Vaikeavammaiselle henkilölle korvataan henkilökohtaisen avustajan palkkaamisesta aiheutuvat kustannukset työnantajan maksettavaksi kuuluvine lakisääteisine maksuineen ja korvauksineen sekä muut kohtuulliset avustajasta aiheutuvat välttämättömät kulut vammaispalvelulain 8 d §:n mukaan.

Kunta tukee taloudellisesti, mutta ei toimi työnantajana eikä muutenkaan määrittele vammaisen tai avustajan välisen työsuhteen ehtoja. Koska kunta kuitenkin toimii maksajan roolissa, se määrittelee kohtuulliset kustannukset, joihin tukea myönnetään. Käytännössä kunta tulkitsee työsuhdetta koskevaa pakottavaa lainsäädäntöä sekä ohjeistaa työsuhteen ehtoja, koska se on velvollinen korvaamaan palkan lisäksi työsuhteesta johtuvat muut lakisääteiset kustannukset.

Soveltamisohjeet

Työaikakorvaukset

• Vammaispalvelulain tarkoittama henkilökohtaisen avustajan työ ei ole sairaan hoitamista eikä pääsääntöisesti vaadi hoitajan koulutusta.
• Avustajille maksetaan pääsääntöisesti työaikalain (tai poikkeustapauksissa, jos työn luonne edellyttää, kotitaloustyöntekijän työsuhteesta annetun lain) tarkoittamia yli- ja sunnuntaityökorvauksia. Lisäksi maksetaan harkintaan perustuen ilta- ja lauantaikorvausta ns. epämukavista työajoista. Sunnuntaityökorvauksia sovelletaan myös kirkollisina juhlapyhinä.
• Hoito- ja palvelusuunnitelmassa määritellään tarvittaessa avustettavan avuntarve ja tämän pohjalta suunnitelmassa mainitaan, mikä määrä tunneista voidaan korvata ilta- ja viikonlopputyönä. Iltaisin ja lauantaisin tehdystä työstä maksetaan korvausta ns. epämukavasta työajasta 15 %:lla korotettu palkka (työaikalaki ei määritä ilta- ja lauantaityöstä korotettua palkkaa vaan kyseessä on harkintaan perustuva korvaus). Sunnuntaisin ja arkipyhänä sekä juhannus- ja jouluaattona tehdystä työstä maksetaan 100 %:lla korotettu palkka. Arkipyhät eivät ole ylimääräisiä palkallisia vapaapäiviä vaan ne korvataan em. tavalla.
• Ylityöstä, joka ylittää päivittäisen säännöllisen työajan maksetaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta 100 %:lla korotettu palkka. Ylityöstä on aina oltava sosiaalityöntekijän erillinen päätös.

Työsopimus

• Työnantaja tekee työsopimuksen työntekijän kanssa kolmena kappaleena (yksi työnantajalle, yksi työntekijälle ja yksi vammaispalveluille).
• Työsopimus voidaan tehdä määräaikaisena tai toistaiseksi voimassa olevaksi. Työsopimuksen määräaikaisuuden syynä ei voida käyttää palvelupäätöksen määräaikaisuutta. Työsopimus/palkanmaksu on kuitenkin aina sidoksissa työnantajan saamaan palvelupäätökseen eli esimerkiksi palveluntarpeen päättyessä työsuhde voidaan irtisanoa tuotannollisista ja taloudellisista syistä.
• Työsopimuksessa suositellaan noudatettavan neljän kuukauden koeaikaa.
• Työsopimuksen irtisanomisaika on 14 vuorokautta työnantajalla alle yhden vuoden työsuhteissa ja 14 vuorokautta työntekijällä alle viiden vuoden työsuhteissa.
• Palkka työsuhteen alkaessa määritellään henkilökohtaisen avustajan palkkataulukon mukaan. (liite)
• Palkanmaksukausi on itse työnantajan velvoitteet hoitavilla kalenterikuukausi.
• Vammaispalveluiden hoitaessa velvoitteet palkanmaksukausi on kalenterikuukausi. Tuntilista tulee palauttaa palveluohjausyksikköön seuraavan kuukauden 5. päivään mennessä. Palkanmaksupäivä on kuukauden 15. päivä.
• Verokortti tulee toimittaa vuosittain palveluohjauksen toimistoon. Kaupunki ei sijaismaksajana saa verokortteja suorasiirtona Verohallinnoltta.

