Digitaalinen valokuvaus

Digitaalinen valokuvaus tarkoittaa tallennusmenetelmää, jolla kuvattava kohde tallennetaan ensin digitaalikameran muistikortille ja siirretään sitten tietokoneen kiintolevylle kuvankäsittelyä varten. Kuvatiedostojen katselu ja kuvien tulostaminen (suoratulostus) on mahdollista ilman kuvankäsittelyä. Kaikki digitaalikameralla otetut kuvat näyttävät kuitenkin paremmilta, jos niitä käsitellään esitys- ja tulostuslaitteisiin sopivalla tavalla, kuvatiedostoihin liittyviä aineisto- ja laatuvaatimuksia noudattaen. Katselu- ja esitysvälineitä säädetään, jotta tallennettu kohde toistuu niissä samanlaisena kuin kuvaushetkellä.

Digitaalinen valokuva otetaan digitaalikameralla tai digitaalisella järjestelmäkameralla. Muistikortille tallennettu kuvatiedosto siirretään yleensä tietokoneen kiintolevylle kuvankäsittelyä varten.

1. Digitaalikamera
2. Kuvaformaatit
3. Kuvan esittäminen tietokoneella
4. Erilaisia kuvan siirtotapoja tietokoneelle
5. Kuvien siirtäminen
6. Maksuttomia kuvankäsittelyohjelmia
7. Digikameratyyppejä
8. Internetin valokuva-albumeja
9. Skanneri

1. Digitaalikamera

Digitaalikamera on kamera, joka tallentaa kuvattavan kohteen digitaalisesti joko valoherkän CCD (Charge-Coupled Device) tai CMOS-kennon näkemänä. Digitaalikamera eroaa tavallisista filmikameroista sisäisen rakenteensa puolesta. Tavallinen kamera tallentaa kuvat filmille, digitaalinen kamera tallentaa kuvat muistikortille.

1.1 Faktoja digikamerasta ja digikuvista

kuvien ottaminen ei maksa käytännössä mitään, kun alkuinvestoinnit on tehty
kuvan onnistumista voi arvioida välittömästi, jos kamerassa on näyttö (yleensä LCD)
epäonnistuneen kuvan voi poistaa muistikortilta ennen seuraavan kuvan ottamista
kuvat voidaan esittää televisiossa, tietokoneella ja dataprojektorilla
onnistuneet kuvat voi tulostaa itse tulostimella, uusimmissa kameroissa jopa ilman tietokonetta
kuvatiedostot voi viedä valokuvaliikkeeseen vedostettavaksi perinteiselle valokuvapaperille digitaalisella valotuksella
kuva voidaan siirtää helposti tietokoneelle, jossa sitä voidaan muokata käyttötarkoituksen mukaan
kuvia voi kopioida ja jakaa rajattomasti digitaalisessa muodossa, laatu säilyy samanlaisena kopiosta toiseen
kuvankäsittelyyn ei liity haitallisia ja vaikeasti hävitettäviä kemikaaleja
kuvat löytyvät nopeasti tietokoneelta, kuvaan liittyvät tiedot ovat heti näkyvillä
kuvien jakaminen on nopeaa Internetin avulla

1.2 Muistikortti
Kuvat tallentuvat yleensä erilliselle muistikortille, joskin on olemassa myös kameroita, joissa on pienehkö sisäinen muisti.

Muistikortteja on käytössä monia eri tyyppejä. Kortteja on muistikapasiteetiltaan erikokoisia, tyypillisesti koot vaihtelevat välillä 32 MB–4 GB. Usein uuden kameran mukana tulee pieni (esimerkiksi 32 MB) kortti, johon mahtuu vain yhdestä pariinkymmeneen kuvaa käytetystä resoluutiosta ja pakkauksen tasosta riippuen.

Jotkut digikamerat toimivat useamman tyyppisillä muistikorteilla, mutta yleensä kameraan käy vain yhdenlainen kortti. Nykyään on olemassa kuusi erilaista muistikorttityyppiä:

Tyyppi	Tunnus
MultiMedia Card	MMC
SmartMedia	SM
Memory Stick	MSA
Secure Digital	SD
CompactFlash	CF
xD-Picture	xD

Sivun alkuun

1.3 Millaisen tietokoneen tarvitsen kuvien käsittelyyn?
Tietokoneestasi tulee löytyä liitäntä (yleensä USB-liitäntä), jolla voit siirtää kuvat kamerasta tai kortinlukijasta tietokoneeseen. Toinen vaihtoehto on langaton Bluetooth-yhteys, jos sellainen löytyy sekä koneesta että kamerasta tai puhelimesta.

Kuva 1. Kameran USB-kaapeli

Kameran mukana mahdollisesti tuleva kuvankäsittelyohjelma asennetaan tietokoneelle ja ohjelman tulee toimia siellä. Käyttöjärjestelmä-, teho- ja muistivaatimukset tulee ottaa huomioon. Ylimääräinen muisti tietokoneessasi tehostaa yleensä kuvankäsittelyä. Internetistä löytyy myös ilmaisia kuvankäsittelyohjelmia (ks. luku 6. Maksuttomia kuvankäsittelyohjelmia). Tutustu kuvankäsittelyohjelmasi ohjeisiin ennen kuin ryhdyt käyttämään sitä.

Kovalevyllä olisi hyvä olla sen verran tilaa, että sinne mahtuu kuvia. Yksittäinen kuva vie kovalevyltä tilaa alle megatavusta muutamaan megatavuun.

Ota varmuuskopiot kuvistasi esim. kirjoittavalle CD-ROM:lle, DVD:lle tai muistitikulle siltä varalta, että kovalevysi hajoaa. Huom! Muistitikku ei ole hyvä pitkäaikaiseen säilyttämiseen.

Kuvat voidaan myös siirtää kamerasta tai muistikortilta suoraan tulostimeen tai viedä valokuvausliikkeessä tulostettaviksi. Jos et säilytä kuvia digitaalisessa muodossa, sinulla ei ole "negatiivia", josta tekisit lisäkuvia tai käyttäisit kuvia myöhemmin jossakin muussa muodossa. Mikäli et tallenna kuvia omalla tietokoneellasi CD-levyille, voit paperikuviesi teon yhteydessä pyytää valokuvausliikettä siirtämään kuvasi myös CD:lle. Valokuvien tallentamisesta CD:lle peritään yleensä erillinen maksu.

Sivun alkuun

2. Kuvaformaatit

Kuvaformaatilla tarkoitetaan sitä digitaalista tapaa, jolla kuva on tallennettu tiedostoksi. Tallennusformaatteja on lukuisia; eri käyttöjärjestelmät ja tietokoneet ymmärtävät eri tallennusformaatteja. Kuvaformaatit eroavat toisistaan muun muassa pakkaustavan, värimäärän ja lataustapojen suhteen. Tietokonegrafiikka jaetaan bittikartta- ja vektorigrafiikkaan.

