Etusivu

Pienrakentajan opas

5 Rakennussuunnittelun ohjaus

5.1. Ennakoiva laadunohjaus

Nyt käynnistyvä rakennushankeenne on yksi elämänne suurimmista taloudellisista investoinneista, jossa onnistuminen ei saa olla sattumanvaraista. Laatuvalintojen tulee olla tietoisia ja harkittuja sekä niiden tulee määräytyä omista lähtökohdistanne, kuitenkin määräysten vähimmäistason täyttäviä. Rakentamisessa olennainen laatu on etupäässä muuta kuin näkyvien pintamateriaalien valintoja.

Oman pääsuunnittelijan (arkkitehti, rak.arkkitehti, talonrakennusalan dipl.ins., insinööri tai rak.mestari) hankinta on ensimmäinen keskeinen tehtävänne. Jos toteutettava rakennushanke on rakennussuunnittelun (tilojen, toimivuuden, tontinkäytön, ympäristön tai arkkitehtuurin) osalta vaativa, tulee rakennussuunnittelun riittävä osaaminen pääsuunnittelun lisäksi olla käytettävissä heti hankkeen alussa. 

Rakennusvalvonnan laatuohjauksen tavoitteena on rakennushankkeen hyvä kokonaislaatu. Kokonaisvaltainen laatuohjaus sisältää sekä arkkitehtonisen että teknisen laatuohjauksen. Arkkitehtonisen ja kaupunkikuvallisen ohjauksen tavoitteena on luoda aikaa kestävää, toimivaa ja esteettisesti kaunista asuinmiljöötä. Teknisen laadun valinnat vaikuttavat rakennuksen pitkäikäisyyteen, turvallisuuteen ja terveellisyyteen sekä luonnollisesti rakennuksen elinkaarikustannuksiin ja energiankulutukseen.

Oulun rakennusvalvonnan laatuohjaus on ainutlaatuista koko maassa. Ainoastaan oululaisilla pientalorakentajilla on mahdollisuus saada näin laajaa rakennuslupamaksuun sisältyvää laadunohjausta. Rakennusvalvonnan laatuohjauksesta saa parhaimman hyödyn osallistumalla tilaisuuksiin yhdessä oman ammattilaisen kanssa jo ennen kun varsinainen suunnittelu on käynnistynyt ja tilaussopimuksia on tehty.

Laatuohjauksen sisältö:       

• Pientalon kaupunkikuvallinen ja toiminnallinen sekä tontin käytön ohjaus

• Pientalon teknisen laadun ohjaus

Laadunohjauksen ja varsinaisen suunnittelun aikataulu
Perheen henkilökohtaisten laatuvalintojen tekeminen vaatii keskimäärin neljän kuukauden työskentelyn suunnittelun ja ohjausjärjestelmän parissa. Varsinainen rakentaminen voisi käynnistyä aikaisintaan 5 kuukauden kuluttua tontin myöntämisestä. Rakennusvalvonta suosittelee kaikille tontinsaajille tällaista aikataulua ennen varsinaista rakentamisvaihetta.

Pientalorakentamisen laadunohjaus järjestetään säännöllisesti sekä keväällä että syksyllä välittömästi Oulun kaupungin tonttijaon jälkeen. Tarkempi aikataulu löytyy rakennusvalvonnan kotisivuilta, ja kaupungin tontinvarauksen saaneille postitetaan ohjelma suoraan kotiin.

Laatuohjaus käynnistyy yleisellä ohjauksella, info-tilaisuudella, jolloin tontinsaajilla ei vielä ole yksityiskohtaista hahmotelmaa omasta talosta eikä sitoutumista talotyyppiin / talotoimitukseen. Suunnittelutyölle luodaan perusraamit, jotta kokonaislaadussa onnistutaan. Talomallin ja tontin käyttösuunnitelman valinnat tulevat seuraavaksi kortteleittain tapahtuvassa arkkitehtiohjauksessa, ja samanaikaisesti tehdään teknisen laadun yksilölliset talokohtaiset valinnat, työkaluna www.pientalonlaatu.fi.

Rakennusvalvonnan laatuohjauksen tavoitteena on pientalon kokonaislaadun määrittäminen ennen rakennusluvan myöntämistä. Asiantuntijoiden palkkaaminen suunnitteluun varmistaa osaltaan onnistuneen lopputuloksen.      

5.2. Tilasuunnittelun ja tontin käyttösuunnitelman ohjaus

Pientalojen tulee muodostaa yhtenäistä kaupunkikuvallista kokonaisuutta ja kestävää rakennettua ympäristöä. Rakennusten tulee olla pitkäikäisiä, terveitä, turvallisia ja elinkaarikustannuksiltaan edullisia. Tavoitteen saavuttamiseksi on kehitetty laatuohjaus, jonka rakennusvalvonta tarjoaa pienrakentajille lupamaksuun sisältyvänä erityispalveluna.

