Ympäristövaliokunnan vierailu Oulussa 11.6.2013

Eduskunnan ympäristövaliokunta vieraili Oulussa 11.6.2013

LARE-lajitteluareena

Markku Illikainen, johtaja / Oulun Jätehuolto

 

Laanilan Ekovoimalaitoksen rakentamispäätöksen (v. 2009) myötä päätettiin Ruskon kaatopaikalla panostaa entisestään saapuvan jätteen lajitteluun. Pian tultiin johtopäätökseen, että materiaalikierrätykseen tai energiantuotantoon soveltuva aines saataisiin parhaiten lajiteltua katetulla lajitteluareenalla.

LARE-lajitteluareenan vihkiäisissä ympäristövaliokunnan puheenjohtaja Martti Korhonen ja johtaja Markku Illikainen.

Tänään 11.6.2013 vihittävä LARE-lajitteluareena on Suomessa ainutlaatuinen. LAREsta on jo käyty kauempaankin ottamassa mallia, sillä vastaavia laitoksia on määräysten kiristyessä pakko tehdä myös muualle Suomeen. Erityistä huomiota on herättänyt Laren päällä oleva Suomen suurin viherkatto (3 600 m2). Suomen kuntatekniikan yhdistys (SKTY) antoi viherkatolle vuoden 2013 kunniamaininnan: "Ruskon jätekeskuksen lajitteluareenan viherkatto edustaa uutta teknologiaa, jota ei ole Suomessa näin isossa hankkeessa sovellettu aiemmin. Viherkatto on innovatiivinen ratkaisu, jolla voi olla suuri merkitys tulevaisuudessa hulevesien hallinnassa. Hankkeen yhteydessä on tehty esimerkillistä tutkimusta, jota voidaan hyödyntää viherkattojen rakentamisessa tulevaisuudessa".

LARE-lajitteluareenan viherkatto

LAREn ja Laanilan Ekovoimalaitoksen ansiosta yhdyskuntajätteen hyötykäyttöaste on noussut lähes 95 prosenttiin. Myös jätteen materiaalikierrätys on edistynyt merkittävästi. LARElla lajitellusta jätteestä hyödynnetään energiantuotannossa 70 %, materiaalikierrätykseen menee 20 % ja kaatopaikalle vain alle 10 %. LAREn myötä on siis päästy etupainotteisesti siihen, ettei orgaanista jätettä joudu kaatopaikalle (lakisääteinen vuonna 2016).

Oiva Roina mukana juhlatunnelmissa.

 

Oulun Energia − Kestävästi lähienergiaa
Juhani Järvelä, toimitusjohtaja / Oulun Energia

Toiminta-ajatus

Oulun Energian toiminta-ajatus on turvata kustannustehokkaat ja varmat energiapalvelut alueensa ihmisille ja yrityksille. Alueellisessa omistuksessa oleva energiakonserni kattaa koko energia-alan arvoketjun:

  • Raaka-aineiden tuotannon
  • Sähkön ja lämmön tuotannon
  • Energian jakelun ja myynnin
  • Näihin liittyvät erilaiset palvelut

Energialähteet läheltä

  • Oulun Energian strategisena tavoitteena on turvata energian huoltovarmuutta lähienergialla.
  • Oulun Energia jalostaa pohjoisen luonnonvarat sähköksi ja lämmöksi.
  • Yli 90 prosenttia energialähteistä tulee sadan kilometrin säteeltä Oulusta.
  • Lähienergia tuo vuosittain Oulun seudulle noin 50 miljoonan euron tulovirran eri toimijoille: polttoaineen toimittajille, urakoitsijoille, yrittäjille jne.
  • Lähienergia työllistää luokkaa 1500 ihmistä Oulua ympäröivässä maakunnassa.
  • Lähienergian käyttö parantaa merkittävästi huoltovarmuutta
  • Riippumattomuus kaasusta, öljystä tai kivihiilestä
  • Lähilogistiikka vähentää merkittävästi kuljetusten CO2 päästöjä. Polttoaine-eurot jäävät maakuntien ihmisten työllistämiseen.
  • Metsäenergia, turve-energia, peltoenergiat
    • Turvetuotannon merkitys on jälleen tunnistettu kansakuntamme hyvinvoinnin lähteenä. Turvetuotannolla voidaan parantaa huoltovarmuutta ja energiaomavaraisuutta.
    • Turvetuotantoa voidaan tehdä kestävästi. Uudella turvetuotantoalueella on käytössä ympäristöystävällisin tuotantotapa.


