Romanit
Tälle sivustolle on koottu tarpeellista tietoa Oulussa asuville romaneille.
Lisäksi esitellään Oulun romanityöryhmä sekä annetaan tietoa romanikulttuurista romanien parissa työskenteleville.
Sivustoa ylläpitää Oulun romanityöryhmä.
Oulun romanityöryhmä
Oulun romanityöryhmä on poikkihallinnollinen yhteistyöelin, jossa on jäseniä kunnalta, hyvinvointialueelta, valtiolta, seurakunnalta, kolmannelta sektorilta ja koulutusorganisaatioista. Työryhmässä on romanijäseniä.
Työryhmän tehtävänä on edistää valtakunnallisen romanipoliittisen ohjelman tavoitteita paikallisesti ja edistää romanien asemaa kuntalaisina. Työryhmän tavoitteena on myös romanien osallisuuden vahvistaminen, työllisyyteen, opintoihin ja jatko-opintoihin tukeminen, syrjintään puuttuminen ja asumiseen liittyvien asioiden edistäminen.
Oulun romanityöryhmän toiminnasta raportoidaan vuosittain osallisuuden, yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon ohjausryhmälle. Työryhmä tekee yhteistyötä alueellisen romaniasiainneuvottelukunnan ja hyvinvointialueen kanssa romaniasioiden kehittämiseksi alueellisesti.
Kokouksia pidetään 4-6 kertaa vuodessa. Oululaiset romanit ovat tervetulleita kokoukseen vaikuttamaan romaniasioihin.
Voit ottaa romanityöryhmän jäseniin yhteyttä, jos sinulla on mielessä asioita, joita työryhmässä tulisi käsitellä.
Oulun romanityöryhmän jäsenet 2023-2025
- Sivistys- ja kulttuuripalvelut/nuorisopalvelut, monikulttuurisen nuorisotyön koordinaattori Sari Lahdenperä, pj.
- Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, erikoissuunnittelija Henry Lindgren, vpj.
- Sivistys- ja kulttuuripalvelut/nuorisopalvelut, etsivän nuorisotyön koordinaattori Virpi Huittinen
- Sivistys- ja kulttuuripalvelut, perusopetuksen kieli- ja kulttuuriryhmien koordinaattori Eija Laasonen-Tervaoja
- Sivistys- ja kulttuuripalvelut / Villa Victor, Veli-Pekka Peltonen
- Business Oulu, verkostoyhteistyön koordinaattori Jaana Pasma
- Kaupunkiympäristöpalvelut, asumisneuvoja Virtasalo Samuli
- Kaupunkiympäristöpalvelut, asumisneuvoja Tanjunen Lauri
- Hyvinvointialue, Oulun alueelliset palvelut, vastuualuepäällikkö perhe- ja sosiaalipalvelut Nina Kinnunen
- OSAO, Oulun seudun ammattiopisto, suunnittelupäällikkö Seija Iwendorff
- Pohjois-Pohjanmaan TE-palvelut, asiakkuuspäällikkö Elina Myllylä
- Romano Missio, Naisten Kulma, palveluohjaaja Senja Valentin
- Nuorten Ystävät, ohjaaja Carmen Hedman
- Evankelis-luterilainen seurakunta, kappalainen Jonne Pirkola
- Vapaakirkko, pastori Risto Wotschke
- Vuolle ry, Jarkko-Pekka Kärkkäinen
- Romaniedustaja, Sirpa Långstöm
- Romaniedustaja, Tino Lindgren
Toisen asteen ammatillinen koulutus Oulussa
Hakijapalvelut OSAO Ovi yhteystiedot:
BusinessAsema, Hallituskatu 36 B, 90100 OULU
Puh. 040 8266 060 (mpm/pvm) sähköposti: ovi[at]osao.fi
Facebookissa ja Instagramissa tunnuksella @osaoovi
Oulun Palvelualan Opisto
Suomen Diakoniaopisto, Oulu
Ammattiopisto Luovi, Oulu
PSK – Aikuisopisto
Korkeakoulutus Oulussa
Oulun yliopisto
Oulun ammattikorkeakoulu
Diakonia-ammattikorkeakoulu
Mietitkö vielä, mitä peruskoulun jälkeen?
