Romanit

Toisen asteen ammatillinen koulutus Oulussa

Koulutuskuntayhtymä OSAO

Ohjausta hakijoille OSAO Ovi

Hakijapalvelut OSAO Ovi yhteystiedot:
BusinessAsema, Hallituskatu 36 B, 90100 OULU
Puh. 040 8266 060 (mpm/pvm) sähköposti: ovi[at]osao.fi
Facebookissa ja Instagramissa tunnuksella @osaoovi 

Oulun Palvelualan Opisto  
Suomen Diakoniaopisto, Oulu 
Ammattiopisto Luovi, Oulu 
PSK – Aikuisopisto 

Korkeakoulutus Oulussa

Oulun yliopisto
Oulun ammattikorkeakoulu
Diakonia-ammattikorkeakoulu

 

Mietitkö vielä, mitä peruskoulun jälkeen?

Nivelvaiheen opinto-ohjaus NOPO

NOPO- eli nivelvaiheen opinto-ohjaus on Oulun kaupungin ja OSAOn yhteistyössä toteuttamaa ohjausta.

Peruskoululaisille tarkoitettu NOPO-palvelu tarjoaa lisää opinto-ohjausta oppilaalle, jonka perusopetuksen jälkeinen ammatinvalinta on epäselvä tai tulevaisuuden suunta perusopetuksen jälkeen on mietinnässä.

Lue lisää peruskoululaisen NOPOsta 

Minustako amis? Tehtäviä koulutukseen hakeutuvalle
Minustako amis? | Tehtäviä koulutukseen tutustujalle 

 

Oppaista tietoa ja vinkkejä

Reittiopas tulevaisuuteen - mahdollisuuksia koulun loputtua 2023 (Issuu)

 

TE-palvelut 

Henkilöasiakkaan puhelinpalvelut p. 029 5025500 ma-pe klo 9-16.15
Työttömyysturvaneuvonta p. 029 5020701 ma-pe klo 9-16.15 
Koulutusneuvonta p. 029 5020702 ma-pe klo 9-16.15
Uraohjaus p. 029 5020720 ma ja to klo 12-16

tyomarkkinatori.fi

Näin asioit TE-toimistossa

Apua koulutuksen ja ammatin valintaan - Työmarkkinatorin Ammattitieto

BusinessOulun työllisyyspalvelut

BusinessOulun työllisyyspalveluissa tarjotaan maksutonta neuvontaa ja tukea työllistymiseen sekä osaamisen kehittämiseen. Työllisyyspalveluiden ja samalla kuntakokeilun asiakkaita ovat ne työttömät työnhakijat, työllistettynä olevat ja työllistymistä edistävissä palveluissa olevat oululaiset työnhakijat, jotka

• eivät täytä ansiopäivärahan saamisen edellytyksiä tai
• ovat alle 30-vuotiaita, maahanmuuttajia tai vieraskielisiä henkilöitä.

Ota yhteyttä!
BusinessAsema
Hallituskatu 36 B
p. 08 558 558 10
ma–to klo 8–18 ja pe klo 8–16.

Voit myös varata ajan etäneuvontaan: businessasema.com/neuvonta

Lue lisää palveluistamme: businessoulu.com/tyo

 

Nuorten työpajat

Nuorten työpajoilla on monipuolisia työkokeilupaikkoja ja työpaikkoja 17–29-vuotiaille, työttömille oululaisille nuorille. Toiminnan avulla pyrimme edistämään nuorten työllisyyttä ja koulutukseen pääsyä.

Lue lisää Nuorten työpajoista
 
Lisätietoja Anu Puhakalta, p. 044 703 8283, Anu.M.Puhakka[at]ouka.fi 

Naisten Kulma 

Naisten Kulma tarjoaa romaninaisille yhteisöllisen tilan, jonka toiminta syntyy naisten omista tarpeista ja toiveista. 