2.1 Bittikarttagrafiikka

Bittikarttakuvia syntyy tallennettaessa kuvia maalaus- ja piirto-ohjelmissa, skannattaessa kuvia, kuvattaessa digitaalikameralla ja muunnettaessa vektorikuvia. Bittikarttakuva muodostuu pienen pienistä pisteistä. Tallennuksessa jokaisen kuvapisteen väristä tallentuu erillinen tieto. Siksi bittikarttakuvien tiedostokoko on suuri.

Kuvapisteet tulevat näkyviin zoomattaessa lähikuvaan tai kuvaa suurennettaessa. Bittikarttakuvan (esim. valokuvan) suurentaminen saattaa onnistua tietyin rajoituksin esimerkiksi kuvankäsittelyohjelmalla. Bittikarttakuvan tiedostokokoon vaikuttavat esim. värien määrä, resoluutio (ks. Resoluutio), kuvan koko (mitat) ja valittu tiedosto-formaatti.

Bittikarttoja on pakkaamattomina ja pakattuina, ja niiden ero näkyy lähinnä kuvatiedoston koossa.

Kuva 2. Bittikarttakuva muodostuu pienen pienistä pisteistä. Kuvapisteet tulevat näkyviin zoomattaessa lähikuvaan tai kuvaa suurennettaessa.

2.2 Bittikartan tiedostomuodot

Pikseli (engl. pixel, lyhenne px) on bittikarttagrafiikassa kuvan pienin yksittäinen osa, suomeksi kuvapiste. Pikselit muodostavat yhdessä kokonaisuuden - bittikartan.

Digitaalinen kuva muodostuu pikseleistä. Kaikki kuvan pikselit ovat samankokoisia, neliömäisiä ja sisältävät oman värinsä. Mitä enemmän pikseleitä on tietyllä alueella, sitä pienempiä ne ovat ja sitä tarkempi on kuva. Eli pikselien lukumäärä vaikuttaa kuvan tarkkuuteen ja tallennuskokoon, samoin kuin käytettävissä olevien värien määrä. Tällöin kuvassa voidaan esittää paremmin myös muuttuvia sävyjä ja pieniä yksityiskohtia.

2.2.1 Häviöttömästi pakatut
Lähinnä piirroksille tarkoitettu ja tallentaa kuvan täydellisesti. Kuva pakataan ilman että alkuperäisestä kuvasta menetetään tietoa.

Formaatti

Kuvaus

GIF
(Graphics Interchange Format)

Vanhin www:ssä käytetty tiedostoformaatti ja sitä tukevat käytännössä kaikki selaimet.
Soveltuu tietokonegrafiikan pakkaamiseen (vähän värejä, isoja tasavärisiä alueita, teräviä reunoja).
GIF-kuvassa voi olla 256 eri väriä, eli niiden paletti sisältää enimmillään 256 väriä (ks. alla Värien muodostaminen). Jos kuvassa on väriliukumia tai taustahälyä (valokuva, maalaukset jne.), ne pakkautuvat GIF-formaattiin huonosti.
GIF-kuvassa voidaan yksi väri määritellä läpinäkyväksi (transparent). Tämä on toistaiseksi ainoa keino käyttää www-kotisivuilla muita kuin suorakaiteen muotoisia kuvia.

PNG
(Portable Network Graphics)

PNG on suunniteltu nimenomaan verkkokäyttöön.
tukee truecolor-, harmaasävy- ja 8-bittisiä palettikuvaformaatteja
käytetään viivapiirroksissa ja kaavioissa
maksimissaan 48 bittiset värit (ks. alla Värien muodostaminen)

2.2.2 Häviöllisesti pakatut
Kuvaa tallennettaessa häviää kuvatietoa.

Formaatti

Kuvaus

JPG
(Joint Photographic Experts Group)

JPEG on true color -formaatti eli siinä on 16,7 milj. värin paletti, joka on aina sama ja sopii siksi valokuville ja muille monivärisille kuville.
Ohjelmissa on usein valittavana kuinka paljon kuvaa pakataan (valinta ilmoitetaan usein kuvan laatuna; esim. excellent/paras, good/hyvä, medium/keskitaso, small/pieni). Mitä suurempi pakkaus sitä vähemmän värisävyjä tallennetaan, mutta sitä pienempi tiedostokoko.
JPEG on hyvä tiedostomuoto esim. kotisivuille laitettaville valokuville tai muille monivärisille kuville.
Se käyttää hyväksi ihmissilmän värien ja värien tummuusasteiden erottelukykyä ja tuhoaa tietoa, joka erottuu silmin heikosti. Vaikka JPEG pienentää tiedoston kokoa huomattavasti, kuvan laadun huononeminen näkyy usein vasta suurennoksissa.
Kun JPEGinä tallennetaan, on parasta aina tallentaa myös alkuperäinen mm. tulevaa käsittelyä varten. JPEGiä ei koskaan pidä pakata kahdesti (esimerkiksi käsitellä ja tallentaa uudelleen JPEGinä), sillä kaksinkertainen pakkaus rappeuttaa laatua huomattavasti.
tarkoitettu täysväristen ja harmaasävyisten kuvien pakkaamiseen (valokuvat)
muunnos GIF->JPEG ei suositeltava, koska GIF on hukannut värit eli rajoittanut värit 16,7 miljoonasta väristä 256 väriksi

2.2.3 Pakkaamattomat
Kuvaa tallennettaessa ei häviä kuvatietoa.

Formaatti

Kuvaus

TIFF
(Tagged Image File Format)

TIFF on hukkaamaton kuvaformaatti
TIFF-tiedostoja ei kannata laittaa internetiin, koska WWW-selaimet eivät osaa niitä näyttää.
Useimmat kuvankäsittelyohjelmat kuitenkin ymmärtävät TIFFiä, joten esim. skannatut kuvat kannattaa tallentaa TIFFeinä.
TIFF-kuvan tunnistavat kaikki ohjelmat, joihin kuvan voi avata.
Se hallitsee täysvärikuvat ja siksi tiedostokoko on suhteellisen suuri.
Se on myös suosittu kuvaformaatti julkaisumaailmassa ja erittäin hyvä digitaalisten valokuvien tallennusmuoto.

BMP
(Bit Map Picture)

Windowsin oma bittikarttamuotoinen tiedostomuoto. Esimerkiksi MicroSoftin Paint-ohjelman oletus tallennusmuoto on .bmp. Tiedostokoko on suuri.