Työaika

• Työaikalakia sovellettaessa työaika on enintään 8 h/vrk ja 40 h/vko (kotitaloustyöntekijän työsuhteessa enintään 9 h/vrk ja 45 h/vko, jolloin säännöllinen työaika voidaan järjestää niin, että se on kolmen viikon pituisena ajanjaksona enintään 120h tai kahden viikon pituisen ajanjaksona enintään 80h).
• Työajaksi luetaan työhön käytetty aika sekä aika, jonka työntekijä on velvollinen olemaan työpaikalla työnantajan käytettävissä. Työmatka ei ole työaikaa.
• Viikoittainen vapaa-aika voidaan järjestää keskimäärin 35 tunniksi 14 vuorokauden ajanjakson aikana. Vapaa-ajan tulee olla kuitenkin vähintään 24 tuntia viikossa.
• Jos vuorokautinen työaika on kuutta tuntia pidempi eikä työntekijän työpaikalla olo ole työn jatkumisen kannalta välttämätöntä, on hänelle annettava työvuoron aikana säännöllinen vähintään tunnin kestävä lepoaika, (jota ei lueta työaikaan), jonka aikana työntekijä saa esteettömästi poistua työpaikaltaan. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia lyhemmästä, kuitenkin vähintään puolen tunnin pituisesta lepoajasta. Lepoaikaa ei saa sijoittaa välittömäsi työpäivän alkuun tai loppuun. Mikäli työntekijän työpaikalla olo on työn jatkumisen kannalta välttämätöntä eikä päivittäistä lepoaikaa voida antaa, luetaan aika jonka työntekijä käyttää esim. eväiden syömiseen työaikaan.

Perheenjäsenet ja samassa taloudessa asuvat henkilöt

Työaikalakia ei sovelleta työnantajan perheenjäsenten työhön. Avustajana olevalle perheenjäsenelle tai samassa taloudessa asuvalle henkilölle ei makseta työaikakorvauksia, tapaturvavakuutusmaksuja tai työttömyysvakuutusmaksuja eikä myöskään vuosiloma-ajanpalkkaa tai työterveyshuollon maksuja.

Työvuoroluettelot ja tuntilistat

Jokaisella työpaikalla on laadittava työvuoroluettelo työaikalain  mukaisesti. Työvuoroluettelosta on käytävä ilmi säännöllisen työajan alkamis- ja päättymisajankohdat sekä päivittäisen lepoajan ajankohta. Työvuoroluettelo on laadittava pääsääntöisesti samaksi ajanjaksoksi kuin työajan tasoittumisjärjestelmä. Työvuoroluettelo on saatettava kirjallisesti työntekijä tietoon. Työntekijälle on varattava tilaisuus esittää mielipiteensä työvuoroluettelosta. Työvuoroluettelot on säilytettävä kaksi vuotta sen kalenterivuoden päättymisestä, jonka aikana työvuoroluettelo on laadittu. Työsuhteen päätyttyä kesken kalenterivuoden, työvuoroluetteloja on säilytettävä kaksi vuotta siitä päivästä, kun työsuhde on päättynyt. Käytännössä työvuoroluettelona voidaan käyttää tuntilistaa, jolloin tuntilistat tehdään kolmena kappaleena, yksi työnantajalle, yksi työntekijälle ja yksi vammaispalveluihin avustuksen maksua varten.

