Ikäihmisten Aino-neuvonta

Ainolta voi kysyä kaupungin, yksityisen ja kolmannen sektorin palveluista. Neuvonta on maksutonta palvelua ikäihmisille ja heidän läheisilleen. Ainolta voi tulla myös kysymään paikan päälle aikaa varaamatta. Palvelulinja Onnilla pääsee kauempaakin käymään ikäihmisten neuvonnassa.

Yhteystiedot

Aino-neuvontanumero 044 703 4973
Osoite Oulu10, Torikatu 10, 90100 Oulu
Sähköposti aino(at)ouka.fi
Avoinna arkisin klo 9–15.  
HUOM! 
Aino-neuvonta on kiinni perjantaina 17.5. ja torstaina 23.5. suljemme klo 12. 
Ainon verkkoneuvonta Omahoidossa. Yhteys on suojattu.

UUTTA! Vastaamme kaupungin ikäihmisten palveluita koskeviin kysymyksiin myös chatissa perjantaisin klo 12–14.

Palveluopas 65+
Ikäihmisten palveluita ja ohjeita on koottu sähköiseen palveluoppaaseen.

Ajankohtaista

< Takaisin

Soteen oppia Ruotsista

Sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän uudistus, valinnanvapaus ja vanhustenhoidon ongelmat ovat puhututtaneet Suomessa viime aikoina.

Ruotsissa haasteet ovat samat kuin Suomessakin: paljon palveluja tarvitsevien ikäihmisten määrä kasvaa, huoltosuhde huononee ja väestö pakkautuu etelän kasvukeskuksiin. Sosiaali- ja terveyspalvelut on kuitenkin järjestetty Ruotsissa eri lailla kuin Suomessa, vaikka hyvinvointiyhteiskunnan perusteet ovatkin maissa samankaltaiset.

Oulun kaupungin hyvinvointilautakunta tutustui helmikuun lopun opintomatkallaan Ruotsin sote-järjestelmään, erityisesti vanhuspalveluihin ja digitaalisiin ratkaisuihin toiveenaan löytää uusia mahdollisuuksia Oulun alueen palveluihin.

Hyvinvointilautakunta Kistassa

Kuva: Hyvinvointilautakunta tutustui digitaalisten palveluiden kehittämiseen Tukholman Kista Science Cityssä.
 

Kunnat järjestävät sosiaalipalvelut, terveyspalvelut alueiden vastuulla

Ruotsi jakautuu hallinnollisesti maakäräjiin, alueisiin ja kuntiin. Kuntia on 290, ja niiden asukasmäärä vaihtelee pienimmän kunnan 2 450 asukkaasta suurimman kaupungin, Tukholman, 962 000 asukkaaseen. Maakäräjiä ja alueita on yhteensä kaksikymmentä ja niillä asukkaita pienimmällä 130 000 ja suurimmalla yli 2,3 miljoonaa.

Alueelliset erot ovat suuret. Maassa on käytössä tasausjärjestelmä, jolla rikkaammat alueet ja kunnat tukevat köyhempien taloutta.

Kunnat ja aluehallinto työllistävät yli miljoona ihmistä eli noin 25 prosenttia Ruotsin työvoimasta. Osaavien työntekijöiden saaminen ja pitäminen on monin paikoin ongelmallista.

Kunnat ja alueet vastaavat suuresta osasta julkisia palveluja. Niillä on vahva itsehallinto ja veronkanto-oikeus. Palvelut rahoitetaan pääosin verotuloilla (noin 70 %), yleisillä ja kohdennetuilla valtio-osuuksilla (noin 20 %) sekä käyttäjämaksuilla (alueet noin 4 %, kunnat noin 5 %).

Suomen järjestelmään verrattuna suurin ero Ruotsissa on sosiaali- ja terveyspalveluiden integraation puuttuminen. Sosiaalipalvelut ovat kuntien järjestämät, kun taas terveyspalveluista vastaavat alueet. Tietyt terveyspalvelut, kuten kouluterveydenhuolto, vanhustenhuollon ja palveluasumisen terveyspalvelut sekä kotisairaanhoito ovat kuntien vastuulla. Näihin kuuluvien lääkäripalvelujen järjestämisestä kuntien täytyy kuitenkin sopia aluehallinnon kanssa.