2.2.4 Muut
Kuvaa tallennettaessa ei häviä kuvatietoa.

Formaatti	Kuvaus
EPS (Encapsulated Post Script)	Lähes kaikki kuvankäsittely- ja taitto-ohjelmat tunnistavat EPS-kuvaformaatin. Kuvaformaatti on kaksijakoinen: kuva, joka näkyy näytöllä ja tulostusosa, jossa on PostScript-kielisiä ohjeita kuvan tulostamiseen. EPS-kuvan sävyihin ei voi vaikuttaa enää julkaisuohjelmassa, joka samalla tarkoittaa sitä, että kuva on samanlainen, tulostettiinpa se millä tahansa ohjelmalla. EPS on myös ainoa formaatti, jossa bittikarttakuvien valkoinen tausta voidaan tulostaa läpinäkyvänä.
PaintShop Pro File Format (.psp)	PaintShopPron oma kuvatiedostomuoto, muut ohjelmat eivät välttämättä tunnista tiedostomuotoa. Kuvasta ei hukata mitään tietoa ja itse kuvan lisäksi tallennetaan myös muu ohjelman luoma informaatio kuten kuvatasot, maskit ja kanavat. Välitallennukset ja lopullinen työkopio kannattaa tehdä tässä tiedostomuodossa. Vasta valmis kuva tallennetaan ja pakataan parhaiten käyttökohteeseen haluttuun kuvaformaattiin.
PhotoShop Format (.psd)	PhotoShop-kuvankäsittelyohjelman oma kuvatiedostomuoto, muut ohjelmat eivät välttämättä tunnista tiedostomuotoa. Erittäin suuri tiedostokoko. Välitallennukset ja lopullinen työkopio kannattaa tehdä tässä tiedostomuodossa käytettäessä ko. ohjelmaa. Vasta valmis kuva tallennetaan ja pakataan parhaiten käyttökohteeseen haluttuun kuvaformaattiin.

2.3 Vektori- eli viivagrafiikka

Vektorikuva muodostuu vektoreista, joista tallentuu alku- ja loppupisteet. Vektorikuva ei ole oikeastaan kuva, vaan matemaattinen lauseke, jonka vektorigrafiikkaa tukeva ohjelma muokkaa näkyväksi kuvaksi. Vektorigrafiikkaa käytetään mm. logoissa.

Ohjelma laskee kaikki piirroksen elementit matemaattisina kaavoina. Tästä johtuen ei ole olemassa resoluutiota eikä pikseleitä ja kuvaa voidaan näin ollen vapaasti suurentaa laadusta tinkimättä. Lisäksi vektorikuvan tiedostokoot ovat yleensä hyvin pieniä (ne saadaan suuriksi tietyillä erikoisefekteillä). Valokuvaa ei kuitenkaan kannata vektoroida, koska ohjelma muodostaa samansävyisistä alueista yhtenäisiä, tasavärisiä alueita.

Sivun alkuun

3. Kuvan esittäminen tietokoneella

3.1 Resoluutio
Kuvan resoluutio tarkoittaa erottelutarkkuutta eli pikseleiden määrää tietyllä alueella. Kuvan laadun määrää pikseleiden lukumäärä pituusyksiköllä (ppi, pixels per inch tai dpi, dots per inch). Kuvassa, jossa on suuri resoluutio, on enemmän yksityiskohtia eli se on tarkempi. Koska näyttöjen maksimi-resoluutio on usein 72-96 ppi, ei verkkokuvien tai sähköpostin liitetiedostoina lähetettävien kuvien resoluution kannata olla suurempi. Kuvat eivät voi saavuttaa paperille painettujen kuvien tasoa, mutta toisaalta verkossa odotuksetkin ovat toiset. Jos kuvassa olisi suurempi resoluutio (esim. 300 ppi), ei kuva ole näytöllä tarkempi, vaan mitoiltaan suurempi, sillä jokainen alkuperäisen kuvan "pieni" pikseli esitetään näytön "suurena" pikselinä. Mitä suurempi resoluutio, sitä tarkempi! HUOM! Kun kuvan resoluutio tuplataan, nelinkertaistetaan samalla pikselien määrä, jolloin kuvan tiedostokoko suurenee samassa suhteessa.

Esim. www-sivuille sijoitettavan valokuvan resoluutioksi riittää 72 dpi. Sen sijaan painettavan julkaisun resoluutio on huomattavasti suurempi ja sen määrittelee usein kyseinen kirjapaino (neliväripainatuksessa yleensä 300 dpi tai enemmän). Tuolloin kuvat usein myös skannataan kyseisessä kirjapainossa. Turhan suuri resoluutio ei paranna kuvan laatua, vaan hidastaa laitteistojen toimintoja ja vaatii suuria varastotiloja. Resoluutiota voidaan muuttaa kuvankäsittelyohjelmien avulla.

3.2 Värien muodostaminen

Väri	Kuvaus
RGB	Pikselien väri näytöllä muodostuu kolmesta pääväristä: punaisesta, vihreästä ja sinisestä valosta (RGB – red, green, blue), jotka erilaisina yhdistelminä muodostavat kaikki muut värit ja yhdessä valkoisen.
CMYK	Tulostettaviin töihin ja painotuotteisiin värit tuotetaan CMYK-värimallin mukaan eli yhdistetään syaani (Cyan), magenta (Magenta), keltainen (Yellow ) ja musta ( BlacK) (pääväreistä tuotetut värit eli musteet). Sävyjen arvot vaihtelevat 0-100.

3.3 Värien lukumäärä

Bit depth on kunkin pikselin värin kuvaamiseen käytettyjen bittien määrä. Yhdellä bitillä per pikseli pystytään näyttämään mustavalkoisia kuvia, kahdeksalla bitillä 256 erilaista väriä ja 24:llä bitillä jo yli 16 milj. väriä. Näyttö ja näytönohjain määräävät, kuinka montaa eri väriä pikseli voi esittää. Käytettävissä olevien värien lukumäärä ilmoitetaan joko kuvan värisyvyytenä bittitasona tai värien lukumääränä (värien lukumäärä = 2bittitaso)

Yleisiä värisyvyyksiä:

mustavalkokuvat: 1 bittisiä, 2 väriä
harmaasävykuvat: 8-bittiset värit; 256 väriä
16-bittiset värit: 32 000 väriä (32 sävyä/pääväri, 32 x 32 x 32)
24-bittiset värit: 16,7 milj. väriä (TrueColor)
32-bittiset värit: 16,7 milj. väriä (TrueColor) + alpha channel -informaatio

Mitä suurempi värisyvyys on, sitä suurempi kuvatiedoston koko on.