Vuosiloma

• Vuosilomalain mukaan työntekijällä on oikeus saada vuosilomaa kaksi arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymis-kuukaudelta. Työntekijällä, jonka työsuhde on lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä keskeytymättä jatkunut vähintään yhden vuoden, on oikeus saada vuosilomaa kaksi ja puoli arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Jos loman pituutta laskettaessa lomapäivien luvuksi ei tule kokonaisluku, on päivän osa annettava täytenä lomapäivänä. (29.6.1984/510)
• Arkipäiviksi ei tätä vuosilomalakia sovellettaessa lueta itsenäisyyspäivää, joulu- eikä juhannusaattoa, pääsiäislauantaita eikä vapunpäivää.
• Täydeksi lomanmääräytymiskuukaudeksi katsotaan lomakautta edeltävän maaliskuun lopussa päättyvän lomanmääräytymisvuoden sellainen kalenterikuukausi, jonka aikana työntekijä on työnantajan työssä vähintään neljänätoista päivänä tai sellainen kalenterikuukausi, jonka aikana työntekijä on ollut työnantajan työssä vähintään 35 työtuntia.
• Lomakausi on toukokuun 2. päivän ja syyskuun 30. päivän välinen aika, nämä päivät mukaan luettuna. Vuosiloma annetaan kesälomana. Kuitenkin se osa vuosittain ansaitusta lomasta, joka ylittää 24 lomapäivää, annetaan työnantajan määräämänä aikana lomakauden jälkeen ennen seuraavan vuoden lomakauden alkua talvilomana.
• Työntekijän suostumuksella voidaan loma antaa muunakin aikana saman kalenterivuoden kuluessa tai siirtää annettavaksi seuraavana vuonna ennen lomakauden alkua.
• Käytännössä työnantaja ja työntekijä voivat sopia vuosiloman pitämisestä esim. työnantajan kuntoutuksessa oloajalle.

Vuosiloma-ajan palkka

• Vuosiloma-ajan palkka saadaan kertomalla keskimääräinen päiväpalkka lomapäivien lukumäärän perusteella. Ohessa taulukko vuosiloma-ajan palkan laskemisesta.
• Työntekijälle, joka sopimuksen mukaisesti on lomanmääräytymisvuoden aikana työssä niin harvoina päivinä, tai niin lyhyen ajan, että hänelle ei tästä syystä kerry ainoatakaan täyttä lomanmääräytymiskuukautta tai vain osa kalenterikuukausista on täysiä lomanmääräytymiskuukausia, suoritetaan, mikäli hän loman lomanmääräytymisvuoden aikana on ollut työssä yhteensä kuusi tuntia, lomapalkan asemasta lomakorvauksen 9 % edellisen lomanmääräytymisvuoden aikana maksetusta palkasta. Sellaiselle työntekijälle, jonka työsuhde on lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä keskeytymättä jatkunut vähintään yhden vuoden, suoritetaan lomakorvausta 11,5 %.
• Työsuhteen päättyessä on työntekijällä, joka sen aikana on ollut työssä vähintään neljätoista päivää tai vähintään 35 työtuntia, oikeus vuosiloman sijasta saada vuosilomapalkkaa vastaava lomakorvaus yhtä monelta täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta, kuin hän saisi lomaa niiltä työsuhteen päättymistä edeltäneiltä kalenterikuukausilta, joilta hän siihen mennessä ei ole saanut lomaa tai korvausta siitä. Muutoin lomakorvaus työsuhteen päättyessä määräytyy edellisessä kohdassa olevien perusteluiden mukaan.
• Lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijöiden lomakorvaus on alle vuoden kestävissä työsuhteissa 9 %.
• Vuosiloma-ajan palkka maksetaan normaalina palkanmaksupäivänä ellei toisin sovita.
• Lomaraha eli ns. lomaltapaluuraha ei ole lakisääteinen korvaus.