Rakennusvalvontavirasto järjestää uusilla asemakaava-alueilla pientalorakentajille ohjauspalavereja tulevien naapureiden kesken. Naapuruksille järjestettyjen korttelikokouksien ensisijaisena ajatuksena on tehdä naapurit tietoiseksi toistensa tavoitteista ja tonttinsa käyttöratkaisuista eli mihin eri toiminnat tontilla sijoittuvat. Rakennusvalvonnan tarkastusarkkitehdin kutsumaan ohjaukseen osallistuu kerralla lähimmät naapurukset ja heidän pääsuunnittelijansa.

Ohjauskertoja on kaksi. Ensimmäisessä tilaisuudessa esitellään alustavat ajatukset ja kysymykset liittyen rakennusten sijoitteluun tontille. Lisäksi keskustellaan tontille sijoitettavista talomalleista sekä käydään läpi asemakaavan ja rakennustapaohjeiden vaatimukset. Tilaisuudessa sovitaan myös jatkotoimenpiteistä.

Toisessa tilaisuudessa tarkastetaan tontin käyttösuunnitelma, joka perustuu aikaisemmassa tilaisuudessa sovittuihin tavoitteisin. Tontin korkeusasemista sovitaan alustavasti tässä vaiheessa. Lisäksi voidaan tarkastella mahdollisia rakennussuunnitelmia.

Rakennuksen pitkäikäisyys ja monikäyttöisyys
Rakennuttajan on syytä tiedostaa, että tehdessään rakennukseen liittyviä valintoja, hän samalla suurelta osin päättää rakennuksen kestoiästä ja monikäyttöisyydestä sekä rakennusosien kestosta ja vaihdettavuudesta.

Omakotitaloissa kuten isommissakin rakennuksissa pätee periaate: talon kestoikä ja huoltovapaus/-välit voidaan suurelta osin valita ennakkoon materiaalivalintojen ja teknisten ratkaisujen avulla. Rakennus voidaan tehdä kestämään esimerkiksi 20 vuotta tai 100 vuotta tai pitempään. Betonirakenteissa minimikäyttöikä on 50 vuotta, mikä pitäisi olla koko rakennuksen minimikestoikä. Kestoikää lisättäessä rakentamiskustannus hieman kohoaa, mutta rakennusta pitkään käytettäessä se saadaan moninkertaisesti takaisin.

Samoin suunnittelua käynnistäessään rakennuttajan on syytä päättää, kuinka monenlaisiin käyttötilanteisiin rakennuksen tulee soveltua. Esimerkkinä omakotitalojen elämänkaariajattelussa tyypillisiä ovat seuraavat tilanteet: perheen koko muuttuu; lapset kasvavat, itsenäistyvät, opiskelevat, perustavat perheen; isovanhempia majoitetaan; tarvitaan työhuonetta erillisellä sisäänkäynnillä; tarvitaan erillinen yksiö/kaksio lapsille, itselle tai ulosvuokrattavaksi. Taloa pitää pystyä asumaan tehokkaasti erilaisissa elämäntilanteissa "isältä pojalle", ja tarvittaessa laajentamaan järkevällä tavalla.

Pientalojen tulee soveltua mahdollisimman hyvin myös apulaitteita käyttäville asukkaille siten, että tarvittaessa kulkureitti tontilla ja sisäänkäynti voidaan rakentaa pyörätuolia tai rollaattoria apunaan käyttävälle asukkaalle sopivaksi. 1. asuinkerros tulee suunnitella täysin esteettömäksi nk. selviytymiskerrokseksi, joka sisältää riittävän väljien peseytymis-, WC- ja keittotilojen lisäksi myös olohuoneesta erillisen tilan nukkumista varten.

Suurehkoon omakotitaloon voidaan hyvällä tilasuunnittelulla sovittaa kaikki edellä mainitut toiminnot. Se mukautuu uusiin tilanteisiin parhaimmillaan vain väliovia sulkemalla ja avaamalla.

Edellä kerrotut tavoitteet tulee hankekohtaisesti määritellä ennakkoon ja antaa arkkitehdille suunnittelun lähtötiedoiksi. Niihin päästään ammattitaitoisella suunnittelulla, rakentamisella ja valvonnalla. Arkkitehti on saanut koulutuksen tilojen ja ulkonäön suunnitteluun, insinööri teknisten asioiden suunnitteluun. Suunnitteluun ja valvontaan panostaminen saadaan yleensä moninkertaisesti takaisin rakennuksen käytön aikana tai myynnin yhteydessä.

