallitukseksi ja toistamiseen
vuonna 1936 Rakennushallitukseksi. Vuonna 1995
Rakennushallituksen toiminnan jatkajaksi perustettiin
Valtion kiinteistölaitos. Samassa yhteydessä otettiin
käyttöön markkinalähtöinen vuokrajärjestelmä.
Senaatti-kiinteistöiksi nimi vaihtui vuonna 2001, kaksi
vuotta liikelaitosuudistuksen jälkeen.
Nimenvaihdokset kertovat osaltaan valtionhallinnon ja
lainsäädännön kehityksestä autonomian ajalta itsenäistymisen
kautta nykypäivään. Valtion rakennustoiminta onkin ollut
läpi koko 200-vuotisen historiansa välittömässä yhteydessä
yhteiskunnalliseen kehitykseen. Tämä näkyy esimerkiksi
huoltoyhteiskunnan vaatimien laitosten kuten koulujen,
sairaaloiden ja vankiloiden rakentamisena 1800-luvun lopulla
sekä hyvinvointiyhteiskunnan tarvitsemien yliopistojen ja
korkeakoulujen rakentamisena toisen maailmansodan jälkeen.
Näin on jatkuvasti piirtynyt kuva kunkin aikakauden
rakennetusta historiasta. Tässä näyttelyssä esitellään
tapahtunutta muutosta sekä katsotaan rakennettuun
tulevaisuuteen sellaisena kuin se Senaatti-kiinteistöissä
nykyään nähdään.
Päätehtäviensä: rakennuttamisen, omistamisen ja ylläpidon
rinnalla intendentinkonttorilla ja sen seuraajilla on ollut
sijansa myös suomalaisen rakennuskulttuurin vaalijana.
Rakentamisen laadun ja rakennustekniikan kehittäminen on
ollut keskeinen osa valtion rakentamistoimintaa:
kehityskaari 1800-luvun uusista rakenteellisista
ratkaisuista ja saksalaisista mallikirjoista nykypäivän
mobiilin työn tarpeisiin ja ekologisen rakentamisen
vaatimuksiin on pitkä.
Kauneus, käytännöllisyys, kestävyys – Valtion rakentamisen
kaksi vuosisataa 1811–2011
Senaatti-kiinteistöt ja
Suomen rakennustaiteen museo järjestävät valtion rakentamisen
200-vuotisjuhlavuoden merkeissä näyttelyn Kauneus,
käytännöllisyys, kestävyys – Valtion rakentamisen kaksi
vuosisataa 1811–2011. Näyttelyssä esiteltävät
rakennuskohteet
on valinnut Senaatti-kiinteistöjen ja rakennustaiteen museon yhteinen
työryhmä. Piirustusten, valokuvien
ja pienoismallien lisäksi kohteita esitellään liikkuvan
kuvan avulla. Näyttelyn vanhimpia kohteita ovat vuonna 1828
valmistunut Senaatintalo ja Säätytalo,
joka valmistui vuonna 1890. Uusinta arkkitehtuuria
näyttelyssä edustavat muun muassa keväällä 2011 valmistunut
Helsingin Musiikkitalo,
Metsäntutkimuslaitoksen Joensuun tutkimuskeskus
(2004) ja Valtion pelastuskoulu Kuopiossa
(1992–2005). Oulun osalta esitellään Oulun
yliopiston kampusalue (1969-1976).
Historiaosuuden lisäksi näyttelyssä esitellään
multimediatekniikan keinoin toteutettu Tulevaisuusosio,
johon on koottu Senaatti-kiinteistöjen ajatuksia
tulevaisuuden työympäristöstä, suunnittelutavoitteista ja
-menetelmistä sekä esimerkkejä uusista
työympäristöratkaisuista.
Näyttelyssä on esillä myös Intendentinkonttorin aikaisia
luonnoksia ja vaihtoehtoisia suunnitelmia.
Senaatti-kiinteistöt hankki myynnissä olleet piirustukset
juhlistaakseen valtion rakentamisen
200-vuotista historiaa ja luovutti ne pysyvästi
Museoviraston hallintaan liitettäväksi osaksi
Åkerfeldtin kokoelmaa, jonka yhteyteen ne olivat
aiemminkin kuuluneet.
Näyttelyn käsikirjoituksesta vastaa Rakennustaiteen museon
tutkimuspäällikkö,
FT Juhana Lahti ja näyttelyn suunnittelusta
arkkitehti SAFA Hannele Grönlund.
Huom. Näyttelytekstit ovat suomeksi ja ruotsiksi. Lisäksi
näyttelyyn kuuluu englanninkielinen käsiohjelma.
Tutustu Senaatti-kiinteistöjen historiaan netissä
Senaatti-kiinteistöt netissä
|
