Ajankohtaista - Turvallinen Oulu

< Takaisin

Jalkautuva nuorisotyö on siellä missä nuoretkin

Kuva kaasi-tiimistä

Jalkautuvaa nuorisotyötä arvioimaan kootut nuoret toivovat toiminalle jatkoa Oulussa. Menemällä sinne missä nuoret jo ovat, fyysisesti ja virtuaalisesti, jalkautuvat ohjaajat tavoittavat laajemman nuorisojoukon ja luovat turvaa.

Oulussa on toiminut syksystä 2019 asti jalkautuvista nuorisotyön ohjaajista koostuva Kaasi -tiimi osana Turvallinen Oulu hanketta. Toiminnan kohderyhmää, nuoria, koottiin arvioimaan tiimin toimintaa hankekauden päätteeksi syyskuun 2021 lopussa. Ydinviestiksi tilaisuudesta hahmottui se että, nuoret tarvitsevat turvallisia, nuorten moninaisen joukon tunnistavia aikuisia sinne missä he jo viettävät aikaansa, sillä julkiset tilat eivät ole aina turvallisia nuorille, ja monella nuorella ei ole kotona aikuista, jonka kanssa keskustella huolistaan. Kuulemistilaisuudessa kerättyjä nuorten ajatuksia ja arvioita tullaan käsittelemään laajemmin Turvallinen Oulu -hankkeen loppuraportissa.

 

Nuorten toiveet ja tarpeet jalkautuvan nuorisotyön tiimin työn ohjaajana

Turvallinen Oulu- hankkeen nuorisotyöosiota haluttiin alusta alkaen rakentaa nuorten tarpeisiin pohjautuen. Syksyllä 2019 nuorille järjestettiin fasilitointipäivä, jossa kartoitettiin silloin olemassa olleita palveluita sekä nuorten toiveita ja ajatuksia niihin liittyen. Keskeinen viesti tästä päivästä oli se, että nuoret eivät kaivanneet keskustaan enää uusia seiniä, joiden sisään kokoontua, vaan enemmän läsnä olevia aikuisia niihin paikkoihin, joissa nuoret jo viettivät aikaansa. Turvallinen Oulu -hankkeen Kaasi -tiimin työ on pohjautunut tähän toiveeseen.

Jalkautuvat ohjaajat - Kaasi-tiimi – ovat tavanneet nuoria Oulun kaduilla sekä arki-iltaisin että viikonloppuisin liikkuen ja näkyen siellä, missä nuoret viettävät aikaansa. Lisäksi tiimi on järjestänyt erilaisia tapahtumia ja toimintaa yhdessä nuorten kanssa ja nuorten toiveista ja tarpeista lähtien. Monikulttuurinen nuorisotyö on näkynyt työssä erilaisina nuorten toimintaryhminä ja lisäksi Kaasi- tiimi on toteuttanut kohdennettua nuorisotyötä peli- ja harrastusryhmien muodossa ja jalkautunut myös aktiivisesti verkkoalustoilla. Syyskuun 2021 lopussa järjestetyssä tilaisuudessa paikalle kutsut nuoret saivat arvioida tätä toimintaa anonyymisti kyselyssä sekä yhdessä työstäen ja keskustellen. Keskusteluissa huomiotiin myös muu oululainen nuorisotyökenttä ja nuorten palvelut Oulussa, sillä palveluita toteutetaan laajasti yhteistyössä ja nuorten ei myöskään voi aina olettaa tietävän mikä palvelu on minkäkin tahon tuottama.

 

Seksuaalinen häirintä on monille nuorille osa tavallista arkea

Turvallinen Oulu -hankkeen päätavoitteena on ollut ennaltaehkäistä alaikäisiin kohdistuvia seksuaalirikoksia Oulussa.  Keskustelussa nuorten kanssa näkyi väkivallan ja häirinnän muotojen normalisoituminen nuorten elämässä. Nuoret kertoivat, että seksuaalinen häirintä on keskustassa jatkuvaa: ”sitä tapahtuu kerran puolessa tunnissa”, mutta ongelmaa ei nimetty yleiseksi ennen kuin siitä kysyttiin erikseen. Tämä viittaisi siihen, että sen ajatellaan kuuluvan normaaliin elämään, vaikka lapsilla ja nuorilla on ehdoton oikeus kasvaa turvassa seksuaaliselta häirinnältä ja väkivallalta. Myös paikalla olleet ohjaajat vahvistivat nuorten näkemyksen tilanteesta sekä häirinnän normalisoitumisen ilmiön.