Pientalojen riittämätön suunnittelu ja asiantuntematon rakentaminen aiheuttavat suurta taloudellista vahinkoa. Tehokkaalla tilojen suunnittelulla ja sitä kautta pienemmällä asuntokoolla ja -tilavuudella säästetään sekä rakennus- että ylläpitokustannuksia. Pelkästään talon lämmittämisen energiakustannus rakennuksen käyttöiältä muodostuu lähes kaksinkertaiseksi investointikustannuksiin nähden. Siksi hyvällä ja energiatehokkaalla suunnitelmalla säästetyt neliöt ja kuutiot tuovat kohoavien energiahintojen vuoksi jatkuvasti hyötyä asukkaalle.

Suunnitelmaluonnoksien esittäminen, neuvojen saaminen
Suunnitelmien esittäminen luonnosvaiheessa ja suunnitteluratkaisuista sopiminen ennakkoon rakennusvalvonnan arkkitehtien kanssa lyhentää yleensä lupahakemuksen käsittelyaikaa. Samalla se tarjoaa luvanhakijalle ja pääsuunnittelijalle mahdollisuuden saada asiantuntijoiden ohjeita ja mielipiteitä hankkeen suunnitteluun ja vieläpä ilman lisäkustannuksia.

Rakennusvalvonta toivoo yhteydenottoja jo suunnitteluvaiheen alussa. Tarkastusarkkitehdit tavoittaa parhaiten sähköpostilla ja käsipuhelimella. Tapaamisaika rakennusvalvontavirastolla on syytä sopia ennakkoon.

Suunnittelun ohjaus ja neuvonta:
Rakennusvalvontavirasto, Solistinkatu 2., 1 krs., 90140 Oulu
www.ouka.fi/rakennusvalvonta
etunimi.sukunimi@ouka.fi

Päivystävä tarkastusarkkitehti, puh. 044 703 2723

Tarkastusarkkitehdit:
Aila Asikainen, puh.  044 703 2701
Esa Kauppi, puh.  044 703 2702
Reijo Lammassaari, puh. 044 703 2713

Kaupunginarkkitehti
Jari Heikkilä, puh.  044 703 2703

5.3. Teknisen laadun ohjaus

Pientalon teknisen laadun ohjaus
Pientalorakennuttajan avuksi Oulun rakennusvalvonta on kehittänyt pientalon teknisen laadun suunnittelu- ja arviointijärjestelmän, www.pientalonlaatu.fi, jonka tehtävänä on auttaa rakentajaperhettä määrittämään omat teknisen laadun tavoitteensa. Em. laatuohjausjärjestelmän ympäristöministeriö on julkaissut v. 2006 ympäristöoppaana: ”Pientalon tekninen laatu – Tähtiluokitus”. Tämä opaskirja jaetaan kaikille oululaisille tontinsaajille ensimmäisessä laadunohjausinfossa. Nettiversiota ja sen käsikirjaa, ympäristöopasta, käytetään laatuohjauksessa perustyökaluina. Järjestelmä toimii ”yhteisenä kielenä” rakentajaperheen, suunnittelijan, urakoitsijan ja talotehtaan välillä. Nettiversioon tekemänne laatutavoitteet kirjautuvat muistiin ja hankkeenne muiden osapuolten nähtäville. Tällöin on mahdollisuus saavuttaa asetetut tavoitteet valmistuvassa talossa. Lisäksi on kehitetty viisi laatukorttia, joilla autetaan laatuvalintojen tekemistä. Vuoden 2010 aikana kehitämme laadunvarmistusmenetelmää suunnittelun ja toteutuksen osa-alueille, Sera-hanke. Tavoitteena ovat sähköiset tarkistuslistat, joiden avulla voidaan seurata asetettujen laatutavoitteiden toteutumaa suunnittelussa ja työmaatoteutuksessa. Myöhemmin tarkistuslistoista muodostuu osa huoltokirjan dokumentaatiota.

Järjestelmän tavoitteena on varmistaa, että pientaloista tulee asetetun laatutavoitteen mukaisia. Ohjaukseen osallistuvien odotetaan asettavan laatutavoitteet (kosteuskestävyys, energiankulutus, sisäilmasto ja ympäristövaikutukset) tietoisten valintojen pohjalta. Arviointijärjestelmä arvottaa valinnat laatutähdiksi siten, että määräysten mukainen minimitaso on 1 tähti ja maksimitaso 5 tähteä. Pientalon teknisen laadun suunnittelu- ja arviointijärjestelmä on netissä www.pientalonlaatu.fi . Kaikki rakentajat voivat yhdessä oman pääsuunnittelijansa kanssa hyödyntää järjestelmää omassa rakennushankkeessaan. Rakennusvalvonta auttaa järjestelmän käyttöönotossa järjestämällä laatuohjausiltoja.