Sairausajan palkka

• Jos työ suhde on jatkunut vähintään kuukauden, työntekijällä on oikeus saada täysi palkkansa sairastumispäivää seuranneen yhdeksännen arkipäivän loppuun, enintään kuitenkin siihen saakka, kun hänen oikeutensa sairausvakuutuslain mukaiseen päivärahaan alkaa. Alle kuukauden jatkuneissa työsuhteissa työntekijällä on vastaavasti oikeus saada 50 prosenttia palkastaan.
• Työntekijän on esitettävä työnantajalle luotettava selvitys työkyvyttömyydestään.

Lomautus, toistaiseksi voimassa olevat työsuhteet

• Kun asiakas/työnantaja menee kuntoutukseen tai joutuu laitoshoitoon, työnantaja lomauttaa työntekijän täksi ajaksi. Lomautus on tehtävä 14 vuorokautta ennen lomautuksen alkua. Työntekijä ilmoittautuu työttömäksi työnhakijaksi ko. ajalle.

Työterveyshuolto:

• Työnantajana toimivan vammaisen on solmittava sopimus työterveyshuollosta. Työntekijälle on työterveyshuoltolain mukaan järjestettävä lakisääteinen työterveyshuolto.
• Sopimuksen voi tehdä Pihlajalinna Oy:n (tai muun työterveyspalveluja tuottavan yrityksen kanssa, kaupungin korvaus on Pihlajalinnan hintatason mukainen) kanssa. 
• Työterveyshuolto sisältää työpaikkaselvityksen, toimintasuunnitelman ja mahdolliset työterveystarkastukset sekä muut työperäiset käynnit.
• Kaupunki korvaa tositetta/laskua vastaan työterveyshuollon kustannukset asiakkaalle heti käynnin jälkeen tai laskua vastaan ennen laskun maksua. Työterveyshuollon kustannuksiin työnantajan tulee hakea vuosittain KELA:n korvausta. Pihlajalinna lähettää työterveyshuollon sopimuksen tehneille esitäytetyn korvaushakemuksen vuosittain. Kelan korvaushakemukseen ilmoitetaan kaupungin tilinumero, jonne korvaus maksetaan.
• Sairaanhoito ei kuulu lakisääteiseen työterveyshuoltoon, joten sairaustapauksissa avustajat käyttävät normaaleja kunnallisia tai yksityisiä terveyspalveluita omalla kustannuksellaan.

Henkilökohtaisen avustajan palkat 1.4.2021 alkaen
työkokemus

alle 5 vuotta tuntipalkka 10,38
väh. 5 vuotta tuntipalkka 10,59

väh. 10 vuotta tuntipalkka 11,55

Vaativa avustamistyö perustuntipalkka (sosiaalityöntekijän asiakaskohtaisella harkinnalla) 11,45

Epämukavina työaikoina, arkisin klo 18 - 06 ja lauantaisin klo 6 - 24 tehdystä työstä maksetaan 15 %:n korotus tuntipalkkaan. Sunnuntaisin ja arkipyhinä sekä juhannus- ja jouluaattona klo 00 - 24 tehdystä työstä maksetaan 100 %:n korotus tuntipalkkaan. Mikäli avustusta haetaan maksettavaksi epämukavista työajoista, on niistä aina oltava sosiaalityöntekijän erillinen päätös.

Vuosiloma-ajan palkka
Vuosiloma-ajan palkka saadaan kertomalla keskimääräinen päiväpalkka lomapäivien lukumäärän perusteella seuraavan taulukon avulla:

Lomapäivien lukumäärä kerroin

2              1,8
3              2,7
4              3,6
5              4,5
6              5,4
7              6,3
8              7,2
9              8,1
10             9,0
11             9,9
12           10,8
13           11,8
14           12,7
15           13,6
16           14,5
17           15,5
18           16,4
19           17,4
20           18,3
21           19,3
22           20,3
23           21,3
24           22,2
25           23,2
26           24,1
27           25,0
28           25,9
29           26,9
30           27,8

Lomapäiviksi luetaan maanantai, tiistai, keskiviikko, torstai, perjantai ja lauantai.