Nuorten kertomaa tukevat myös kouluterveyskyselyn tulokset. Vuoden 2021 kouluterveyskyselyn mukaan nuorten, erityisesti tyttöjen, kokema seksuaalinen väkivalta ja häirintä on lisääntynyt sekä Oulussa että valtakunnallisesti. Häiritsevää seksuaalista ehdottelua tai ahdistelua oli kokenut oululaisista 8.–9. luokkalaisista sekä toisella astella opiskelevista tytöistä vuoden aikana noin puolet. Pojista seksuaalista häirintää oli kokenut 6,8–8,7 %. Seksuaalista väkivaltaa eli pakottamista riisuuntumaan, kehon intiimien alueiden koskettelua vasten tahtoa, yhdyntään tai muunlaiseen seksiin painostamista tai pakottamista ja/tai rahan, tavaran tai päihteiden tarjoamista vastineeksi seksistä oli kokenut oululaisista 8.–9. luokkalaisista tytöistä 13,1 %, lukiossa ensimmäistä tai toista vuotta opiskelevista tytöistä 11,8 %, ja ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevista tytöistä 15,3 %. Pojissa vastaavat osuudet olivat 3,6 %, 2,7 % ja 4 %.

 

Vain nuoria varten paikalla olevat aikuiset luovat turvaa häirintää vastaan

Tilaisuudessa keskusteltiin häirintään ja muihin uhkatilanteisiin liittyen avun hakemisesta vartijoilta tai poliiseilta, mutta esteeksi tälle nähtiin se, etteivät nuoret välttämättä tunnista tilanteen olevan sellainen, jossa näiltä tahoilta voi pyytää apua. Kynnyksen tällaiseen avunpyyntöön kerrottiin olevan suuri. Lisäksi keskustelussa tuotiin esille, että nuorilla saattaa olla taustalla aiempia kohtaamisia näiden tahojen kanssa, joissa he itse ovat esiintyneet negatiivisessa valossa. Tai heillä saattaa olla mukana alkoholia, ja he pelkäävät siitä aiheutuvan seurauksia, jos he pyytävät apua. Kummassakin tapauksessa kynnys avun pyytämiseen nousee.

Jalkautuvat nuorisotyöntekijät ovat paikalla vain nuoria ja heidän huoliaan varten, minkä nuoret myös tietävät. Keskustelussa kuvattiin, kuinka kaiken ollessa hyvin, nuoret saattavat yrittää vältellä paikalla olevia aikuisia, koska aikuisista irtaantuminen kuuluu heidän kehitysvaiheeseensa. Mutta hädän tullen näiden samojen nuorten kuvattiin juoksevan aiemmin välttelemiensä, läsnä olevien aikuisten luo, koska he tietävät, että apua on saatavilla.

Nuoret myös kertoivat, että nuorisotalojen sulkeutuessa keskustasta on vaikea löytää turvallisia paikkoja, joihin paeta, jos joku alkaa esimerkiksi seuraamaan tai häiritsemään. Myös bussipysäkit ja bussit kuvattiin turvattomiksi paikoiksi, joihin ei voi mennä odottamaan. Nuoristotilojen aukioloaikojen tarkastelun lisäksi muualla läsnä olevilla aikuisilla on siis suuri merkitys nuorten turvallisuuden kannalta.

 

Nuoret tarvitsevat turvallisia ja kuuntelevia aikuisia ympärilleen

Vuoden 2021 kouluterveyskyselyn mukaan oululaisten nuorten (8. ja 9. luokkalaiset sekä toisen asteen opiskelijat) keskusteluyhteys vanhempiinsa on huonontunut verrattuna vuoden 2019 kyselyyn. Hyvien keskusteluyhteyksien, eli niiden nuorten määrä, jotka pystyvät keskustelemaan omista asioistaan usein vanhempiensa kanssa, on vähentynyt. Samaan aikaan niiden nuorten määrä, jotka eivät pysty keskustelemaan vanhempiensa kanssa omista asioistaan juuri koskaan, on kasvanut. Tyttöjen keskusteluyhteydet vanhempiinsa ovat huonommat kuin pojilla kaikissa ikäryhmissä. Tulos viittaisi siihen, että perheen ulkopuoliselle keskusteluavulle voi olla entistä suurempi tarve.

