Artikkelit

< Takaisin

Kulttuuri on ennen muuta sielunhoitoa

Eurooppaministeri Tytti Tuppurainen uskoo, että Oulu pärjää Euroopan kulttuuripääkaupunkikisassa erityisyydellään


Oulu2026 piti Oulun kaupunginvaltuustolle keskiviikkona 30. lokakuuta seminaarin, jonka aiheena oli Kulttuuripääkaupunki tuo tunnetusti talouskasvua.

Puhujina olivat muun muassa italialainen professori Franco Biancini, Leeuwardenin apulaiskaupunginjohtaja Sjoerd Feisma sekä eurooppaministeri Tytti Tuppurainen.

”Olen iloinen voidessani avata tämän valtuustoseminaarin. Vielä iloisemmaksi minut tekee se, että kotikaupunkini Oulu haluaa liittyä eurooppalaisten kulttuuripääkaupunkien arvokkaaseen joukkoon. Toivon tälle hankkeelle menestystä”, Tuppurainen aloitti.

Hän oli aiemmin samalla viikolla pitänyt puheenvuoron vuosittain jaettavan oululaisen Taitaja-palkinnon palkintogaalassa.  Siellä hän oli nostanut esille Oulun erityisyyden.

”Oulun alueen kulttuurinen ulottuvuus on vahva. Meillä tuotetaan laadukasta kulttuuritarjontaa ja lisäksi saamme nauttia myös enenevässä määrin erilaisesta pop-up –kulttuurista. Oulussa ovat yhtä lailla kotonaan maailmanluokan tähdet kuin underground-taitajat. Meillä on kykyä heittäytyä ja kokeilla rohkeasti hullultakin vaikuttavia asioita. En usko, että ilmakitaran MM-kisojen kaltainen innovaatio olisi voinut syntyä missään muualla kuin täällä”, hän sanoi.

Tuppurainen halusi erityisesti tuoda esille kulttuurin vaikutukset talouden lisäksi myös ihmisten hyvinvointiin.

”Kulttuuri terminä on perua latinan verbistä colere, viljellä. Tämä kertoo itsessään kaiken olennaisen: kulttuuri on hengen leipä ja hyvinvoinnin edellytys.”

”Kulttuurin yhteiskunnalle tuomasta lisäarvosta ei ole epäilystä. Me tiedämme, millainen voima taiteella on, niin mielen virkistäjänä kuin varsinaisena parantajana. Me tiedämme myös millainen eheyttävä ja parantava voima kulttuurilla voi olla kokonaiselle yhteisölle”, lisäsi Tuppurainen.

”Kulttuuri on sielunhoitoa, jolla voimme tehdä paljon hyvää, niin itsellemme kuin muille. Taide auttaa ymmärtämään: niin muita kuin itseä. Taide auttaa näkemään: niin itsen, kuin toisen.”

Kulttuurinen ylenkatse
on nostanut päätään

Eurooppaministeri ilmaisi myös huolensa rasistisen puheen noususta, jossa aseeksi on yhä useammin otettu kulttuuriset erot.

"Surullista kyllä, viime vuosina rasistinen puhe on ottanut työkalukseen rodullistamisen rinnalle entistä vahvemmin myös kulttuurisen ylenkatseen ja pelottelun niin meillä kuin muualla. Maahanmuuttajista maalailtavassa uhkakuvien kirjossa korostuu entistä vahvemmin pelottelu kulttuurisilla eroilla. Uhkakuvissa toistuvat samat tarinat, kuten väite, jossa vieras kulttuuri omii alkuperäisen kulttuurin paikan. Tätä samaa pelottelukeinoa on käytetty toistuvasti läpi historian rintamalinjoja katsomatta”, eurooppaministeri muistutti.

Tuppuraisen mielestä totalitaarisessa ja epädemokraattisessa yhteiskunnassa taiteellinen vapaus on aina uhattuna.

”Olemme historian saatossa nähneet, että luovuus löytää kuitenkin aina polun ulos. Mutta silloin hinta taiteen tekijälle voi olla kovin korkea. Moniäänisyyttä vaimennetaan myös väkivalloin. Oikeusvaltioperiaate turvaa sen, ettei taidetta valjasteta vallanpitäjien käyttöön; kansanruumiin puhtautta varjelemaan. Oikeusvaltio turvaa myös kulttuurin moniäänisyyttä.”

Kulttuuripääkaupunki onnistuessaan
on voimaannuttava kokemus

Ministeri kommentoi lyhyesti myös omaa eurooppaministerin salkkuaan.

”Toivon ja uskon ettei salkun tarkoituksena ole niin sanotun oikean ja väärän eurooppalaisen kulttuurin määritteleminen. Eurooppa ei tarvitse lisää jakolinjoja, vaan mieluummin työkaluja, joilla voisimme kasvattaa tietoa ja tuntemusta toinen toisistamme. Sellaiseen työhön näkisin mieluusti uuden komission tarttuvan. Me tarvitsemme yhteistä ja syvempää ymmärrystä toisistamme. EU ei ole monoliitti, me olemme moninainen joukko.”

Moninaisuuden tunnettuuden edistämisessä Tuppurainen koki Euroopan kulttuuripääkaupungit oivaksi välineeksi.

”Kulttuuripääkaupunkivuosi tarjoaa oivan mahdollisuuden isäntäkaupungille esitellä omaa alueellista kulttuuritarjontaansa, mutta myös raottaa salaperäisyyden verhoa muille: Se on keino vahvistaa kansalaisten tietoisuutta Euroopan yhteisestä kulttuuriperinnöstä ja kulttuurien moninaisuudesta. Parhaimmillaan kulttuuripääkaupunkivuosi on yhdistävä projekti koko Euroopan tasolla, mutta myös alueellisesti. Kulttuuripääkaupunkihanke voi olla ja sen on hyvä olla myös yhteinen projekti, joka nostaa esiin sellaisten osaajien, tekijöiden ja kokijoiden äänet, jotka tavallisesti saattavat jäädä sivuun. Onnistuessaan kulttuuripääkaupunkius on voimaannuttava ja yhteisöllisyyttä lisäävä projekti.”

Teksti, kuva ja video: Carita Forsman

tytti tuppurainen

Jakolinkki