Laanilan Ekovoimalaitos

Juhani Järvelä, toimitusjohtaja / Oulun Energia

Jätteitä jo pitkään energiana hyödyntäneissä maissa myös jätteen muu materiaalihyötykäyttö on korkealla tasolla. Jätteistä 2011 kaatopaikan penkkaan Saksassa noin 4 %, Ruotsissa noin 6 %, Suomessa noin 50%.

Laanilan ekovoimalaitos lyhyesti:

  • 79 M€ ja 55 MW
  • Rakennuttaja Oulun Energia 2010 – 2012
  • Sijainti Oulussa Kemiran Laanilan teollisuusalueella
  • Tuottaa prosessihöyryä Kemiralle sekä sähköä ja kaukolämpöä Oulun Energian asiakkaille
  • Polttoaineena syntypaikkalajiteltu yhdyskunta- ja teollisuusjäte
  • Polttoaineen hyödyntämiskapasiteetti 120.000 t/a
  • Tuotannollinen käyttö alkoi elokuussa 2012
  • Ekovoimalaitos parantaa ympäristön tilaa
  • Kaatopaikan penkassa jäte tuotti metaanikaasua > pahimman kasvihuonekaasun määrä pienenee lähes 90 %.
  • Kaatopaikan laajeneminen ympäristöhaittoineen vähentynyt. Jätteessä paljon biohajoavaa uusiutuvaa energiaa > Hiilidioksidimäärä vähenee kolmanteen osaan.


 

Ilmastolaki ja Covenant of Mayors

Pekka Vuononvirta, ympäristöjohtaja / Oulun seudun ympäristötoimi liikelaitos

Oulun kaupunki on toteuttanut aktiivista ilmastopolitiikkaa jo 1990-luvulta alkaen. Vuosien varrella ilmastoasiat on liitetty tiiviisti mm. kaupunkistrategiaan, ympäristöpolitiikkaan ja energiapoliittisiin linjauksiin. Ilmastotyötä ohjaava seudullinen ilmastostrategia valmistui vuonna 2009. Viimeisin sitoumus tehtiin vuonna 2011, kun Oulu allekirjoitti Euroopan kaupunginjohtajien ilmastosopimuksen (Covenant of Mayors) ja sitoutui vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään 20 % vuoteen 2020 mennessä. Sitoumus edellytti kestävän energiankäytön toimintasuunnitelman (SEAP) laatimista.

Ilmastostrategian toteuttaminen edellyttää käytännön tekoja ja monipuolista yhteistyötä. Helsingin, Espoon, Vantaan, Tampereen, Turun ja Oulun kaupunginjohtajat perustivat helmikuussa 2011 ilmastoverkoston, jonka tavoitteena on monipuolinen yhteistyö sekä toimiminen suunnannäyttäjänä ilmastokysymyksissä. Verkosto on esittänyt kymmenen konkreettista aloitetta, joita kaupunginjohtajat vievät eteenpäin omissa kaupungeissaan. Oulussa aloitteet ovat edenneet nopeasti.

Joulukuussa 2012 Oulussa valmistui Energiaviisaan rakentamisen tiekartta, joka on ensimmäinen kaupunkikohtainen energiaviisaan rakentamisen tiekartta Suomessa ja kaupungin vastaus Ympäristöministeriön, Sitran ja Tekesin toimintaohjelman ERA17-energiaviisaan rakennetun ympäristön aika 2017 rakennettua ympäristöä koskevaan haasteeseen. Oulun ERA17 – tiekartassa on tarkasteltu kaikkia valtakunnallisen toimintaohjelman suosituksia ja esitetty keinot, joilla kaupunki niitä omalta osaltaan toteuttaa.

Mikäli kansallinen ilmastolaki olisi olemassa, voitaisiin sen avulla ottaa tehokkaammin huomioon EU:n ilmastosääntelyn vaatimukset. Nykykäytännön suunnitelmallisuus, pitkäjänteisyys tai vaikuttavuus ei helposti avaudu ulkopuoliselle. Lailla säännellyn ilmastopolitiikan suunnittelu voisi näyttäytyä selkeämpänä ja ennustettavampana toimintana. Pitkän aikavälin numeerinen päästötavoite voitaisiin laissa asettaa suoraan. Puitelailla lisättäisiin ilmastopolitiikan kokonaisuuden ymmärrettävyyttä. Päätöksentekijät ja kansalaiset huomioiden toteutumisen seuranta voitaisiin järjestää nykyistä selvemmin ja läpinäkyvämmin. Merkittävää olisi toteutuneiden keinojen vaikuttavuuden arviointi ja niihin mahdollisesti liittyvien ongelmien havaitseminen ja korjaaminen.

LARE-lajitteluareenan vihkiäisissä esiintyi runonlausuja Daniel Helakorpi.