 

Asukkailla laaja valinnanvapaus sosiaali- ja terveyspalveluissa

Ruotsissa tehtiin kymmenen vuotta sitten sote-palvelujen valinnanvapausuudistus. Uudistuksen tavoitteena oli perusterveydenhuollon vahvistaminen, palvelumuotojen nykyaikaistaminen, hoidon parempi saatavuus ja kustannustehokkuus. Suuri muutosvoima oli myös sillä, että terveydenhuolto oli Ruotsissa keskittynyt liiaksi sairaaloihin.

Yksityisten sote-palveluntuottajien määrä on ollut kasvussa sen jälkeen. Noin 15 prosenttia verovaroilla katetuista hyvinvointipalveluista on tällä hetkellä yksityisten tuottamaa. Alueellinen vaihtelu on suurta. Esimerkiksi Suur-Tukholmaan kuuluvassa Nackan kunnassa sote-palvelut ovat kokonaan yksityisten palveluntarjoajien järjestämiä. Vanhan teollisuuskunnan Eskilstunan palvelut taas ovat täysin julkisen puolen tuottamia.

Valinnanvapausjärjestelmän lainsäädäntö ja sen soveltaminen eri palveluissa on mutkikas. Useilla alueilla on käytössä yksi tai kaksi erilaista valinnanvapausjärjestelmää, mutta esimerkiksi Uppsalassa niitä on käytössä yli kymmenen ja Tukholman alueella 37.

Onko valinnanvapaudella saavutettu sille asetettuja tavoitteita?

Perusterveydenhuollon saatavuus on parantunut uudistuksen jälkeen: on tullut lisää tuottajia ja toimipisteitä. Asiakastyytyväisyys on lisääntynyt tai pysynyt samana. Yleislääkäreiden määrä ei ole kasvanut, kuten uudistusta tehtäessä toivottiin. Näyttöä hoidon laadun paranemisesta ei ole.

 

Siirry sivulle: www.vantetider.se

Kuva: Odotusaikoja ja hoitoon pääsyä voi vertailla verkossa: www.vantetider.se

 

Vertailukelpoisen kustannus- ja terveystiedon saanti kaikkialta maasta ja sen tehokas hyödyntäminen ovat keskeisessä asemassa valinnanvapausuudistuksen hyötyjen arvioinnissa. Ruotsissa uudistuksia on kuitenkin tehty hyvin eri tavoilla jo lähtökohtaisesti erilaisilla alueilla, mikä vaikeuttaa arviointia.

 

24 hours in Stockholm

Kuva: Palvelut ja niiden tarve ovat alueilla hyvin erilaiset esimerkiksi pienimmän 2450 asukkaan Bjurholmin kunnan ja suurimman eli Tukholman välillä.

 

Uppsalassa tuetaan vanhusten kotona asumista

Uppsalasta hyvinä käytäntöinä nousivat esiin ennaltaehkäisevät toimet vanhuspalveluissa. Ikäihmisille oli järjestetty tapaamispisteitä ja omia ravintoloitaan. Kotona asuvaa ikäihmistä hoitavat läheiset saivat kunnalta tukea. Ennaltaehkäisy on keskeisessä roolissa niin sosiaali- kuin terveyspalveluissakin, ja ongelmiin pyritään puuttumaan varhaisessa vaiheessa.

Ruotsissa, kuten Suomessakin, kotihoito on lisääntynyt ja laitoshoito vähentynyt. Suuntaa pidetään yleisesti hyvänä, mutta keskusteluun on noussut, kuinka pitkälle kehitys voi jatkua. Kotona asuvat ovat yhä vanhempia ja osa sairaampia. Kaikissa tapauksissa koti ei ole paras paikka.