Henkilökohtainen apu voidaan järjestää työnantajamallilla, missä vammainen henkilö toimii työnantajana tai ostopalveluna tai palvelusetelillä. Palveluseteli määritellään ja myönnetään asiakkaalle euromääräisenä summana kuukautta kohti.

Saldo määräytyy palvelusuunnitelman mukaan

Saldon arvo määräytyy, kun asiakkaalle tehdään palvelutarpeen arviointi ja palvelusuunnitelma. Asiakas saa tarpeen mukaisesti tietyn määrän perustuntiseteleitä ja korotettuja seteleitä. Asiakkaalle annetaan tässä yhteydessä kirjallisena saldon määräytymisperusteet ja ohjeistus siitä, miten seteliä voidaan käyttää. Asiakkaalla on mahdollisuus poiketa alunperin suunnitellusta tuntien käytöstä ja käyttää esimerkiksi arkena tai sunnuntaina saldoaan siten, minkä katsoo tarpeelliseksi.

Asiakkaalla ja palveluntuottajalla on vastuu siitä, että saldo ei kuukausitasolla ylity. Mikäli alituksia tai ylityksiä tapahtuu tai niille tiedetään poikkeuksellisesti olevan tarvetta, voidaan kuukausittaista saldosummaa tarkistaa asiakkaan palveluista vastaavan palveluohjausyksikön työntekijän toimesta. Saldo määritellään kuukausitasolle ja mikäli saldoa jää käyttämättä, sitä ei voi käyttää seuraavan kalenterikuukauden aikana. Henkilökohtaisen avun palvelusetelit voidaan myöntää enintään vuodeksi kerrallaan.

Palvelun tarjoajat valitaan erikseen

Palveluseteliyrittäjät hakeutuvat henkilökohtaisen avun palvelusetelituottajiksi  sähköisen järjestelmän kautta ja heidät valitaan hyväksymismenettelyllä. Palveluntuottaja tarkistaa sähköisestä järjestelmästä tai paperisesta palvelusetelistä asiakkaan palvelusetelin voimassaolon ja käytettävissä olevan määrän ennen palvelutilauksen vastaanottamista.

Palveluntuottajalla ei ole laskutusoikeutta, jos asiakkaalla ei ole ollut voimassaolevaa palveluseteliä. Palveluntuottaja tekee asiakkaan kanssa palvelusopimuksen palvelun sisällöstä ja toteuttamistavasta. Lisäksi sopimuksessa on eritelty palveluntuottajan ja asiakkaan vastuut sekä velvollisuudet.

Jos tuen tarve muuttuu

Jos asiakkaan palveluntarve muuttuu, kunta arvioi uudelleen, onko palvelusetelin käyttö edelleen paras vaihtoehto asiakkaan palvelun toteuttamiseksi. Tällöin palvelusetelipäätös voidaan perua ja asiakkaan palvelut  järjestää muulla tavoin. Henkilökohtaisen avun palvelusetelin arvon määrittämisessä on huomioitu henkilökohtaisen avun palvelusetelin arvo niissä kaupungeissa missä palveluseteli on jo käytössä. Henkilökohtaisen avun palvelusetelin arvo on kiinteä.

Asiakas voi valita ottaako palvelusetelin käyttöönsä. Henkilökohtaisen avun palvelusetelin käyttäjältä ei peritä omavastuuosuutta tai asiakasmaksua palvelusta.

Lisätietoja saa erityisryhmien palveluohjauksesta.

Palvelusetelin arvo	kiinteä hinta
Hk-apu ma - la klo 6-23	21,00
Hk-apu yö klo 23-06 (ei la-su yö)	26,30
Hk-apu lauantai ilta klo 18-23	42,00
Hk-apu sunnuntait, pyhät ja aatot klo 6-23	42,00
Hk-apu lauantai - sunnuntai yö klo 23-6	47,25