Ajankohtaista
Oulun Prikka
Hävikistä ruoka-avuksi ja yhteisiin pöytiin.
On arvioitu, että Euroopassa 20% tuotetusta ruuasta ja koko maailman mittakaavassa jopa 30% päätyy hävikkiin. Kulutuksen aiheuttamasta ympäristökuormasta noin kolmannes syntyy hävikkiin päätyvästä ruuasta. Hävikkiä syntyy ruokaketjun kaikissa vaiheissa, pelkästään kotitalouksien ruokahävikki Suomessa vuositasolla vastaa 100 000 henkilöauton hiilidioksidipäästöjä. Yhtälö, jossa ruokaa päätyy hävikkiin tai biopolttoaineeksi ympäristöä rasittaen samaan aikaan kun useat ihmiset kamppailevat toimeentulo-ongelmien kanssa, on vähintäänkin surullinen.
Oulun Prikka-hanke kehittää uudenlaista mallia, jolla ruokahävikki saataisiin Oulussa keskitetysti talteen ja hyödynnettyä ruoka-apuna. Prikka on ERS hanke, jota hallinnoi Diakonia-ammattikorkeakoulu Oulussa, osatoteuttajana on Oulun Diakonissalaitos ja yhteistyökumppanina Oulun kaupunki ja Oulun evankelisluterilainen seurakuntayhtymä. Hankkeessa tavoitellaan mallia, jossa ylijäämäruuan keruu tapahtuisi keskitetysti kaupoista, tukuista, elintarviketeollisuudesta ja mahdollisesti ruokapalvelutuottajilta. Ruoka-apua tarjoavien tahojen ei tarvitsisi itse huolehtia ruuan hausta ja sopimuksista kauppoihin, ja vastaavasti kaupan ei tarvitsisi sopia lahjoituksista monen tahon kanssa.
Tavoitteena on aikaansaada osallisuutta lisäävää toimintaa ruokajonojen tilalle ja rinnalle. Keskitetty hävikkiruuan malli mahdollistaa myös työllistämistoimenpiteitä ja vapaaehtoistyötä ruuan kuljettamisessa, mahdollisessa logistiikkakeskuksessa ja ruokaa jakavissa tai yhteisiä aterioita tarjoavissa paikoissa.
Miksi keskitetty malli
Keskitetystä hävikkiruuan mallista on hyviä esimerkkejä mm. Vantaalta, Tampereelta ja Turusta. Joka paikassa toimitaan hieman eri tavalla ja hävikin logistiikan pitääkin olla paikalliseen toimintaympäristöön istuvaa. Prikka-hankkeen tehtävä on nimen omaan Oulun toimintaympärstön kartoitus.
Oulun osalta on ilahduttavaa se, että meillä paikalliset toimijat (kaupat, tukut, elintarviketeollisuus ja ateriapalvelutuottajat) ovat tehneet valtavan paljon hävikin vähentämiseksi – joka taholla huomioidaan se, että ruokaa ei päätyisi roskiin. Yhteinen tahtotila keskitetylle mallille on vahva, tästä kertoo mm. se, että hankkeen ensimmäiseen työpajaan osallistui yli 50 ihmistä.
Hävikkiin päätyvästä ruuasta voidaan hyödyntää ruoka-apuna vain murto-osa. Ruuan on oltava hyvää ja käyttökelpoista, sen täytyy olla logistiikan ketjun joka vaiheessa elintarvikehygienian kriteereiden mukaista. Tämä asettaa omat lisähaasteet mm. lämpimän ruuan hyödyntämiselle. Oulussa logstiikan kautta hyödynnettävä ruoka näyttäisi tulevan lähinnä kaupoilta ja tukuilta pieninä puroina. Yritämme löytää ratkaisua myös lämpimän ruuan mm. kouluruokailun hävikin talteen saamiseen.
Hävikkiin menevä ruuan keskitetty logistiikka tehostaa ruuan talteen saamista. Lahjoittajat tekevät sopimuksen vain yhden tahon kanssa, joka jakaa ruuan eri ruoka-avun tuottajille. Näin hävikki saadaan talteen luotettavasti, säännönmukaisesti, tehokkaasti ja sitä saadaan talteen enemmän. Ruoka-apua antavien ei tarvitse käyttää resursseja ruuan kuljettamiseen tai varastointiin. Heille jää enemmän aikaa mm. ihmisten kohtaamiseen. Ruoka-avun kentällä tieto avun antajista, avun saantipaikoista ja -muodoista parantuu. Toiminnan rinnalle avautuu myös uusia yhteistyön mahdollisuuksia mm. sosiaalityön, yhteisötyön ja ilmastotyön kanssa.