Valinnanvapaus on käytössä myös kotihoidossa, ja eri palveluissa voi olla eri tuottajat. Uutena asiana esiin ovat nousseet erikoistuneet hoivakodit, jotka markkinoivat palvelujaan tietyille kohderyhmille. Osaan hoivakodeista saatetaan jonottaa pitkäänkin. Avoimia laatuvertailuja puuttuu myös ikäihmisten palveluista.

 

Kaavio ikäryhmien määrien kehityksestä Ruotsissa

Kuva: Kymmenen vuoden päästä Ruotsissa työikäisten määrä on noussut kuudella prosentilla, kun taas yli 80-vuotiaiden määrä kasvaa 44 prosentilla.

 

Digitaalisista palveluistako pelastus?

Suurella osalla ruotsalaisista on kroonisia sairauksia, joiden hoito muodostaa 85 % terveydenhuollon menoista. Ikäihmisten määrä kasvaa, samoin sairastavuus. Verojen nosto tai laadun laskeminen eivät voi olla ratkaisuja, mutta teknologia voi.

Virtuaalivastaanotot ovat lisääntyneet. Etäteknologiaa voidaan käyttää paitsi terveydenhoidossa, myös arjen tukena ja esimerkiksi ikäihmisten ja vammaisten kotona pärjäämisen apuna. Kyse on myös itsemääräämisoikeudesta. Digitaalisia palveluita halutaan Ruotsissa tarjota kaikille, jotka niitä haluavat käyttää. Etäteknologia palvelee myös syrjäseuduilla asuvia. Digitalisaatio voi hyvin toteutettuna luoda myös alueellista tasa-arvoa.

Digitaaliset palvelut eivät yksinään riitä; jatkossakin tarvitaan fyysisiä palveluita. Ihanteena on toimiva hoitoketju, jossa asiakas kohdataan virtuaalisesti tai fyysisesti niin, että hoito on tarkoituksenmukaista ja sujuvaa yli organisaatiorajojen ja ammattiryhmien.

Kaavio virtuaalisten terveyspalveluiden määrän kasvusta

Kuva: Virtuaalisten terveyspalveluiden määrä on kasvanut Ruotsissa voimakkaasti.

 

1177.se on kansallinen terveyssivusto

Kuva: 1177.se on kansallinen terveyssivusto, jolla on yli 8 miljoonaa käyntiä kuukaudessa.

 

Kistasta Kontinkankaalle

Tukholmassa sijaitseva Kista Science City on Euroopan suurin ICT-alan keskittymä. Yritysten ja koulutusorganisaatioiden yhteistyöllä on saatu aikaan hienoja keksintöjä, kuten virtuaalisia hoiva- ja turvaratkaisuja. Esimerkiksi esitellyllä aidon oloisella kehräävällä robottikissalla on saatu hyviä kokemuksia palvelukotiasukkaiden hyvinvoinnin parantamisessa.

Muistisairaille oli kokeiltu ja kehitetty palveluita, kuten Googlen ohjelmasarjassa esitelty koskettava vanhoja muistoja stimuloiva keksintö: Kun Alzheimer vie muistot, pyörä tuo ne takaisin. Katso video YouTubessa.

Oulussa ollaan kuitenkin monissa kokeiluissa jo pidemmällä. Esimerkiksi Kontinkankaan hyvinvointipalvelujen keskittymää ja OuluHealthin palveluita, kuten Oulu WelfareLabia, sopii esitellä muillekin – vaikkapa ruotsalaisille.

 

Teksti: Laura Paloheimo

Jakolinkki

Katso myös

Luupin senioriklubi
Palveluliikenne Onni
Postia Ainolta -lehti
Vanhustensuojeluilmoitus

Arvioi mahdollisuuttasi saada henkilökohtaista apua, omaishoidon tukea tai tukea liikkumiseen

Tee tämä kysely, jos sinä tai läheisesi tarvitsette henkilökohtaista apua, omaishoidon tukea tai liikkumista tukevia palveluita, kuten kuljetuspalveluita. 

Tee palveluarvio omahoito-palvelussa

Yhdessä ikäihmisten asialla - Oulun kaupungin ikääntymispoliittiset linjaukset

Lyhytosoite tälle sivulle www.ouka.fi/ikaantyneet