Artikkelit

< Takaisin

Oulun palkittu lastensuojeluhankinta – miten se tehtiin

Kuntaliitto palkitsi Oulun kaupungin lastensuojelun 27.3.2019 vuoden taidokkaimmasta hankinnasta.

Palkittu hankinta oli Oulun kaupungin johdolla koko Pohjois-Pohjanmaalle tehty lastensuojelun avo- ja laitoshoidon palveluiden kilpailutus. Avohuollon palvelut käsittävät perhetyön, tehostetun perhetyön, ammatillisen tukihenkilötoiminnan ja valvotut ja tuetut tapaamiset sekä valvotut vaihdot. Lastensuojelun ympärivuorokautisesta hoidosta kilpailutettiin ammatillinen perhehoito, laitoshuolto, perhekuntoutus ja sijoituksen jälkeinen tukiasuminen.

Maakunnallisen yhteishankinnan tavoitteena oli yhtenäistää lastensuojelupalvelut koko maakunnassa.

Hankintaa valmistelleet sosiaalijohtaja Arja Heikkinen Oulun kaupungilta ja sote-hankintoihin erikoistunut asiantuntija-juristi Susanna Lehti kertovat haastattelussa hankinnan valmistelusta.
 

Tavoitteena elämässä pärjääminen

Hankinnan taustalla oli muun muassa THL:n kohorttitutkimusten tiedot vuonna 1987 ja 1997 syntyneistä lapsista. Tiedot osoittivat, ettei sijaishuollon palvelu ollut vaikuttavaa. Lapset, jotka olivat pitkään sijaishuollossa, pärjäsivät elämässä huonommin kuin muut aikuistuvat nuoret. Hankinnassa hyödynnettiin tutkimustietoa tekijöistä, jotka vaikuttavat toimintakykyyn kohentavasti.

Kilpailutuksella pyrittiin hankkimaan laadukkaita lastensuojelupalveluita, joilla voitaisiin ehkäistä tarvetta siirtyä raskaampiin palveluihin. Hankinnassa kiinnitettiin erityinen huomio henkilöstön pysyvyyteen ja osaamiseen.

– Kun puhutaan lastensuojelun asiakkaista, jotka ovat erityisten haavoittuvassa asemassa olevia lapsia ja nuoria, tarvitaan tiukat osaamisvaatimukset. Yhtenä palveluluokkana hankinnassa on, että henkilökunnalla on oltava riittävästi päihde- ja mielenterveysosaamista. Myös henkilöstön pysyvyysvaade kirjattiin, kertoo Heikkinen.

– Hankinta vaatii asiakasanalyysejä eli tietoa, mitä varten hankitaan. Ensimmäinen lähtökohta on aina laadukkaat ja vaikuttavat palvelut asiakkaalle, ei suinkaan se, että ajatellaan vain halpoja hintoja. Kokonaistaloudellisuutta tietysti ajatellaan, mutta se voi olla pitkän tähtäimen tavoite: jos asiakkaamme kuntoutuvat ja pärjäävät elämässä, siitä tulee säästöjä myös yhteiskunnalle, muistuttaa Heikkinen.
 

Joustava ja kehittyvä hankinta

Toimintamalliksi valittiin dynaaminen toimittajarekisteri, johon palveluntuottajat hakeutuvat jättämällä osallistumishakemuksen. Rekisteri on avoin kaikille soveltuvuusehdot ja vähimmäisvaatimukset täyttäville palvelutuottajille.

Tilaaja voi päivittää toimintarekisterin ehtoja vuosittain. Myös palveluntarjoajat voivat päivittää hintojaan ja laatuaan sekä tehdä tarjouksia uusiin palveluluokkiin.

Dynaamista hankintajärjestelmää ei ole käytetty aikaisemmin sosiaali- ja terveyspalveluiden hankinnoissa.

– Hankintatapaan sisältyy se, että uudet palveluntarjoajat voivat tulla mukaan kesken sopimuskauden, lisätä palveluita ja parantaa laatuaan. Lisäksi tavoitteena oli vaikuttaa palvelurakenteeseen niin, että sijaishuollossa olevien lasten mahdollisuus osallisuuteen lähiyhteisössä etenisi ja että esimerkiksi koulu olisi lähellä. Hankintaan on kirjattu erilaisia kannustimia ja ehtoja tukemaan tätä muutosta, kertoo Lehti.

– Lisäksi mukana hankinnassa on kehittämispalvelu, jotta voidaan kesken sopimuskauden kehittää järjestelmää itsessään. Ennen tilanne oli ensin staattinen monen vuoden ajan, sitten valmisteltiin nopeasti uusi hankinta. Kaiken kehittämisen piti tapahtua tässä lyhyessä aikaikkunassa.  Nyt voidaan kehittää asiakasprosessin rinnalla myös ulkoistettua palvelua ja yhteistyötä kunnan ja palveluntuottajan välillä, jatkaa Lehti.

– Lastensuojelun valvonnasta käytyyn keskusteluun liittyen on huomioitava, että se mitä ei ole palvelukuvaukseen eikä sopimukseen kirjattu, ei voi valvoa, eikä edellyttää palveluntarjoajalta, lisää Heikkinen.
 

Parempaa ja yhdenvertaista palvelua

Aiemmin tilanne oli, että samassa lastensuojelun yksikössä olevilla, eri kunnista sijoitetuilla lapsilla saattoi olla erilaisia sopimuksia ja palvelukuvauksia, mikä asetti heidät eriarvoiseen asemaan. Nyt hankinta tehtiin maakunnallisena. Se parantaa lastensuojelun asiakkaiden palvelun laatua ja yhdenvertaisuutta.

– Maakunnallisuuden lisäksi tärkeää on yhteistyö ja toimiva valvonta, varsinkin sopimuskauden alussa. Palvelu alkaa muuttua palvelukuvaukseen kirjattuun suuntaan. Se ei tapahdu yhdessä yössä. Kyse on prosessista, joka haastaa kaikki osapuolet ja edellyttää vuoropuhelua, avaa Lehti hankinnan jatkoa.

– Jos ei lähdetä uutta kokeilemaan, ei uutta saadakaan. Seuraavaksi katsotaan vammaispalvelulain mukainen palveluasuminen, jatkaa Heikkinen.

 

Jakolinkki