4. Erilaisia kuvan siirtotapoja

4.1.Kaapelilla kamerasta tietokoneen levylle

Siirto	Kuvaus
Sarjaliitännällä (serial line, RS-232 -connection)	Harvinaisempi tapa nykyään. Kuvien koot ovat kasvaneet niin suuriksi, että sarjaportin kautta kuvien siirto kestää liian kauan.
USB-liitännällä	Yleisin nykyisissä kameroissa. Voidaan käyttää joko erillistä ohjelmaa tai joissakin kameroissa USB-porttiin kytketty kamera näkyy ikään kuin tietokoneen levynä. Nopea tapa siirtää kuvia. USB:stä on uudempi versio USB 2.0, joka on selkeästi nopeampi. Tämä versio on yleistymässä kameroissa ja on käytettävissä kortinlukijoissa. Pullonkaulaksi voi tulla muistikortin ja/tai tietokoneen nopeus. Versiot ovat yhteensopivia, joten esim. tietokoneesi USB 2.0 -liittymässä voi käyttää kameran 1.0-liityntää.
Firewire	Toinen nopea tapa siirtää kuvia kaapelin yli. Ei kovin tavallinen digikameroissa, lähinnä joissakin ammattilaisjärjestelmäkameroissa. Firewirellä siirtäminen on yleistä digivideokameroissa.

4.2 Langattomasti
WLAN-yhteyksien avulla voi olla mahdollista siirtää kuvia koneelle. Varsinkin kamerakännykät käyttävät infrapuna- tai bluetooth-siirtoa. WLAN on samaa tekniikkaa, jota käytetään kotien ja toimistojen langattomissa internet-verkoissa. Se on varsin nopeaa ja periaatteessa myös vaivatonta.

4.3 Telakka
Joidenkin kamerojen lisävarusteisiin kuuluu telakka. Kun kamera asetetaan telakkaan, kuvat siirtyvät koneelle ja samalla akut latautuvat. Telakka kytketään koneeseen yleensä USB-liitännällä.

4.4 Lukijat / adapterit
Muistivälineiden lukijat (compact flashille, SD-korteille jne. ) voivat olla pieniä 'ulkoisia levyasemia', joihin muistikortti työnnetään. Nämä on kytketty yleensä tietokoneen USB-väylään tai ne voivat olla sisäänrakennettuja. Lukija näkyy tietokoneella kovalevynä.

Erillisen kortinlukijan etuja ovat kortin lukeminen ilman kameran akkujen käyttöä, yleensä paremmin eri koneisiin yhteensopivat ajurit ja mahdollisuus käyttää korttia myös normaalien tiedostojen siirtoon. Useat erilaiset ongelmat kameran liittämisessä kaapelilla tietokoneisiin on lopulta ratkaistu ostamalla edullinen ulkoinen kortinlukija. Ulkoinen kortinlukija mahdollistaa myös vioittuneen kortin kuvien palauttamisen.

Käytössä voi olla myös PCMCIA-sovitin (memory card adapter); kortti asetetaan PCMCIA-sovittimen sisällä tietokoneen PCMCIA-asemaan. Tämä sovitin on Compact Flash -korteille nopea ja edullinen. Lisäksi useimmat kannettavat tietokoneet tunnistavat kortin levyasemaksi ilman ajuriohjelmia. SmartMedialle, Xd:lle ja muille korttityypeille on saatavissa vastaavanlaisia mutta kalliimpia sovittimia. Jos kamera käyttää levykkeitä tai romppuja, niin ne käyvät sellaisenaan levyasemiin.

Sivun alkuun

5. Kuvien siirtäminen

5.1 Kuva kamerasta tietokoneeseen
Useimpien kameroiden mukana tulee ohjelma, jonka avulla voi siirtää kuvia kamerasta tietokoneeseen. Useimmiten tarjotaan MS Windows:lle ja Mac:lle sopivia ohjelmia ja liitäntöjä. Linux:lle löytyy valmiita rajapintoja ainakin kortinlukijoille ja PCMCIA:lle, mutta kannattaa tarkistaa myös mitä Photo -ohjelma voi kamerallesi tarjota.

Asenna digikameran mukana tullut ohjelma koneellesi. Jos sinulla on WIN XP -käyttöjärjestelmä, se tunnistaa automaattisesti digikameran. Otettuasi kuvia laita kameran mukana tullut USB-kaapeli tietokoneen ja kameran välille ja siirrä kuvat koneelle (ks. kohta 5.3). Jos käytät kameran mukana tullutta ohjelmaa, lue käyttöohjeet ja toimi niiden mukaisesti.

5.2 Kuvan siirto skannerista tietokoneeseen
Skannerin mukana tulee ohjelma, mikä asennetaan tietokoneeseen. Valokuva asetetaan skanneriin ja siirretään skannausohjelmalla digitaalisessa muodossa tietokoneelle. Skannauksessa syntyvä kuva tallennetaan mahdollisimman hyvänlaatuisena (yleensä .tif). Jos kuvasta on jo skannausvaiheessa hävinnyt informaatiota väärän tallennusformaatin johdosta (esimerkiksi .jpg-pakkaus) ei tilannetta enää pysty parantamaan muuten kuin skannaamalla kuva uudestaan.

5.3 Kuvien siirto kamerasta tietokoneeseen ilman erillistä ohjelmaa
Muisti tai kamera voidaan tulostusta varten liittää suoraan useisiin kirjoittimiin.

Kuva 1. Valitse ”Microsoftin ohjattu skanneri- ja kameratoiminto. Lataa kuvia kamerasta tai skannerista”	Kuva 2. Valitse Seuraava -painike
Kuva 3. Tietokoneelle siirrettävät kuvat on merkitty vihreällä merkillä.	Kuva 4. Nimeä ottamasi kuvajoukko. Jos haluat, että kuvat menevät uuteen kansioon, anna kansiolle nimi ja sijainti. Valitse Seuraava -painike.
Kuva 5. Nyt kuvat latautuvat kamerastasi koneeseen.	Kuva 6. Jos et halua tilata tai julkaista kuvia, valitse viimeinen vaihtoehto ”Ei mitään. Kaikki tarvittava on tehty”. Valitse Seuraava -painike.
Kuva 7. Valitse Valmis –painike lopettaaksesi ohjelman.	Kuva 8. Nyt kuvat on siirretty koneeseen.

Sivun alkuun

6. Maksuttomia kuvankäsittelyohjelmia

Tässä luvussa käydään läpi internetin kautta ladattavissa olevia maksuttomia kuvankäsittelyohjelmia. Ensimmäisessä luvussa esitellään sellaisia ohjelmia, jotka ovat saatavissa myös suomenkielisenä, yleensä erillisen pienen ohjelman eli liitännäisen (engl. plugin) asentamalla. Toisessa luvussa esitellään englanninkielisiä ilmaisohjelmia. Eräistä ohjelmista on saatavana ilmaisversion ohella myös maksullisia, lisäominaisuuksia sisältäviä versioita. Joihinkin ohjelmiin voidaan ladata muita liitännäisiä, jotka esimerkiksi laajentavat kuvankäsittelymahdollisuuksia.