Naisten Kulmalle voi tulla hoitamaan omia asioita tai muuten vaan porisemaan ja kahvittelemaan. Annamme tukea ja ohjeistusta arjen hallinnassa ja kuljemme rinnalla. Meillä voi myös suorittaa yhdyskuntapalvelua tai koevapautta.   

Pidämme romanikulttuuri-koulutuksia työyhteisöille, kouluille, järjestöille sekä konsultoimme myös puhelimitse.  

Lisätiedot Senja Valentin, p. 045 182 4104, senja.valentin[at]naistenkulma.fi

Naisten Kulman kotisivut
 

Asuminen

Asumisneuvonta auttaa asumiseen liittyvissä pulmatilanteissa, kuten asunnon hankinnassa ja asumismenojen maksuvaikeuksissa. Tavoitteena on turvata asumisen jatkuvuus. Asumisneuvonnan asiakkaana voi olla kuka tahansa kuntalainen. 

Asumisen ongelmia on tärkeää lähteä hoitamaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja yhteydessä kannattaa olla heti, jos asumiseen liittyvät asiat mietityttävät. 

https://www.ouka.fi/asumisneuvonta 
asumisneuvonta(at)ouka.fi , p. 040 154 8239  ja p. 040 184 3365

Vuokra-asuntoja

Oulun kaupungin alueella toimii useita yleishyödyllisiä vuokrataloyhtiöitä. Oulussa suurin vuokranantaja on kaupungin vuokrataloyhtiö Sivakka. 

Linkit vuokratalojen sivuille ja asuntojen hakupalveluihin
 

Vapaa-aika

Nuorille

Nuorten Oulu -sivustolle on koottu Oulun kaupungin palvelut ja tapahtumia nuorille: www.nuortenoulu.fi

Nuorisotilat 

Nuorisotiloja on eri puolella Oulua. Alle 18-vuotiaat nuoret voivat osallistua nuorisotilatoimintaan. Toiminta on maksutonta ja on avoinna arkipäivisin. 

Lue lisää nuorisotiloista
 
Nuorisotiloja voi myös varata nuorten omaan toimintaan ja yhdistysten kerhotoimintaan.
Tarkempaa tietoa saat Nuorisotilat-sivuilta tai Sari Lahdenperältä, p. 044 7038245, sari.lahdenpera[at]ouka.fi

Byströmin Ohjaamo 

Byströmin Ohjaamo antaa neuvontaa ja ohjausta alle 30-vuotiaille oululaisille elämän eri tilanteissa. 

Byströmin Ohjaamon kotisivut
p. 050 599 2293

Kirjastot

Oulun kirjastot tarjoavat paitsi lukemista myös monenlaista tekemistä.

Oulun kirjastojen kotisivut 

 

Ystävyyskeskus 

Ystävyyskeskus on monikulttuurinen tekemisen ja oppimisen paikka. Järjestämme monenlaista vapaa-ajanohjelmaa, kuten viikoittaisia ryhmiä, erilaisia tapahtumia, juhlia, retkiä ja leirejä, sekä tarjoamme koulutusta mm. digi- ja perustaidoissa.

Voit ehdottaa, jos sinulla on ideoita, millaista toimintaa voisimme järjestää tai tulla vapaaehtoisena mukaan. Olet lämpimästi tervetullut rentoon ja aktiiviseen joukkoomme!

Lue lisää Ystävyyskeskuksen kotisivuilta. 
Voit myös soittaa 050 4670728 (Marita) tai 050 597 3755 (Anna).
 

Seurakunnat

Evankelis-luterilaiset seurakunnat
  
Ev.lut. seurakunnat tarjoavat diakoniatyötä eli lähimmäisen auttamista elämän hankalissa tilanteissa niin taloudellisissa, henkisissä kuin hengellisissä. Autamme, tuemme ja ohjaamme eteenpäin. Lisäksi tarjoamme päihde- ja kriminaalipuolen diakoniaa ja työpaikkatyötä.

