|
Ilmatieteen
laitos on selvittänyt bentseenin ja eräiden muiden aromaattisten
hiilivetyjen sekä bensiinin lisäaineena käytettävän
metyyli-tert-butyylieetterin (MTBE) pitoisuuksia Oulun seudun ilmassa
vuonna 2008:
http://www.oulu.ouka.fi/ymparisto/pdf/Bentseeni.pdf
Alueet, joilla mittauksia tehtiin olivat: Oulun
Keskusta, Pyykösjärvi, Nokela sekä Kempeleen Honkanen (Zeppeliinin
läheisyydessä). Bentseeni on mitatuista yhdisteistä merkittävin, koska
se on karsinogeeni ja sen pitoisuudelle on olemassa raja-arvo.
Kaikilla alueilla pitoisuudet alittivat
selvästi Euroopan unionin bentseenipitoisuudelle asettaman raja-arvon (5
µg/m3), kuten myös alimman arviointikynnyksen (2 µg/m3),
eikä paikallisen teollisuuden tai muiden merkittävämpien
hiilivetypäästölähteiden aiheuttamia ongelma-alueita tutkimuksessa
löydetty. Korkein bentseenin vuosikeskiarvo, 0,82 μg/m3,
havaittiin vilkkaan liikenteen läheisyydessä Kempeleen Honkasen
mittauskohteessa ja toiseksi korkein, 0,71 μg/m3, Oulun
keskustassa. Kaikkien mitattujen yhdisteiden pitoisuudet olivat
korkeimpia vilkasliikenteisillä paikoilla ja alhaisia Nokelan ja
Pyykösjärven asuntoalueilla.
Ilmatieteen laitos vertasi Oulun seudun
pitoisuuksia Kuopiossa vuosina 2006 2008 ja pääkaupunkiseudulla vuonna
2007 suoritettuihin vastaaviin pitoisuusmittauksiin. Pitoisuudet
vilkkaassa liikenneympäristössä Kuopion keskustassa ja Vantaan
Tikkurilassa olivat pääosin noin kaksinkertaisia Oulun keskustan ja
Kempeleen Honkasen pitoisuuksiin nähden lukuun ottamatta
bentseenipitoisuuksia, joissa ero oli pienempi. Nokelassa ja
Pyykösjärvellä kaikkien tutkittujen yhdisteiden pitoisuudet vastasivat
Kuopiossa asuntoalueilla mitattuja vastaavia pitoisuuksia.
Bensiinin lisäainetta MTBE:tä on
käytetty tutkimuksessa indikoimaan liikenteen merkitystä ilmanlaatuun.
MTBE:n pitoisuudet olivatkin korkeampia vilkasliikenteisillä
mittauspaikoilla, mutta pitoisuudet laskivat vuoden loppuun mennessä
kaikilla asemilla lähelle havaintorajaa tai sen alle. Tämä johtuu siitä,
että vuoden 2008 aikana MTBE korvattiin bensiinissä uudella lisäaineella
ETBE (etyyli-tertbutyylieetteri).
Aromaattisia hiilivetyjä pääsee ilmaan
muun muassa autojen pakokaasuista ja muusta fossiilisten polttoaineiden
palamisesta, puun pienpoltosta, haihtumisesta autojen tankkauksen
yhteydessä ja teollisuuden päästöistä. Bentseenin ja myös muiden
aromaattisten hiilivetyjen elinikä ilmassa vaihtelee muutamasta tunnista
useaan päivään tai kuukauteen riippuen lähinnä valon määrästä. Ne
reagoivat valon vaikutuksesta, mistä syystä pienimmät pitoisuudet
mitataan kesällä ja suurimmat pitoisuudet talvella. Talvella myös
päästöt ovat suuremmat muun muassa lämmityksestä ja autojen
kylmäkäynnistyksistä johtuen.
|