Teatteri Neliapila

Teatteri Neliapila

Ohjelmisto

Vuonna 2011

TEATTERI NELIAPILA 20. vuotta

Teatteri Neliapila on perustettu v. 1991
Tämä vuosi on teatteriryhmän 20. vuosi siis juhlavuosi.

Teatteri Neliapila on ammentanut ohjelmistonsa Pohjois-Pohjanmaan, etenkin Oulun ja sen ympäristön, historiasta. Olemme tuottaneet kesäteatterinäytelmän joka kesäksi.
Aloitimme 20 vuotta sitten Teuvo Pakkalan kirjoittamalla laulunäytelmällä Tukkijoella, ja esitämme sen myös juhlavuoden näytelmänä.

Tukkijoella

Tukkijoella -laulunäytelmä on kirjoitettu v.1896 ja se on tullut Suomen suosituimmaksi teatterinäytelmäksi.

Se on reipas ja suoraviivainen mutkaton kansannäytelmä, jossa hyvä voittaa pahan.

Laulut n. 30 ovat pääosin Oskar Merikannon sävellyksiä ja kansanlauluja.

Sovitus:                 Vili Auvinen
Ohjaus:                  Liisa Siira

Ensi-ilta                Turkansaari La 11.6. klo 17.oo

Muut esitykset:

Turkansaari                    su 12.6. klo 15.oo
Koiteli                             la    2.7. klo 17.oo
Koiteli                             su   3.7. klo 15.oo
Turkansaari                    la    9.7. klo 17.oo

Maikkulan kartano       su 10.7. klo 17.oo
HUOM. Pääsylippu tähän esitykseen 15 e/sisältää pullakahvin

Oulupäivät:
Pohjankartano               su    4.9.11

Pääsyliput (paitsi Maikkulan kartanon esitys):
S-Etukortilla Limingantullin Prismasta 10 e
Portilta 13 e/ 5 e alle kouluikäiset ,
ryhmät ennakkoilmoituksella 10 e/henkilö

Lähempiä tietoja:
Liisa Siira                 puh. 050 320 2246/ 08 5563 929
Liisa Ihme                 puh. 040 7373 256/ 08 5301 804
Jenni Manninen       puh. 0400 509 572/08 5571 572

Vuonna 2010

Vieraas maailmas

Kirjoittanut:           Heikki Luoma
Ohjaus:                   Liisa Siira / Liisa Ihme

Näytelmä evakoista ja oikeista ihmisistä.

Ensi-ilta           La 22.5.10   klo 17.00 Oulunsuun pirtillä

Muut esitykset:
Maikkulan kartano   ke 30.6.10 klo 18.00
Maikkulan kartano   su   4.7.10 klo 15.00
Turkansaari               su 25.7.10   klo 13.00
Pohjankartano           la    4.9.10   klo 17.00

Ennakkovaraukset:
Liisa Siira puh. 08 5563 929, 050 320 2246 tai
Liisa Ihme puh. 040 737 3256

Vieraas maailmas

Talvisodan päättymisestä on kulunut 70 v. Rauha, jota myöhemmin alettiin nimittää välirauhan ajaksi, solmittiin 13. 3. 1940 klo 11.00. Talvisodasta ei tullut Suomussalmen Raatteesta rajan yli tulleelle Puna-armeijalle paraatimarssia Pohjanlahdelle. Lukumäärältään ja tulivoimaltaan ylivoimainen hyökkääjä ei ollut varustautunut kylmään talveen ja ennalta-arvaamattoman kovaan vastarintaan. Puna-armeija lyötiin ja pakotettiin perääntymään rajan taakse.
Näin Kainuussa, mutta rauhanehdot olivat lopulta ankarat Suomelle. Neuvostoliitolle oli luovutettava suurin osa Viipurin lääniä, Suomenlahden saaret ja annettava neuvostojoukkojen tukikohdaksi Hankoniemi.
Suomeen alkoi kansainvaellus luovutettaviksi määrätyiltä alueilta. Kannaksen asukkaat eivät halunneet jäädä uuden rajan takaisille asuinsijoilleen. Suomeen lähtijöitä oli 420 000.
Suomessa säädettiin ns. pika-asutuslaki, joka takasi jokaiselle evakolle asuinsijan. Laki vahvistettiin 28.6.1940. Pakolaisleirejä Suomessa ei koskaan ollut. Syksyllä 1940 alettiin muodostaa maatiloja siirtoväelle, kuten karjalaisia kaunistellen kutsuttiin. Asuttamisratkaisut syntyivät hämmästyttävän nopeasti. Etenkin ajatellen, miten esimerkiksi palestiinalaisia asuu yhä pakolaisleireissä 60 vuotta karkotuksensa ( pakonsa ) jälkeen.

Välirauhan merkkivuoden kunniaksi Teatteri Neliapila valmistaa esitettäväksi kirjailija - käsikirjoittaja Heikki Luoman kirjoittaman näytelmän Vieraas maailmas. Näytelmää Teatteri Neliapila esitti ensimmäisen kerran jo vuonna 1997. Juhlavuosi herättää näytelmän uusintaesitykseen, sen ovat ohjanneet Liisa Ihme ja Liisa Siira.