Vaikka ohjelman voi saada suomenkielisenä, sen käyttöohjevalikkoa ei useinkaan ole käännetty suomen kielelle. Tällöin kielitiedostolaajennukset otetaan erikseen käyttöön. Ne on usein pakattu .zip –loppuisiksi tiedostoiksi. Niiden purkamista varten tietokoneella tulee olla jokin pakattujen tiedostojen purkamiseen tarkoitettu apuohjelma, kuten WinZip. Kielilaajennusten käyttöönotto vaihtelee ohjelmasta toiseen. Yleensä purettu kansio siirretään tiettyyn paikkaan, esim. ohjelman Language-kansioon, jonka jälkeen ohjelma avataan ja sen työkaluvalikosta valitaan kieleksi suomi. Tarkemmat liitännäisten latausohjeet löytyvät englanniksi kunkin ohjelman Help-valikosta sekä usein myös kieliliitännäisen mukana tulevasta erillisestä Read Me -tiedostosta.

6.1. Suomenkielisiä kuvankäsittelyohjelmia

Xnview www.xnview.com	Saatavissa seuraavia käyttöjärjestelmiä/-liittymiä varten: Windows 3.x, Windows 9x/NT/2000/ME/XP, MacOS X, Linux x86, Linux ppc, FreeBSD x86, OpenBSD x86, NetBSD x86, Irix mips, Solaris sparc, Solaris x86, HP-UX, AIX. Tukee jopa 400 eri kuvaformaattia; ohjelma soveltuu parhaiten kuvaformaatista toiseen muuttamiseen.Ohjelmaan sisältyvät myös peruskuvankäsittelymahdollisuudet, mm. rajaus, väri- ja valoisuussävyjen säätö ja helppokäyttöinen punasilmäisyyden poisto. Ohjelmasta on 44 eri kielivaihtoehtoa sisältävä versio Windowsia varten. Internetissä sijaitsevalta ohjelman lataussivulta on latausvaiheessa valittava ohjelman monikielinen versio, sillä perusversio ei sisällä kielivaihtoehtoja. Ohjelma avataan asennuksen jälkeen ja kielen voi vaihtaa englannista suomeen ohjelman asetuksista (Tools -> Options -> Language -> Suomi). Erillistä liitännäistä ei siis tarvitse ladata. Ohjelmasta on saatavilla myös XnView Pocket –ilmaisohjelma, jonka avulla voi tehdä kuvankäsittelyä taskutietokoneilla.
Irfanview http://www.irfanview.com	Tuki Windows 9x/ME/NT/2000/XP/2003 - ohjelmistoille. Tukee useita kuva- ja videoformaattia Sellaisenaan melko yksinkertainen ohjelma, joka soveltuu parhaiten peruskuvankäsittelyyn. Ohjelmaan saadaan liitännäisten avulla lisäominaisuuksia (kuten Adobe Photoshop -tehosteita tai äänen ja videon toistomahdollisuudet) Suomenkielisen kielipaketin voi ladata osoitteesta: http://www.irfanview.com/languages.htm
PhotoFiltre photofiltre.free.fr/ download_en.htm	Monipuolinen kuvankäsittelyohjelma, johon on asennettavissa runsaasti laajennuksia Käyttöliittymä (eli miltä ohjelma näyttää ulkoisesti, missä sen työkalut sijaitsevat ja miten se toimii) muistuttaa melko paljon Photoshopin käyttöliittymää. Suomenkieliset, kuvalliset opastussivut ohjelman käytön perusteiden opettelua varten löytyvät osoitteesta: sarja.internetix.fi/fi/sisalto/materiaalit/photofiltre/luku00?C:D=693897&selres=693897
FuturixImager fximage.com	Saatavissa seuraavia käyttöjärjestelmiä / käyttöliittymiä varten: Windows XP / Vista / 2000 / 2003 / XP x64 / NT4 Ohjelma kuvien katseluun ja perustason sekä hieman perustasoa monipuolisempaankin muokkaukseen (kuten kuvien sumentaminen, solarisointi, jne.) Ohjelman ja suomenkielisen liitännäisen voi ladata osoitteesta: fximage.com/downloads
Paint.net www.paint.net	Vähimmäisvaatimukset: Windows XP (SP2 tai uudempi), Windows 2000 (SP4 tai uudempi), Windows Server 2003 (SP1 tai uudempi), tai Windows Vista, NET Framework 2.0, 400 MHz prosessori (Suositeltu: 800 MHz tai nopeampi), 256 Mt RAM (Suositeltu: 512 MB tai enemmän), 1024 x 768 näytön resoluution, 50+ Mt kovalevytilaa, 64-bitin tuki vaatii 64-bittisen prosessorin joka käyttää joko x64 tai Itanium versiota Windows XP tai Windows Server 2003 käyttöjärjestelmästä, ja 384 Mt RAM. Suomenkieliset asetukset sekä suomenkielinen opaste. Käyttöliittymä muistuttaa jonkin verran Photoshopia. Monipuolinen ohjelma sopii peruskuvankäsittelyyn, mutta parhaiten ehkä graafiseen työhön, kuten kuvien yhdistelemiseen ja eri taiteellisten efektien käyttöön. Ohjelman etuina ovat kerrosominaisuus eli layerit, rajaton määrä kumoa-toimintoja, mikäli huomaa tehneensä virheen monta kuvankäsittelyaskelta aiemmin. Suomenkielisen kielipaketin pakatun liitännäisen voi ladata suoraan osoitteesta: www.dotpdn.com/files/Paint.NET.3.36.zip
GIMP www.gimp.org/windows/	Ohjelmistovaatimuksina Windows 98/ME/NT4/2000/XP, Unixin X11-versiota käyttävät ohjelmistot, OSX, vähintään 128 MB RAM-muistia. GIMP on suosittu, monipuolinen ja siihen on saatavissa runsaasti laajennuksia, mm. animaatioiden tekemistä varten. Ohjelman saa suomenkieliseksi, mutta ennen ohjelman asennusta pitää ladata sivulta http://gimp-win.sourceforge.net/stable.html löytyvä GTK+2 -asennusohjelma, jonka asennuksen yhteydessä voi valita ohjelman kieleksi suomen. Mikäli haluaa ohjelmistoon käyttöohjeen, sekin täytyy erikseen asentaa ja ladata samalta sivulta. Mahdollisuus käyttää kerrosominaisuutta tekee siitä sopivan myös vaativampaankin kuvankäsittelyyn ja kuvien yhdistelemiseen. GIMPin käyttöliittymä on myös muutettavissa Photoshopia jonkin verran muistuttavaksi. Tämä GIMPshopiksi nimetty epävirallinen versio on ladattavissa osoitteesta: http://plasticbugs.com/?page_id=294 . GIMPshopia ei tällä hetkellä saa suomenkielisenä.
PIXresizer www.snapfiles.com/ get/pixresizer.html	Windows 98, ME, 2000, XP Ainoastaan kuvien koon tai tallennusmuodon muuttamiseen tarkoitettu yksinkertainen ohjelma, jonka saa helposti valikosta suomenkieliseksi.

