Ajankohtaista

< Takaisin

Vielä ehtii kunnostaa jätevesijärjestelmän

Haja-asutuksen jätevesijärjestelmien kunnostamisen aikaraja umpeutuu 31.10.2019 ranta- ja pohjavesialueilla. Viime vuosina asia on herättänyt kipakkaakin keskustelua ja uudistuksen ohjeistusta kohtuullistettiin vuonna 2017. Edelleen asia saattaa suututtaa kiinteistön omistajia ja voi tuntua kohtuuttomalta, mutta kaiken takana on kuitenkin järkisyyt.

Suomen vesistöjen suuri ongelma on rehevöityminen, joka kiihtyi vesivessojen yleistyttyä 1950- ja 1960-luvuilla. Oulun seudulla vesistöön kohdistuvasta fosforikuormituksesta haja-asutuksen osuus on vajaa kymmenen prosenttia. Haja-asutuksen jätevedet likaavat enimmäkseen ihmisten omaa pihapiiriä. Esimerkiksi oman kiinteistön rantavesien tai läheisten purojen ja jokien vedenlaatu saattaa kärsiä. Ne voivat pilata myös pohjavesiä tai tehdä kaivoveden käyttökelvottomaksi. Esimerkiksi saostuskaivot poistavat vain pienen osan jäteveden ulosteiden ja virtsan sisältämistä vesistöjä pilaavista ravinteista ja taudinaiheuttajista. Noin 80-90 prosenttia saostuskaivojen lika-ainesta jatkaa matkaa lähivesistöihin.

Mikäli liittyminen viemäriverkostoon on mahdollista, on se paras mahdollinen ratkaisu jätevesien puhdistamiseen. Jos kiinteistö sijaitsee enintään 300 metrin päässä viemäriverkosta, tulee kiinteistön ensisijaisesti liittyä siihen.

Keitä jätevesijärjestelmän kunnostus koskee?

Jätevesijärjestelmien kunnostaminen koskee kaikkia viemäröimättömän alueen kiinteistöjä, jotka sijaitsevat enintään 100 metriä vesistöstä. Myös kiinteistöt, joiden jätevesien käsittelyjärjestelmä sijaitsee vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella, kuuluvat uudistuksen piiriin.

Kun rakennus sijaitsee yli 100 metriä vesistöstä tai merestä eikä sijaitse luokitellulla pohjavesialueella, jätevesijärjestelmä pitää saattaa kuntoon seuraavan suuren remontin yhteydessä.

Jätevesijärjestelmän kunnostamista ei tarvitse tehdä, mikäli kaikki kiinteistöllä vakituisesti asuvat haltijat ovat syntyneet ennen 9.3.1943 tai kiinteistöllä on vain kantovesi ja kuivakäymälä (huussi) eikä vaaraa ympäristön pilaantumiselle ei ole. Tällöin asiasta ei tarvitse erikseen ilmoittaa.

Jätevesijärjestelmän uudistamisesta on mahdollista poiketa silloin, mikäli jätevesien määrä on huomattavan pieni tai uudistamisen kustannukset ovat kohtuuttomia kiinteistön omistajalle. Tällöin poikkeuslupaa tulee hakea kunnan ympäristöviranomaiselta Oulun seudun ympäristötoimesta. Hakemuksen käsittelystä peritään Oulun seudun ympäristötoimen taksanmukainen käsittelymaksu 70 euroa/tunti (alv 0 %). Poikkeuslupa myönnetään korkeintaan viideksi vuodeksi kerrallaan.

Mikäli jätevesien käsittelystä aiheutuu ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, on järjestelmä kunnostettava ensi tilassa riippumatta asukkaan tai kiinteistön iästä ja sijainnista.

Miten edetä jätevesijärjestelmän uudistamisen kanssa?

Mikäli kiinteistön jätevesijärjestelmä pitää kunnostaa, eikä viemäriverkostoon liittyminen onnistu, tulee hankkia pätevä suunnittelija, joka käy tontilla ja suunnittelee jätevesijärjestelmän. Sen jälkeen haetaan lupaa kunnan rakennusvalvonnasta. Suunnittelusta voi kysellä kunnan rakennusvalvonnasta, Oulun seudun ympäristötoimelta tai ProAgria Oululta.

Puhdistamisjärjestelmiä on monenlaisia

Uuden jätevesijärjestelmän rakentamiseen tai vanhan kunnostamiseen löytyy pääasiassa kolmenlaisia vaihtoehtoja, mikäli kunnan jätevesiverkostoon ei pysty liittymään.

  • Saneerauspuhdistamossa vanhat, mutta hyväkuntoiset ja vaatimusten mukaiset vuotamattomat sakokaivot saneerataan, jolloin puhdistusteho saadaan vaaditulle tasolle.
  • Pienpuhdistamoista löytyy monenlaisia puhdistamomalleja panospuhdistamoista aina biosuotimiin.
  • Kolmas tyyppi on maapuhdistamot, joissa käytetään hyväksi maaperän luontaista puhdistuskykyä. Maapuhdistamot jaetaan maahanimeyttämöihin ja maasuodattamoihin.

Pohjavesialueella jätevedet tulee kerätä umpisäiliöön tai puhdistuksen jälkeen pumpata pois pohjavesialueelta.

 

Sinikka ja Martti Djerf harmittelivat, kun eivät voineet liittyä kunnan jätevesiviemäriin. Tontilla oli olemassa hyväkuntoiset sakokaivot, joten he päätyivät saneerauspuhdistamon valintaan. Aluksi Djerfejä harmitti jätevesiuudistus, sillä kiinteistön omistajat joutuvat siinä maksumiehiksi. ”Järjellä kun ajatteli niin voi siitä olla hyötyäkin”, Sinikka Djerf kuitenkin tuumasi, kun pohdimme vieressä kulkevan Tyrnävänjoen tilaa. ”On (uudistamisella) varmaan vaikutusta, ei haittaakaan”, Sinikka Djerf vielä lisäsi.

 

Meeri Haataja
Oulun seudun ympäristötoimi
Ympäristötarkastajaharjoittelija


Lisätietoja
Oulun seudun ympäristötoimi, ympäristötarkastajaharjoittelija Meeri Haataja, meeri.haataja@ouka.fi p. 040 767 7302 ja ympäristötarkastaja Hannu Salmi p. 044 703 6766, hannu.salmi@ouka.fi

ProAgria Oulu, jätevesineuvonta Merja Talvitie,  p. 045 6578 611, merja.talvitie@proagria.fi

 

Jakolinkki

Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut

  • Käyntiosoite work Solistinkatu 2,
  • Postiosoite postal PL 32 90015 90140 Oulu
  • Puhelin Vaihde work 08 558 410 work
  • Aukioloajat ma–pe klo 8–16
Tiedot esitetään hCard-muodossa.

Ilmoitukset ja kuulutukset

Oulun kaupungin viralliset ilmoitukset ja kuulutukset liitteineen voi lukea osoitteessa www.ouka.fi/kuulutukset