Luonnon erityispiirteet kuntoutumis- ja valmennusympäristönä näyttävät luonnon vapauttavana ja tasa-arvoisuutta rakentavana ympäristönä. Luonnossa on helpompi löytää oma tapa kommunikoida, puhua ajatuksistaan, ongelmistaan ja mieltymyksistään. Sosiaaliset tilanteet luonnossa - esimerkiksi tulenteko ja syöminen - ovat samalla myös kuntoutusta. Luonto ei myöskään erottele ketään taustojen tai elämäntilanteen mukaan, vaan siellä tasa-arvoinen asema ja kokemus samanvertaisuudesta on helpommin saavutettavissa.

 

Luontotoiminnassa osallistujien fyysinen kunto ja psyykkisen hyvinvointi näyttää myös parantuvan. Osallistujien itsetunto on myös saanut vahvistusta omasta osaamisesta ja luontotoimintaan liittyvien uusien taitojen kokeilusta luontovalmennuksen aikana. Myös ryhmäytyminen tapahtuu luonnossa nopeasti: nuoret keksivät tekemistä yhdessä ja juttelevat paljon keskenään.