Ota yhteyttä: 

Tellervo Kianto, diakoniatyöntekijä, päihdetyö, Oulun seurakuntayhtymä,
p. 040 756 4022, tellervo.kianto@evl.fi

Jonne Pirkola, kappalainen, Karjasillan seurakunta, 
p. 044 788 1304, jonne.pirkola@evl.fi

Oulun Vapaaseurakunta 

Ota yhteyttä: Risto Wotschke, pastori, p. 050 4127 414, r.wotschke(at)svk.fi 

Ihmisoikeussopimuksissa ja perustuslain säännöksissä on kirjattuna vähemmistöjen oikeudet. Sopimuksista huolimatta vähemmistöt kohtaavat edelleen syrjintää eivätkä heidän oikeutensa toteudu täysimääräisesti. Esimerkiksi romanit kokevat syrjintää usealla elämänalueilla mm. kouluissa, työnhaussa ja asuntomarkkinoilla.

Yhdenvertaisuuslain tarkoituksena on edistää yhdenvertaisuutta ja ehkäistä syrjintää sekä tehostaa syrjinnän kohteeksi joutuneen oikeusturvaa.

Terveys ja hyvinvointi

Kaikkia Suomessa pysyvästi asuvia henkilöitä on hoidettava syrjimättä ja heillä on oikeus saada laadultaan hyvää sosiaalihuoltoa, terveyden- ja sairaanhoitoa. Lain mukaan potilaan uskonto ja vakaumus sekä kulttuurinen tausta on otettava mahdollisuuksien mukaan huomioon hoitoa toteutettaessa. Potilaan yksityisyyttä on kunnioitettava eikä ihmisarvoa tule loukata.

Työ

Työnantajan on kohdeltava työntekijöitään tasapuolisesti, eikä ketään saa asettaa toisiin nähden eri asemaan syntyperän, uskonnon, iän, poliittisen tai ammattiyhdistystoiminnan tai muun seikan vuoksi. Jokaisella on oikeus työhön, työpaikan vapaaseen valintaan, oikeudenmukaisiin ja tyydyttäviin työehtoihin sekä suojaan työttömyyttä vastaan. Jokaisella on oikeus ilman minkäänlaista syrjintää samaan palkkaan samasta työstä.

Opetus

Lain mukaan opetuksen tavoitteena on edistää sivistystä ja tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa sekä oppilaiden edellytyksiä osallistua koulutukseen ja muutoin kehittää itseään elämänsä aikana. Opetuksen on pyrittävä ihmisen persoonallisuuden täyteen kehittämiseen sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamisen vahvistamiseen. Sen tulee edistää ymmärtämystä, suvaitsevaisuutta ja ystävyyttä kaikkien ihmisten kanssa.

Asuminen

Jokaisella on oikeus liikkua vapaasti ja valita asuinpaikkansa kunkin valtion sisällä.

Kieli ja kulttuuri

Vähemmistöihin kuuluvilla ihmisillä on oikeus nauttia omasta kulttuuristaan, harjoittaa omaa uskontoaan ja käyttää omaa kieltään. Valtioilla on velvollisuus suojata vähemmistöjen olemassaoloa sekä vähemmistöidentiteetin säilymistä ja kehittymistä. Lisäksi valtioiden tulisi ottaa vähemmistöjen historia huomioon kouluopetuksessa ja jakaa vähemmistökulttuureista muutakin tietoa.
 

Yhdenvertaisuusvaltuutetun sivuilta löydät tietoa, miten toimia, jos epäilet joutuneesi syrjityksi.

Lisätietoa

Romanien ja maahanmuuttajien syrjintä asunnonhaussa

Yhdenvertaisuus.fi

Historiaa

Romanien historiasta ei ole tarkkaa tietoa​. Kielitutkimusten perusteella heidän oletetaan olevan lähtöisin Intiasta,​ ja Suomeen romanit tulivat jo 1500-luvulla. Tuolloin suhtautuminen oli todella kielteistä, ja heidät julistettiin lainsuojattomiksi​. Romaneilta evättiin kaikki kirkolliset toimitukset sekä sairaanhoitopalvelut.