Rakennusvaurioiden ennaltaehkäisy
Rakennusvaurioiden ehkäisemiseksi on suunnittelussa ja rakentamisessa muiden ratkaisuiden ohessa kiinnitettävä erityistä huomiota mm. seuraaviin yksityiskohtiin:

• Rakennuspaikan ja lattiapinnan korkeusasemat sekä keskinäiset korkeussuhteet
• Suositellaan kattovesien johtamista hulevesiviemäriin tontin kuivattamiseksi. Kattovedet voidaan johtaa osittain myös umpinaiseen säiliöön/ -kaivoon, jota käytetään pihakasvien kasteluun.
• Pintavesien poisjohtaminen rakennusten seinustoilta ja tontin takaosista (ei kuitenkaan naapurin puolelle)
• Lattian ja perustusten alle tehtävän kosteuden nousua estävän kapillaarikatkokerroksen on oltava riittävän paksu, 2 x kapillaarinen nousu (kuitenkin aina vähintään 200 mm), ja maa-aines voi olla esim. pestyä ja riittävän karkeaa (4-22 mm tai 6-16 mm). Maa-ainestoimittajalta on pyydettävä kapillaarikerroksena toimivasta maa-aineksesta kapillaarisuus- ja puhtaustodistus. Salaojasora ei sovellu kapillaarikatkon materiaaliksi.
• Ulkoseinän- ja yläpohjarakenteiden ulkokerrosten tuulettuminen
• Sisäpuolisen ilmanvaihdon tehokkuus koko asunnossa ja erityisesti kosteissa tiloissa sekä ilmanvaihdon toimivuus myös talviolosuhteissa
• Pesuhuoneen ja saunan lattioiden vedeneristys ja pintakallistukset sekä pe­suhuoneen seinien vedeneristys myös kivirakenteisissa lattioissa ja seinissä (kosteussulkusively ei ole riittävä).
•Rakennusmateriaalien ja työvaiheiden sääsuojauksen tärkeys huomioitava

Edellä lueteltujen yksityiskohtien ratkaisut tulee esittää rakennuslupapiirustuksissa rakennetyypein. Rakennusvalvonta kiinnittää niihin huomiota lupakäsittelyssä ja työmaalla katselmuksissa.

Energiatehokas omakotitalo
Oulun omakotitalotuotannossa rakennusvalvonnan sitova energiansäästötavoite on 35 % nykyisten v. 2008 määräysten vähimmäistasoon nähden. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi rakennusvalvonta suosittelee ”matalaenergiatalojen” rakentamista, jolloin säästö on vähintään 50 %. Investointikustannusten lisäys on noin 1-3 % rakennuskustannuksista. Laatuvalinnoilla hillitset ilmastonmuutosta, tutustu rakennusvalvonnan energiansäästökorttiin ja www.pientalonlaatu.fi . Ks. kohta 4. Energiatehokkuus ja ilmastonmuutos

• Tee talostasi pitkäikäinen, terveellinen ja elinkaarikustannuksiltaan edullinen. Tavoittele ”matalaenergiatasoa”.

• Tee talon ulkovaipasta ilmatiivis. Hallitsemattomat ilmavuodot lisäävät energiankulutusta ja vedontunnetta.

• Laita lämmöneristettä yläpohjaan 450 - 550 mm, alapohjaan 200 - 300 mm ja seiniin 220- 300 mm.

• Valitse energiataloudelliset ikkunat ja ovet, lämmöneristävyys u < 1,0.

• Ilmanvaihdosta ei saa tinkiä. Ilmanvaihdossa tulisi lämpöä ottaa talteen vähintään 50 %.

• Hyödynnä mahdollisimman paljon ilmaisenergioita – aurinkoa, maata, ilmaa ja tuulta. Minimoi ostoenergian käyttöä ja valitse ostoenergia, jolla on edullinen ympäristöprofiili.

• Mitoita talosi perhekoon mukaan ja huomioi muunneltavuus, laajennettavuus ja jaettavuus. Vältä hukkaneliöitä. Talon muodolla ja sijainnilla sekä ikkunoiden suuntauksella on suuri merkitys energiankulutukseen ja siten myös ympäristöpäästöihin. Onnistuneen lopputuloksen varmistat hyvällä suunnittelulla.

Laatupäällikkö:
Pekka Seppälä, puh. 044 703 2721

Insinöörit:
Päivystävä tarkastusinsinööri, puh. 044 703 2724
Tapio Klemettilä, puh. 044 703 2704
Tapani Hoppu, puh.  044 703 2705
Markku Hienonen, puh. 044 703 2714
Ilkka Jaara, puh. 044 703 2712
Mauri Inkala, puh 044 703 2710
Samppa Ukonmaanaho, puh. 044 703 2711

LVI-insinööri:
Juhani Ilmarinen, puh. 044 703 2706

<<Sivun alkuun>>

6. Rakennussuunnittelu >>