Nivelvaiheen opinto-ohjaus NOPO
NOPO- eli nivelvaiheen opinto-ohjaus on Oulun kaupungin ja OSAOn yhteistyössä toteuttamaa ohjausta.
Peruskoululaisille tarkoitettu NOPO-palvelu tarjoaa lisää opinto-ohjausta oppilaalle, jonka perusopetuksen jälkeinen ammatinvalinta on epäselvä tai tulevaisuuden suunta perusopetuksen jälkeen on mietinnässä.
Lue lisää peruskoululaisen NOPOsta
Minustako amis? Tehtäviä koulutukseen hakeutuvalle
Minustako amis? | Tehtäviä koulutukseen tutustujalle
Oppaista tietoa ja vinkkejä
Reittiopas tulevaisuuteen - mahdollisuuksia koulun loputtua 2023 (Issuu)
TE-palvelut
Henkilöasiakkaan puhelinpalvelut p. 029 5025500 ma-pe klo 9-16.15
Työttömyysturvaneuvonta p. 029 5020701 ma-pe klo 9-16.15
Koulutusneuvonta p. 029 5020702 ma-pe klo 9-16.15
Uraohjaus p. 029 5020720 ma ja to klo 12-16
tyomarkkinatori.fi
Näin asioit TE-toimistossa
Apua koulutuksen ja ammatin valintaan - Työmarkkinatorin Ammattitieto
BusinessOulun työllisyyspalvelut
BusinessOulun työllisyyspalveluissa tarjotaan maksutonta neuvontaa ja tukea työllistymiseen sekä osaamisen kehittämiseen. Työllisyyspalveluiden ja samalla kuntakokeilun asiakkaita ovat ne työttömät työnhakijat, työllistettynä olevat ja työllistymistä edistävissä palveluissa olevat oululaiset työnhakijat, jotka
- eivät täytä ansiopäivärahan saamisen edellytyksiä tai
- ovat alle 30-vuotiaita, maahanmuuttajia tai vieraskielisiä henkilöitä.
Ota yhteyttä!
BusinessAsema
Hallituskatu 36 B
p. 08 558 558 10
ma–to klo 8–18 ja pe klo 8–16.
Voit myös varata ajan etäneuvontaan: businessasema.com/neuvonta
Lue lisää palveluistamme: businessoulu.com/tyo
Nuorten työpajat
Nuorten työpajoilla on monipuolisia työkokeilupaikkoja ja työpaikkoja 17–29-vuotiaille, työttömille oululaisille nuorille. Toiminnan avulla pyrimme edistämään nuorten työllisyyttä ja koulutukseen pääsyä.
Lue lisää Nuorten työpajoista
Lisätietoja Anu Puhakalta, p. 044 703 8283, Anu.M.Puhakka[at]ouka.fi
Naisten Kulma
Naisten Kulma tarjoaa romaninaisille yhteisöllisen tilan, jonka toiminta syntyy naisten omista tarpeista ja toiveista.
Naisten Kulmalle voi tulla hoitamaan omia asioita tai muuten vaan porisemaan ja kahvittelemaan. Annamme tukea ja ohjeistusta arjen hallinnassa ja kuljemme rinnalla. Meillä voi myös suorittaa yhdyskuntapalvelua tai koevapautta.
Pidämme romanikulttuuri-koulutuksia työyhteisöille, kouluille, järjestöille sekä konsultoimme myös puhelimitse.
Lisätiedot Senja Valentin, p. 045 182 4104, senja.valentin[at]naistenkulma.fi
Asuminen
Asumisneuvonta auttaa asumiseen liittyvissä pulmatilanteissa, kuten asunnon hankinnassa ja asumismenojen maksuvaikeuksissa. Tavoitteena on turvata asumisen jatkuvuus. Asumisneuvonnan asiakkaana voi olla kuka tahansa kuntalainen.