​Vuonna 1637 astui voimaan laki, joka antoi luvan tappaa maassa tavatut romanit. Suomen itsenäistymisen myötä vanhat romaneita koskevat lait kumoutuivat​ ja ensimmäisen perustuslain myötä romanit saivat kansalaisoikeudet vuonna 1919​.

Vuoden 1995 perustuslakiuudistuksessa vahvistettiin romanien asema Suomen kansallisena vähemmistönä​. Valtio on tukenut romanikulttuuria ja kielen opetusta vuodesta 1980 lähtien​.

Nykytilanne

Suomen romaneilla on täydet kansalaisoikeudet ja​ -velvollisuudet. ​Suomessa romaneita arvioidaan olevan n. 10 000​. Romanisukuja on Suomessa 32. 

Tasa-arvoisesta oikeudellisesta asemastaan huolimatta romanit eivät ole vielä saavuttaneet Suomessa todellista tasa-arvoa pääväestöön verrattuna​. He kokevat syrjintää jokapäiväisessä elämässään​. Romanien asema on kuitenkin parantunut viime vuosikymmeninä viranomaisten ja romanien yhteisten ponnistusten ansiosta.

Pukeutuminen

Romanien identiteetti muodostuu pukeutumisen kautta. Missään muualla maailmassa romanit eivät käytä samanlaista silminnähtävää vaatetusta.

Romaninaisten kansanpuvun pohjana on suomalaisen talonpoikaisnaisen puku. Miehet pukeutuvat aina suoriin tummiin housuihin, kauluspaidat sekä villatakit ja erilaiset pusakat ovat suosittuja​. Lapset puetaan samoin kuin pääväestön lapset.

Romanikulttuuri painottaa hyviä käytöstapoja

Toisten ihmisten kunnioitus on hyvin tärkeää romaneille, erityisen tärkeää on vanhempien ihmisten kunnioitus​. Vanhempien ihmisten kunnioitus näkyy selvimmin, kun itseään huomattavasti vanhempaa ihmistä teititellään ja heidän mielipiteitään kuunnellaan ja arvostetaan​.

Vanhempia ihmisiä kohdellaan kaikin mahdollisin tavoin kunnioitettavasti ja vanhempien ihmisten läsnä ollessa käyttäydytään kaikin puolin asiallisesti (esim. ei puhuta sopimattomasti, ei pukeuduta vajavaisesti)​. Heidät otetaan huomioon kaikessa ensimmäisenä​. Myös vanhukset itse käyttäytyvät asemansa mukaisesti. 

Häveliäisyys ja siveellisyys

Jos seurassa on huomattavasti eri-ikäisiä ihmisiä, vältetään puheenaiheita, jotka liittyy esim. seksuaalisuuteen, alastomuuteen, ruumiin toimintoihin tai muuten intiimeihin asioihin. Esimerkiksi nuorten seurustelu ja yhteen muuttaminen ovat häveliäisyyteen liittyviä asioita​.

Myös lapsen odotusaika on häveliäisyyttä, ja sen vuoksi siitä eikä lapsen synnytyksestä puhuta vanhempien romanien kuullen​. Raskaus peitetään mahdollisimman pitkään. Lapsi on toki toivottu asia, mutta se näytetään vasta kun lapsi on syntynyt​.

Lisätietoa

Tietoa romaneista (THL)

Romanien kohtaaminen ja auttaminen turvakodeissa (THL)
Romanit terveyspalveluiden käyttäjinä - romanipotilas vuodeosastolla -opas (Opinnäytetyö 2010, Diakonia-ammattikorkeakoulu)

Suomen romanikieli: Sen asema yhteisössään, käyttö ja romanien kieliasenteet 

Romanit ja romanikieliset oppijat (OPH)

Romaniperhetyön käsikirja