6.2 Vieraskielisiä kuvankäsittelyohjelmia

Adobe Photoshop Album Starter Edition 3.0 www.adobe.com/products/ photoshopalbum/starter.html	Järjestelmävaatimukset: Windows Suositun, ammattilaiskäyttöön tarkoitetun ja maksullisen Photoshop-ohjelman maksuton ja riisuttu versio, joka on tarkoitettu kuva-albumeiden luontia, kuvien organisointia ja peruskuvankäsittelyä varten (mm. kirkkauden, kylläisyyden, kontrastin säätö sekä punasilmäisyyden poisto).
Deep Paint 2.0 www.download.com/Deep-Paint/ 3000-2191_4-10398243.html	Järjestelmävaatimukset: Windows 2000/XP, 64MB RAM P 200-MMX prosessori. Ohjelma, jonka avulla voi muokata kuvia. Se on erikoistunut erilaisiin maalausefekteihin kuten mm. monipuolisiin sivellinvaihtoehtoihin ja kerrosominaisuuksiin.
FastStone Image Viewer www.faststone.org/FSViewerDetail.htm	Järjestelmävaatimukset: Windows 98/ME/NT/2000/XP; Windows Server 2003 Kuvien katselu- , käsittely- ja hallintaohjelma
ImageForge www.cursorarts.com/ca_imffw.html	Järjestelmävaatimukset: Windows 95, 98, ME, NT, 2000, XP Kuvankäsittelyohjelma, joka soveltuu parhaiten piirtämiseen ja kuvien retusointiin
Image Enhance biphome.spray.se/baxtrom/imageenhance.htm	Järjestelmävaatimukset: Windows 95 -> Melko yksinkertainen kuvankäsittelyohjelma, johon voi myös tehdä mm. omia filttereitä kuvankäsittelyä varten
Mihov Image Resizer www.snapfiles.com/get/imageresizer.html	Järjestelmävaatimukset: Windows Pääasiassa kuvien koon muuttamiseen tarkoitettu ohjelma
PhotoPlus www.freeserifsoftware.com/software/ photoplus/default.asp	Järjestelmävaatimukset: Windows 95/98/98 SE, 2000, NT 4.0, XP vaatii rekisteröinnin, mutta on maksuton (varoitus: lataussivulla download now -kohtaa painettaessa ensimmäisenä tulee maksullisen version ostomahdollisuuden tarjoava kuvake, jonka alalaidassa lukee continue free download eli jatka ilmaista tallentamista, ja vasta siitä painamalla pääsee varsinaiseen ilmaisversion tallennukseen). Mahdollisuus Adobe Photoshop -filtterilaajennoksiin. Kerrosominaisuudet.
Pixia www.snapfiles.com/get/pixia.html	Järjestelmävaatimukset: Windows Kerrosominaisuus, mahdollisuus ladata Photoshop-filttereitä kuvankäsittelyä varten.

Lähteet:
www.digicamera.net
www.digiexpress.fi
www.internetix.ofw.fi/atk-tuki/opinnot/skannaus/Tallennus.htm
matwww.ee.tut.fi/~ph/hp99/kuva/kuvaformaatit.html
www.cs.tut.fi/~jkorpela/webjulk/1.7.html
appro.mit.jyu.fi/2001/syksy/tietoverkot/luennot/luento6
www.wikipedia.fi
groups.msn.com/FileShareFinland/kuvankasittely.msnw
mikropc.net/tiedostot/alue.jsp?categoryId=w4&tab=1&orderBy=2
www.softpedia.com/get/Multimedia/Graphic/Graphic-Editors/Paint-NET.shtml
www.download.com/Deep-Paint/3000-2191_4-10398243.html
www.photo-freeware.net/pixresizer.php
Ks. myös: fred.dsimprove.be/__offSite/pixel/static.php - Resoluutiotaulukko

7. Digikameratyyppejä

7.1. Kameroiden päätyypit

Kameroista voi erottaa joitakin päätyyppejä, joiden ominaisuudet poikkeavat selkeästi toisistaan. Lisäksi löytyy myös välimuotoja, joissa on yhdistettynä ominaisuuksia näistä päätyypeistä.

Näppäilykamera, pokkari

yleensä melko pienikokoinen ja helposti kuljetettava
helppokäyttöinen, vähän säätömahdollisuuksia
kiinteä objektiivi, lyhyehkö zoom
oma salama melko vaatimaton, ulkoista salamaa ei voi liittää
3-5 mpix kenno
kuvien laatu riittää hyvin tavallisiin albumikuviin ja pieniin suurennoksiin
edullinen hinta, 70 – 300 euroa

Kiinteäobjektiivinen harrastelijakamera, kompakti

kooltaan yleensä edellistä isompi, mutta voi olla myös erityisen pienikokoinen
paljon automatiikkaa, mutta joitakin toimintoja voi myös säätää käsin
kiinteä objektiivi, hyvä optiikka, voi olla pitkähkö zoom
oma salama kohtalainen, joihinkin malleihin voi liittää ulkoisen salaman
4-7 mpix kenno
usein hyvät lähikuvausominaisuudet
kuvien laatu riittää suurempiinkin tulostuksiin
hintaluokka 150 – 500 euroa

Järjestelmäkamera

melko kookas perinteinen runko, johon voi vaihtaa objektiiveja
paljon automaattitoimintoja, mutta useimpia asetuksia voi säätää myös käsin
erinomainen optiikka
erillinen salamalaite, usein tehokas ja monipuolinen
8-12 mpix kenno
hyvät ominaisuudet erikoistilanteissa; hämärä valaistus, lähikuvaus, pitkän telen käyttö, liikkuva kohde
kuvien laatu riittää hyvin suuriinkin julisteisiin
rungot halpenemassa, hyvä optiikka maksaa
hinnat alkaen 800 euroa (runko + perusobjektiivi)

Järjestelmäkamera on kallis, mutta tarjoaa paljon sille, jolla on halua perehtyä kameransa ominaisuuksiin. Se on ainoa vaihtoehto vaikeissa olosuhteissa kuvaavalle. Käyttö vaatii tosin paljon harjoitusta ollakseen luontevaa. Järjestelmäkameralla kuvaavalta vaaditaan motivaatiota ja ammattimaista suhtautumista kuvaamiseen.