Asumisen ongelmia on tärkeää lähteä hoitamaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja yhteydessä kannattaa olla heti, jos asumiseen liittyvät asiat mietityttävät.
https://www.ouka.fi/asumisneuvonta
asumisneuvonta(at)ouka.fi , p. 040 154 8239 ja p. 040 184 3365
Vuokra-asuntoja
Oulun kaupungin alueella toimii useita yleishyödyllisiä vuokrataloyhtiöitä. Oulussa suurin vuokranantaja on kaupungin vuokrataloyhtiö Sivakka.
Linkit vuokratalojen sivuille ja asuntojen hakupalveluihin
Vapaa-aika
Nuorille
Nuorten Oulu -sivustolle on koottu Oulun kaupungin palvelut ja tapahtumia nuorille: www.nuortenoulu.fi
Nuorisotilat
Nuorisotiloja on eri puolella Oulua. Alle 18-vuotiaat nuoret voivat osallistua nuorisotilatoimintaan. Toiminta on maksutonta ja on avoinna arkipäivisin.
Lue lisää nuorisotiloista
Nuorisotiloja voi myös varata nuorten omaan toimintaan ja yhdistysten kerhotoimintaan.
Tarkempaa tietoa saat Nuorisotilat-sivuilta tai Sari Lahdenperältä, p. 044 7038245, sari.lahdenpera[at]ouka.fi
Byströmin Ohjaamo
Byströmin Ohjaamo antaa neuvontaa ja ohjausta alle 30-vuotiaille oululaisille elämän eri tilanteissa.
Byströmin Ohjaamon kotisivut
p. 050 599 2293
Kirjastot
Oulun kirjastot tarjoavat paitsi lukemista myös monenlaista tekemistä.
Ystävyyskeskus
Ystävyyskeskus on monikulttuurinen tekemisen ja oppimisen paikka. Järjestämme monenlaista vapaa-ajanohjelmaa, kuten viikoittaisia ryhmiä, erilaisia tapahtumia, juhlia, retkiä ja leirejä, sekä tarjoamme koulutusta mm. digi- ja perustaidoissa.
Voit ehdottaa, jos sinulla on ideoita, millaista toimintaa voisimme järjestää tai tulla vapaaehtoisena mukaan. Olet lämpimästi tervetullut rentoon ja aktiiviseen joukkoomme!
Lue lisää Ystävyyskeskuksen kotisivuilta.
Voit myös soittaa 050 4670728 (Marita) tai 050 597 3755 (Anna).
Seurakunnat
Evankelis-luterilaiset seurakunnat
Ev.lut. seurakunnat tarjoavat diakoniatyötä eli lähimmäisen auttamista elämän hankalissa tilanteissa niin taloudellisissa, henkisissä kuin hengellisissä. Autamme, tuemme ja ohjaamme eteenpäin. Lisäksi tarjoamme päihde- ja kriminaalipuolen diakoniaa ja työpaikkatyötä.
Ota yhteyttä:
Tellervo Kianto, diakoniatyöntekijä, päihdetyö, Oulun seurakuntayhtymä,
p. 040 756 4022, tellervo.kianto@evl.fi
Jonne Pirkola, kappalainen, Karjasillan seurakunta,
p. 044 788 1304, jonne.pirkola@evl.fi
Oulun Vapaaseurakunta
Ota yhteyttä: Risto Wotschke, pastori, p. 050 4127 414, r.wotschke(at)svk.fi
Ihmisoikeussopimuksissa ja perustuslain säännöksissä on kirjattuna vähemmistöjen oikeudet. Sopimuksista huolimatta vähemmistöt kohtaavat edelleen syrjintää eivätkä heidän oikeutensa toteudu täysimääräisesti. Esimerkiksi romanit kokevat syrjintää usealla elämänalueilla mm. kouluissa, työnhaussa ja asuntomarkkinoilla.
Yhdenvertaisuuslain tarkoituksena on edistää yhdenvertaisuutta ja ehkäistä syrjintää sekä tehostaa syrjinnän kohteeksi joutuneen oikeusturvaa.
