JULKAISTU 3.5.2019

Kuinka taide ja kulttuuri voisivat olla vahvemmin osa Oulun kaupungin kehitystä?

Tätä kysymystä tutkii kulttuuripolitiikantutkimuskeskus Cupore. Keskeisenä osana tutkimuksessa on Oulun haku kulttuuripääkaupungiksi.

”Tutkimme esimerkiksi sitä millainen on Oulun kulttuuritoiminnan ympäristö ja ketkä siihen osallistuvat. Samalla valmistellaan yksityiskohtaista arviointisuunnitelmaa hakuprosessille ja kulttuuripääkaupunkivuodelle”, kertoo Cuporen erikoistutkija Mervi Luonila Oulu 2026-hakuprosessin arvioinnista.

”Kulttuuripääkaupunkeihin liittyy usein kysymyksiä osallistumisesta ja osallistumattomuudesta, kulttuurin saavutettavuudesta sekä rahoituksesta ja taloudesta. Nämä ovat ydinkysymyksiä tutkimustyössämme. Keskeistä on myös kysyä mikä muuttui vai muuttuiko mikään.”

Mahdollisuus kehittää matkailua, markkinointia ja taloutta

Kulttuuripääkaupunkivuosi on kaupungille suuri satsaus. Haku ja valmistelu vievät vuosia.

”Jo valmistelussa olennaista on pitkäkestoinen panostaminen kulttuuriin osana kaupunkikehitystä. Monelle aikaisemmalle kaupungille kulttuuripääkaupunkivuosi on ollut mahdollisuus lisätä näkyvyyttä sekä edistää esimerkiksi matkailua ja markkinointia. Jotkut kulttuuripääkaupungit ovat kulttuurin avulla kehittäneet talouttaan ja infrastruktuuriaan”, Luonila kertoo.

Cupore arvioi sekä Oulun matkaa Euroopan kulttuuripääkaupungiksi että mahdollista kulttuuripääkaupunkivuotta. Hankkeessa myös tutkitaan näiden pidempiaikaista vaikutusta Oulun kaupungin strategisessa kehittämisessä.

Oulun näkökulmasta olennaista on miten kulttuuri ja taide yhdistyvät esimerkiksi Oulun kaupunkiympäristöön tapahtumina tai julkisena taiteena.  

”Kehittämisen ytimessä aikaisemmissa pääkaupungeissa ovat olleet taiteen ja kulttuurin keinot kaupunkilaisten hyvinvoinnin edistämisessä. Eli käytännössä se, miten kaupunkilaisten osallisuus taiteessa ja kulttuurissa on onnistunut ja miten kaupunkilaisten hyvinvointia on edistetty esimerkiksi kulttuuri- ja sosiaalipalvelujen yhteistyönä”, tietää Luonila.

Kulttuuri leviää instituutioiden ulkopuolelle

Erikoistutkija Luonila muistuttaa, että taide ja kulttuuri ovat tekijälähtöisiä ja ne myös osallistavat.  

Kulttuuri siis luo työtä, vahvistaa yhteistyötä ja yhteisöllisyyttä. Kun kulttuurin asemaa vahvistetaan, lujitetaan samalla elinkeinorakennetta.

”Kulttuuri luo uutta toimintaa ja siten mahdollisuuksia yhteistyöhön, luovaan ideointiin ja yrittämiseen”, Luonila lisää.

Kulttuuripääkaupungin toiminnan tavoitteena on vahvistaa kaupunkien kulttuuritarjonnan valikoimaa, monimuotoisuutta ja eurooppalaisuutta. Kulttuurinen kaupunkikehittäminen laajentaa taiteen ja kulttuurin tehtäviä ja roolia taiteen perinteistä toimintaa laajemmaksi.

”Taide ja kulttuuri leviävät instituutioiden ulkopuolelle. Ne myös nähdään kiinteänä osana koko Oulun kaupungin toimintaa ja oululaisten arkea”, tarkentaa Luonila.

Kulttuuripääkaupunkihanke merkittävää kulttuuripoliittista vaikuttamista

Cuporen tutkimus perustuu kulttuuripääkaupunkivuoden EU-lähtöisiin arviointeihin sekä Oulun kaupungin strategioihin.

Tutkimus on kaksivaiheinen. Ensimmäinen vaihe on jo menossa ja se kestää vuoteen 2022. Siinä arvioidaan kulttuuripääkaupunkihankkeen suunnittelutyötä, lähtökohtia ja tavoitteita.

Tällä hetkellä tutkitaan Oulun vahvuuksia ja heikkouksia kulttuuripääkaupunkivuotena.

Tutkimusyhteistyön toisessa vaiheessa 2022-2027 arvioidaan kulttuuripääkaupunkivuotta sekä kulttuuriin perustuvan kaupunkikehittämisen vaikutusta. Tähän kakkosvaiheeseen siis sijoittuu Oulun mahdollinen valinta vuoden 2026 kulttuuripääkaupungiksi.

Kulttuuripolitiikan tutkimussäätiö Cupore tutkii, kehittää ja ennakoi taide- ja kulttuuripolitiikkaa laaja-alaisesti ja monitieteisesti. Cuporen tarkoituksena on toimia aktiivisesti tiedon tuottajana ja välittäjänä sekä keskustelun avaajana.

”Euroopan kulttuuripääkaupunki -hanke on yksi pitkäikäisimmistä ja merkittävimmistä eurooppalaisista kulttuuripoliittisen vaikuttamisen muodoista. Se luonnollisesti herätti mielenkiintomme”, perustelee Luonila Cuporen kiinnostusta hankkeeseen.

Teksti: Sirpa Tarkkinen