7.2. Kameran valinta

Valintaan vaikuttavia seikkoja

Lähtökohtana omat tarpeet; satunnainen näppäily, vaativampi harrastus, ammattimainen käyttö
> yksinkertainen vai monipuolinen kamera
Käteen sopivuus; tuntuuko ote luontevalta, löytyvätkö napit vaivatta?
Helppokäyttöisyys; automatiikka, löytyvätkö toiminnot ilman ohjekirjaa?
Kuvan laatu; tarvitaanko täydellistä värintoistoa tai isoja suurennoksia?
Megapikselien määrä; harrastuskäyttöön riittää n. 4 mpix
Kuvausmäärä; harvoin ja muutamia otoksia, riittää edullinen ja yksinkertainen kamera
Kuljetettavuus; kameran koko ja paino, sopiiko taskuun vai vaatiiko laukun
Kestävyys, erikoistilanteet; veden-, iskun-, pölynkestävyys, vedenalaiskuvaus
Kuvausetäisyys; kuvaatko hyvin etäällä olevia tai hyvin lähellä olevia pieniä kohteita?
Valaistus; haluatko hämärässä laadukkaita kuvia, tarvitsetko lisäsalamaa?
Lisälaitteet; muistikortin tyyppi, vara-akut, mahdollinen lisäsalama
Takuu ja huolto; takuun kesto ja laajuus, huoltomahdollisuudet?

Monipuolisen ja teknisen kameran käyttöön ja ominaisuuksiin kannattaa perehtyä kunnolla, jotta siitä saa kaiken hyödyn irti. Käsin säätämällä kuvan laatua voi monissa tilanteissa parantaa huomattavasti. Monesti pieni koko on tärkeä ominaisuus, mutta siitä saa maksaa. Satunnaiselle näppäilijälle tärkein ominaisuus on helppokäyttöisyys, ei niinkään kameran koko. Turhista megapikseleistä sekä sellaisista ominaisuuksista, joita ei osaa käyttää, ei kannata maksaa. Kameran valinnassa on hyvä muistaa, että omaan käteen ja omiin tarpeisiin sopiva, riittävän helppokäyttöinen kamera on käytössä paras.

digifaq.info/digi_omat/valinta/
www.pixmania.com
www.yhteishyva.fi

8. Internetin valokuva-albumeja

Seuraavassa esitellään muutama web-palvelu, joiden kautta voi jakaa kuvia ystäville tai tallentaa kuvat omiksi yksityiskansioiksi internetiin.

Yleensä valokuvasivustoja pääsee käyttämään rekisteröitymällä palvelun käyttäjäksi (vrt. sähköpostin käyttöönotto), jonka jälkeen saa oman tilin käyttöön, jolloin voi luoda kansioita ja antaa niille tai niissä oleville kuville määrityksiä, kuten tuleeko kuva tai kokonainen kansio julkisesti selattavaksi, tietyille käyttäjille katsottavaksi vai vain omaan käyttöön. Kuviin voi myös usein liittää tageja eli asiasanoja, jotka kertovat kuvan sisällöstä. Näin julkiseksi tarkoitettuja kuvia voi etsiä ja selata kuvapalvelusta aiheen perusteella.

Jotkin palvelut saattavat edellyttää rekisteröityjän sähköpostiin tulevan linkin avaamista ennen kuin palvelun saa käyttöön, mutta esimerkkinä käyttämämme Kuvablogi tarjoaa rekisteröitymisen jälkeen mahdollisuuden kirjautua saman tien sisään, jolloin käyttäjän sähköpostiin tulee ainoastaan vahvistus rekisteröitymisestä.

Nimi	Kuvaus
Kuvablogi kuvablogi.com	Maksuton kotimainen nettialbumi. Rajoittamaton kuvien määrä ja mahdollisuus kommentoida ja arvostella kuvia. Kuvat voi siirtää myös sähköpostilla tai multimediaviestillä. Kunkin kuvan ottopaikan voi lisätä kartalle tai satelliittikuvaan.
Flickr flickr.com	Yahoon omistama ilmainen kuvien organisointi- ja tallennuspalvelu ja laaja kuvavarasto. Valokuvien kommentointimahdollisuus, mutta kuvien lähettäjä voi määritellä kenellä on oikeus katsella tai kommentoida mitäkin kuvaa. Mahdollisuus postittaa kuvia blogeihin. Mahdollisuus lisätä kommentteja tagien lisäksi halutessaan myös kuvan eri osiin. Sivustosta on myös kännykällä selattava mobiiliversio.
Hello www.hello.com	Googlen ylläpitämä, internetissä oleva messenger-tyyppinen kuvanvälityspalvelu, joka mahdollistaa viestien ja kuvien lähettämisen ja jakamisen välittömästi. Sähköpostiin verrattuna lähetettävien kuvien koko ja määrä ei ole yhtä suuri rajoite. Maksuton
Imageshack imageshack.us	Yhdysvaltalainen, maksuton kuvapankki, johon käyttäjä voi tallentaa omia kuviaan tallennettavaksi tai muiden katseltaviksi. Palvelun kautta kuvia voidaan postittaa keskustelupalstoille tai blogeihin. Tallennuskapasiteetti, 100 MB/h kaista Alastonkuvia ei sallita
Photobucket photobucket.com	Maksuton valokuva-albumi internetissä, joka tarjoaa 1 GB ilmaista säilytystilaa ja 10 GB maksullisesti. Mahdollisuus käyttää kuva-albumia linkkinä esim. nettihuutokauppaan kuvia linkittäessään. Maksuttomasti käytössä on 10 GB:n kaistanleveys, maksullisesti saa käyttöön rajoittamattoman kaistanleveyden. Sivuilla on alastonkuvien esto
Picasa ja Picasa Web Albums picasa.goole.fi picasaweb.google.fi	Picasa on Googlen tarjoama ohjelmisto, jonka avulla voi organisoida omalla tietokoneella olevat kuvat, mutta se antaa myös mahdollisuuden julkaista kuvansa internetissä. Ohjelmassa on myös kuvanmuokkausmahdollisuus Picasa Web Albumiin on mahdollista tallettaa 250 MB:n edestä kuvia. Lisätila on maksullista. Ohjelmaa voi käyttää myös suomeksi.
Yahoo! Photos photos.yahoo.com/ph/my_photos	Yahoon digitaalinen albumipalvelu, joka on ilmainen, mutta edellyttää rekisteröitymistä. Käyttäjä voi pitää kuvat yksityisenä, rajata käyttäjäkunnan tai sallia kuvien katselun kaikille.
Zooomr beta.zooomr.com/home	Pitkälti Flickr’n kaltainen palvelu. 100 MB ilmaista tallennustilaa. Multiloggausmahdollisuus. Käyttöliittymä suomeksi, käyttöopas englanniksi. Mahdollisuus liittää äänitiedostoja kuviin sekä liittää kartta- tai satelliittitiedot otettuihin kuviin. Käyttäjät voivat kommentoida kuvia, mutta kuvien omistaja voi rajoittaa kuvien selailu- ja kommentointiominaisuuksia.