Arviointitilaisuuteen osallistuneilta nuorilta kysyttiin anonyymissä kyselyssä, olivatko he saaneet Kaasi -tiimiltä apua jossakin tilanteessa, ja heitä pyydettiin myös nimeämään paras asia tiimin toiminnassa. Vastauksissa korostui erityisesti keskusteluapu. Nuoret kertoivat saaneensa tiimiltä keskusteluapua erityisiin huoliin, kuten toimeentuloon, mielenterveysongelmiin, koulunkäyntiin tai väkivaltaan liittyen, mutta myös tavallisen jutustelun merkitys korostui. On tärkeää, että myös jokapäiväisitä kuulumisista voi kertoa jollekulle. Positiivisessa valossa mainittiin myös se, että tiimin ohjaajia voi tavata missä vain, fyysisissä tiloissa tai netissä. Tämä voi viitata siihen, että nuoren itse valitsemassa ympäristössä mieltä painavista asioista voi olla turvallisempi ja helpompi keskustella.

 

Myös täysi-ikäistyneet nuoret tarvitsevat tukea ja kuuntelevia aikuisia

Tilaisuudessa ongelmalliseksi nimettiin yli 18- vuotiaiden tilanne. Mikäli nuori aikuinen ei halua viettää aikaansa sellaisissa tiloissa, joissa anniskellaan, hänellä ei ole juuri turvallisia tiloja, joihin mennä nuorisotalojen ikärajojen vuoksi.  Moni nuori on samaan aikaan itsenäistymässä ja opettelemassa itsenäiseen elämään liittyviä vastuita, kuten asiointia erilaisissa viranomaispalveluissa tai oman talouden hallintaa. Jos ympärillä ei ole turvallisia aikuisia, joilta kysyä neuvoja, täysi-ikäistynyt nuori voi ajautua palveluiden ulkopuolelle tai syrjäytyä. Ennaltaehkäisyn ja nuorisotyön yhteyden säilyttämisen tärkeys myös tähän ryhmään tuli esiin keskusteluissa. Kaasi -tiimi on työssään tarttunut myös tämän kohderyhmän tarpeisiin.

 

Työntekijöiden täytyy osata kohdata nuorten moninainen joukko

Nuoret korostivat keskustelussa, että heidän kanssaan työskentelevien aikuisten täytyy kouluttaa itseään kohtaamaan nuorten moninainen joukko. Nuoret peräänkuuluttivat aikuisilta osaamista muun muassa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen ja erilaisista kulttuuri- ja uskonnollisista taustoista tulevien nuorten kohtaamiseen. Keskustelussa korostettiin, että yksikin vääränlainen kohtaaminen ja väärin asetetut sanat voivat karkottaa haavoittuvassa asemassa olevan nuoren kokonaan nuorisotyön ulottumattomiin. Koulutuksen tarpeen koettiin tältä osin olevan suuri nuorisolle suunnatuissa palveluissa.

 

Nuorisotyöllä ja turvataitokasvatuksella ennaltaehkäistään seksuaalirikollisuutta

Tuoreen seksuaalirikosten tekijöitä ja tekotilanteita koskeneen selvityksen toimenpidesuosituksissa kerrotaan, että sosiaalisen huono-osaisuuden ja syrjäytymisen estäminen sekä ehkäisy ja erityisesti mielenterveyspalveluiden (saatavuuden) parantaminen ovat avain myös seksuaalirikosten ehkäisyyn. Tällaiseksi syrjäytymistä ehkäiseväksi toimenpiteeksi mainitaan muun muassa universaali ja erityisesti kohdennettu nuorisotyö. Sen lisäksi, että aikuisten läsnäolo ja keskusteluapu turvaavat potentiaalisia uhreja, niiden avulla voidaan auttaa myös potentiaalisia tekijöitä ennen kuin rikoksia tapahtuu.

Turvallinen Oulu-hankkeen nuorisotyön osuus päättyy vuoden 2021 lopussa. Toiminnalle on esitetty jatkorahoitusta Oulun kaupungin talousarvioon. Turvallinen Oulu -hankkeessa on kehitetty myös turvataitokasvatuksen polku oppimateriaaleineen. Lukuvuodesta 2021–2022 lähtien kaikki oululaiset lapset esikoulusta peruskoulun loppuun saavat turvataitokasvatusta, jonka avulla he oppivat tunnistamaan uhkaavia tilanteita ja toimimaan niissä. Lapset ja nuoret oppivat puolustamaan omia rajojaan ja kunnioittamaan toisensa rajoja kiusaamista, häirintää ja väkivaltaa vastaan niin kasvotusten kuin digitaalisissa ympäristöissä. Lisää tietoa turvataitokasvatuksesta löytyy turvataitokasvatus.fi -nettisivuilta.

 

Lähteet:

Kouluterveyskysely 2021

Vauhkonen Teemu, Kaakinen Markus, Hoikkala Tommi 2021: Seksuaalirikosten tekijät, tekotilanteet ja ennaltaehkäisemisen mahdollisuudet, VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2021:56 http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-488-0

Jakolinkki