Vieraas maailmas -näytelmä kuvaa karjalaisen evakkoperheen elämää ? oikeiden ihmisten ? talossa Pohjois-Pohjanmaalla, Oulussa, kesällä 1940.
Se on kertomus karjalaisesta elämänuskosta, joka surunkin hetkellä on täynnä elämän parempia puolia. Sodan tapahtumiin liittyvä järkytys, epätietoisuus ja syyllisyys kietoutuvat ihmissuhteisiin. Yhteiseloa vaikeuttaa myös sosiaalinen eriarvoisuus, elintilan ahtaus ja kulttuuristen erojen aiheuttamat väärinymmärrykset ja ennakkoasenteet. Ihmisarvo ja minuuden säilyttäminen joutuvat koetukselle puolin ja toisin. Asenteet törmäävät toisiinsa jo yleisemmällä yhteiskunnallisella tasolla virkavallan edustajan joutuessa puuttumaan ihmisten yhteenottoihin. Poliittinen ja muu voimankäyttö sekä lainkoura nähtiin silloinkin monilla tahoilla ratkaisun avaimena.

Kirjailija-käsikirjoittaja Heikki Luoma tuntee karjalaisen luonteen.
Vieraas maailmas -näytelmä pohjautuu osittain Luoman omaan elämään.
Hän kertoo näytelmän taustasta näin:
"Äitini oli siirtokarjalainen, evakko, kotoisin Kannakselta. Asioista puhuttiin paljon. Ikävä ja tunteet olivat voimakkaasti pinnassa.
Näytelmä tuo esiin karjalaista luonnetta. Saman kohtauksen aikana itku saattaa vaihtua nauruksi , ja sitä kantaväestö ei tunnu ymmärtävän ollenkaan.
Näytelmän evakkojen kieli on äitini kieltä. Menetetty kotiseutu on äitini Karjala sellaisena unenomaisena , sadunhohtoisena onnenmaana, jollaisena hän sen minulle kuvasi. Se ?vieras maailma?, johon evakot on sijoitettu, on kuin mikä tahansa henkiseltä ilmapiiriltään sisäänlämpiävä paikkakunta, jonka elämänmenoa häiritsemään ilmaantuu outoa murretta puhuvia, outoja tapoja noudattavia ihmisiä."

Näytelmän Antti tuntee,että häneltä on maatilan lisäksi viety uskottavuus, myös ihmisarvo. Syvä inhimillisyys ja elämänkokemus tulee esiin vaimon, Ainan, tukemisessa.
Aina on sulkenut todellisuuden ulkopuolelleen, ja elää unien ja itsensä luomaa maailmaa. Aina purkaa omaa tuskaansa ja suruaan miniäänsä, jonka hän perinteen mukaisesti kokee oman valtansa alle kuuluvaksi.
Annamarilta, Antin ja Ainan tyttäreltä, on viety koko lapsuuden ja nuoruuden turvallinen maailma.
Evakkoperheen miniä, Sirkka elää anoppinsa ja evakkotalon emännän mielialavaihteluiden ristiriidassa. Hän on surrut yksin, ettei lisäisi appivanhempien taakkaa.
Evakkotalon sodasta palaava, haavoittunut ja sotavankina ollut poika saa Antista luotettavan tukijan. Silloinkin, kun oma äiti ei jaksa rakkaudella ymmärtää pojan ongelmia.
Sijoitustalon emäntä on joutunut kovettamaan itsensä ja ottamaan leskeksi jäätyään isännän roolin, kun oma poika on menettänyt sodassa terveytensä ja elämänhalunsa.

Kirjailija Heikki Luoman Vieraas maailmas -näytelmä avaa käytännönläheisen ja inhimillisen näkökulman kysymykseen, miten päästään vihanpidosta yhteisymmärrykseen, yhteistyöhön ja suvaitsevaisuuteen. Näytelmä tarjoaa pohdittavaksi ja toteutettavaksi hyvin toimivan vastauksen

Liisa Ihme

Kuvat alla: Vieraas maailmas -näytelmästämme 1997 Turkansaaressa

Vuonna 2009:

Kahdet tanssiaiset

Kirjoittanut:     Topias alias Toivo Kauppinen
Ohjannut:         Liisa Siira

Kahdet tanssiaiset ?näytelmä perustuu Sara Wacklinin kirjoituksiin Satanen muistelmaa Pohjanmaalta.
Näytelmä kuvaa tuntoja, joita Oulussa oli jätettäessä jäähyväisiä        ruotsalaisille ja otettaessa vastaan venäläisiä sotilaita.
Lue lisää..

KAHDET TANSSIAISET -näytelmän
ensi-ilta oli Pohjankartanon juhlasalissa 9.11.2008

Suomen sodassa 1808 -1809 solmittiin syksyllä 19.11.1808 Olkijoella aseleposopimus. Sen mukaan saivat venäläiset miehittää mm. Oulun kaupungin, joista ruotsalaisten joukkojen oli välittömästi poistuttava.