9. Skanneri

Skannerilla eli kuvanlukijalla voidaan muuntaa valokuvia, piirroksia, tekstejä, dioja, negatiiveja, ja muita kaksiulotteisia materiaaleja digitaaliseen muotoon. Kuva siirretään skannerin lampun valon avulla peilien kautta valoherkälle CCD-kennostolle (Couple-Charged Device), joka muuttaa sen digitaaliseen muotoon. Skannauksessa digitaalinen muoto tarkoittaa rasteriformaattia, jossa kuva muodostuu suuresta määrästä pieniä pisteitä eli pikseleitä.

Kuvanlukijan eli skannerin mukana tulee aina ohjelma, joilla skanneria käytetään. Usein mukana tulee myös kuvankäsittelyohjelma, jolla skannattua kuvaa voi muokata. Skannata voi joko suoraan kuvankäsittelyohjelmasta, tai erillisellä ohjelmalla.

Windows XP -käyttöjärjestelmässä on sisäänrakennettu skannaustoiminto, joka löytyy Käynnistä-valikosta (Kaikki ohjelmat - Apuohjelmat - Skannerit ja kamerat). Myös Photoshop-kuvankäsittelyohjelmasta käsin voi käyttää skanneria (Tiedosto - Tuo).

Tekstiä skannaamalla siitä tulee kuva, joten sitä ei voi muokata tekstinkäsittelyohjelmalla. Kun skannattu teksti käsitellään tekstintunnistusohjelmalla (OCR-ohjelmat eli Optical Character Recognition) se voidaan tallentaa ohjelmasta riippuen eri tekstinkäsittelyohjelmien tunnistamaan muotoon. Tekstintunnistusohjelma ei varsinaisesti tunnista tekstiä/sanoja, vaan merkkejä, joita sille voidaan myös opettaa. Ongelmia tunnistuksessa saattaa tulla skandinaavisten pisteiden kanssa (ä ja ö) ja silloin, jos tekstin laatu on huono. Tekstintunnistusohjelman käyttö ei ole järkevää, jos tekstit ovat lyhyitä tai käyttö satunnaista. Tekstintunnistusohjelmista voidaan mainita esimerkkinä ScanSoftin OmniPage.

Yleisin henkilökohtaiseen käyttöön tarkoitetuista skannereista on tasoskanneri. Laadukkaat tasoskannerit saattavat olla riittäviä myös filmien skannaukseen ja useimmissa skannereissa tulee mukana adapteri eli sovitin 35mm:n filmille sekä dioille.

Nykyisin on saatavilla myös monitoimilaitteita, joilla voi tulostamisen ja kopioimisen lisäksi myös skannata. Monitoimilaitteiden hinnat ovat verraten alhaisia, joten ne ovat yleistyneet viime vuosina tavallisissa kotitalouksissa nopeasti.

Muita skannerityyppejä on rumpuskanneri, käsiskanneri, rullaskanneri, diaskanneri.

KUVAN SKANNAUKSEN VAIHEET:
1.	Laitetaan kuva(t) skanneriin kuvapuoli alaspäin.
2.	Käynnistetään skannausohjelma
3.	Tehdään esikatselu skannaus (Preview).
4.	Rajataan (crop) haluttu alue skannattavaksi.
5.	Määritellään tallennusresoluutio. Resoluutio riippuu käyttötarkoituksesta ja skannerin ominaisuuksista.
6.	Määritellään kuvan tyyppi. Värivalokuva, piirros, dia, negatiivi, tms.
7.	Asetetaan mahdolliset muut säädöt. Terävöitys, kontrastin säätö, tms. Nämä säädöt kannattaa yleensä tehdä jälkikäsittelyvaiheessa.
8.	Painetaan Scan/OK tai muuta vastaavaa nappia.
9.	Laite skannaa kuvan, mikä voi kestää resoluutiosta riippuen muutamasta sekunnista useisiin minuutteihin.
10.	Valmis kuva käsitellään kuvankäsittelyohjelmassa. Alkuperäinen skannattu kuvatiedosto kannattaa aina säilyttää.

Skannattu kuva tallennetaan haluttuun formaattiin jatkokäsittelyä varten. Skannatut kuvat käsitellään yleensä lopulliseen käyttömuotoonsa kuvankäsittelyohjelmalla.

Linkkejä

Internetistä löytyviä kuvan tulostuspalveluja
Voit tilata internetin kautta digikuvista paperikuvia seuraavista osoitteista:

Colorkolmio	www.colorkolmio.fi
Digiexpress	www.digiexpress.fi
Docendo	www.docendo.fi
Eiri	www.eirikuva.fi
Efoto	www.efoto.fi
Extrafilm	www.extrafilm.fi
Fotokioski	www.fotokioski.fi
Fotoman	www.fotoman.fi
Fotonetti	www.fotonetti.fi
Fuji	www.fuji.fi
Fotoyks	www.fotoyks.fi
Ifi	www.ifi.fi
Interfoto	www.interfoto.fi
Multikuva	www.multikuva.fi
Superkuva	www.superkuva.fi
Tunnin kuva	www.tunninkuva.fi/index.php?type=3&page=_ptiedostosta

Digivalokuvaus
Tietoa ja oppaita digivalokuvauksesta:

pikseli.fi	www.pikseli.fi/digifaq/content.html
Digikuva	digikuva.yle.fi
Digicamera.net	www.digicamera.net
Digital Photography Review (englanninkielinen)	dpreview.com

Kuvapankit
Palvelut, jos tarvitaan paljon kotisivutilaa esimerkiksi omille digikuville ja videoille verkossa. Yleensä palvelut ovat maksullisia.

damex.fi	www.damex.fi/www/page.php?cat=12
eAlbumi	www.ealbumi.fi
Kuvat.fi	www.kuvat.fi

Kuvagalleriat
Kuvagalleriat ovat paikkoja, mihin voivat rekisteröityneet käyttäjät laittaa omia kuvia julkisiksi mahdollisesti myös kommentoitavaksi.

city.fi	www.city.fi/kuvagalleria
irc-galleria (nuorille)	irc-galleria.net
Kuvaboxi	www.kuvaboxi.fi/main.html
Kuvagalleria Viva!	shiphotos.kapsi.fi/Viva
Luomisgalleria	aukea.net
Photo.net Gallery (englanninkielinen)	www.photo.net/gallery