Kaupunki oli täynnä haavoittuneita ja sairaita, pohjoiseen peräytyviä sotilasosastoja, pakolaisia, huhuja ja levottomuutta. Sopimus edellytti siviiliväestön pysymistä paikoillaan, mutta tuskin kukaan kykeni alistumaan rauhallisin mielin miehittäjän tuloon. Ennakkoluulot häiritsivät asennoitumista, vaikka tiedettiin miehittäjän saaneen määräyksen suhtautua ystävällisesti asukkaisiin.
Tarvittiin miehiä, jotka ottivat vastuun sopimuksen noudattamisesta. Heitä löytyi, mutta naisilla oli vaikuttava osuutensa kaupungin asukkaiden ja miehittäjien välisen epäluulon hälventämisessä.

Naisilla on ehkä kyky miehiä nopeammin huomata ajan muuttumisen ja rohkeutta hyödyntää nopeasti tilanteita. Siinä missä miehet epäröivinä vielä miettivät ruoka-aittojen avaamista kaupantekoon, naiset olivat jo tanssimalla auranneet tien uuteen aikaan. Tällainen naisten rohkeus oli uutta ja ennenkuulumatonta. Miehet vaistosivat, että paluuta entiseen ei tässäkään suhteessa ole.

Teoksessa Sata muistelmaa Pohjanmaalta, Sara Wacklin kuvailee noita aikoja ja mm. ruotsalaisten upseerien jäähyväistanssiaisia ja venäläisten ensimmäisiä tanssiaisia, joihin kutsuttiin kaikkien kummastukseksi vain rouvia ja heidän tyttäriään. MIKSI? Vastauksen löytäminen on tämän näytelmän aiheena.

Tämän näytelmän tapahtumapaikka on kauppaneuvos Mellinin koti, yksi näytös tapahtuu Raatihuoneen salissa.
Palatkaamme ajassa 200 vuotta taaksepäin seuraamaan tapahtumia Oulun historiassa.

Kesä 2007- 2008

LAULUNÄYTELMÄ TALKOOTANSSIT

Kirjoittanut
Musiikin säveltänyt
Ohjaus ja sovitus
Musiikin ohjaus ja säestys
Tanssit ja tanssien ohjaus Erkki Kivijärvi
Ilmari Hannikainen
Liisa Siira
Andro Lehmus
Maija-Liisa Kemi

Roolijako

Tekijänoikeuksia valvoo Suomen Näytelmäkirjailijaliitto ry

Ensi-ilta 16.6.2007 Turkansaari.                                Kuvat: A. Ikkala ja M. Ojala

Lisää kuvia

Maikkulan Kartanossa

Juhannusaattona Pe 22.6.07                                Kuva: E. Tervaskanto

TALKOOTANSSIT -laulunäytelmä

Kirjailija Erkki Kivijärven syntymästä tulee tänä vuonna 125 vuotta.
Vuosi 2007 on Suomen itsenäisyyden 90. juhlavuosi ja samalla Teatteri Neliapilan 15-vuotisjuhlavuosi.

Kirjailija Erkki Kivijärvi

Talkootanssit näytelmän kirjoittaja Erkki Kivijärvi syntyi 24.9.1882 Oulussa ja kuoli 20.1.1942 Helsingissä.
Hän kirjoitti ylioppilaaksi Oulun Lyseosta v.1901, FK v. 1904. Elämäntyönsä, yli 30 vuotta, hän teki lehtimiehenä kirjoittaen seuraavilla nimimerkeillä Bagheera, Leikari, E.K.-vi.

Musiikin näytelmään on säveltänyt Ilmari Hannikainen.
Musiikki on Hannikaisen vähemmän tunnettua kansanlaulutyyppistä musiikkia.
Tunnetuimpia lauluja ovat Pentin serenadi ?Talot rantojen töyrähillä? ja ?Oli juhla ja juhannusilta?; nämä ja parikymmentä muuta kaunista laulua ja piiritanssia sisältyy tähän Aino Acktélle omistettuun laulunäytelmään.
Ensiesitys on ollut oopperajuhlanäytännössä Savonlinnassa v.1930.

Kuvassa vas.Sven Hilden, Laura Kivijärvi, Mary Hannikainen ja G. Malmsten ?Talkootanssien? kihlajaisissa.

Kuva: Suomen Kuvalehti 31/1930 2.8.30

______________________________________________________

Kesä 2006

Huvinäytelmä Kaivo

Kirjoittanut:      Hannu   Patamaa
Ohjaus:              Liisa Siira

                                               Tuohiperän väki
____________________________________________________________________

Monipuolisesta ohjelmistosta löytyy ohjelmakokonaisuuksia
eri yleisöille ja kohderyhmille.

Talven mittaan teatteri on esiintynyt kutsuttuna esiintyjänä eri tilaisuuksissa.
Neliapilan lauluryhmällä olemme vierailleet vanhainkodeissa, sairaalan hoivaosastolla,
palvelutaloissa ja asukastuvilla.
_______________________________________________________