Terveys ja hyvinvointi
Kaikkia Suomessa pysyvästi asuvia henkilöitä on hoidettava syrjimättä ja heillä on oikeus saada laadultaan hyvää sosiaalihuoltoa, terveyden- ja sairaanhoitoa. Lain mukaan potilaan uskonto ja vakaumus sekä kulttuurinen tausta on otettava mahdollisuuksien mukaan huomioon hoitoa toteutettaessa. Potilaan yksityisyyttä on kunnioitettava eikä ihmisarvoa tule loukata.
Työ
Työnantajan on kohdeltava työntekijöitään tasapuolisesti, eikä ketään saa asettaa toisiin nähden eri asemaan syntyperän, uskonnon, iän, poliittisen tai ammattiyhdistystoiminnan tai muun seikan vuoksi. Jokaisella on oikeus työhön, työpaikan vapaaseen valintaan, oikeudenmukaisiin ja tyydyttäviin työehtoihin sekä suojaan työttömyyttä vastaan. Jokaisella on oikeus ilman minkäänlaista syrjintää samaan palkkaan samasta työstä.
Opetus
Lain mukaan opetuksen tavoitteena on edistää sivistystä ja tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa sekä oppilaiden edellytyksiä osallistua koulutukseen ja muutoin kehittää itseään elämänsä aikana. Opetuksen on pyrittävä ihmisen persoonallisuuden täyteen kehittämiseen sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamisen vahvistamiseen. Sen tulee edistää ymmärtämystä, suvaitsevaisuutta ja ystävyyttä kaikkien ihmisten kanssa.
Asuminen
Jokaisella on oikeus liikkua vapaasti ja valita asuinpaikkansa kunkin valtion sisällä.
Kieli ja kulttuuri
Vähemmistöihin kuuluvilla ihmisillä on oikeus nauttia omasta kulttuuristaan, harjoittaa omaa uskontoaan ja käyttää omaa kieltään. Valtioilla on velvollisuus suojata vähemmistöjen olemassaoloa sekä vähemmistöidentiteetin säilymistä ja kehittymistä. Lisäksi valtioiden tulisi ottaa vähemmistöjen historia huomioon kouluopetuksessa ja jakaa vähemmistökulttuureista muutakin tietoa.
Yhdenvertaisuusvaltuutetun sivuilta löydät tietoa, miten toimia, jos epäilet joutuneesi syrjityksi.
Lisätietoa
Historiaa
Romanien historiasta ei ole tarkkaa tietoa. Kielitutkimusten perusteella heidän oletetaan olevan lähtöisin Intiasta, ja Suomeen romanit tulivat jo 1500-luvulla. Tuolloin suhtautuminen oli todella kielteistä, ja heidät julistettiin lainsuojattomiksi. Romaneilta evättiin kaikki kirkolliset toimitukset sekä sairaanhoitopalvelut.
Vuonna 1637 astui voimaan laki, joka antoi luvan tappaa maassa tavatut romanit. Suomen itsenäistymisen myötä vanhat romaneita koskevat lait kumoutuivat ja ensimmäisen perustuslain myötä romanit saivat kansalaisoikeudet vuonna 1919.
Vuoden 1995 perustuslakiuudistuksessa vahvistettiin romanien asema Suomen kansallisena vähemmistönä. Valtio on tukenut romanikulttuuria ja kielen opetusta vuodesta 1980 lähtien.
Nykytilanne
Suomen romaneilla on täydet kansalaisoikeudet ja -velvollisuudet. Suomessa romaneita arvioidaan olevan n. 10 000. Romanisukuja on Suomessa 32.
Tasa-arvoisesta oikeudellisesta asemastaan huolimatta romanit eivät ole vielä saavuttaneet Suomessa todellista tasa-arvoa pääväestöön verrattuna. He kokevat syrjintää jokapäiväisessä elämässään. Romanien asema on kuitenkin parantunut viime vuosikymmeninä viranomaisten ja romanien yhteisten ponnistusten ansiosta.
Pukeutuminen
Romanien identiteetti muodostuu pukeutumisen kautta. Missään muualla maailmassa romanit eivät käytä samanlaista silminnähtävää vaatetusta.
Romaninaisten kansanpuvun pohjana on suomalaisen talonpoikaisnaisen puku. Miehet pukeutuvat aina suoriin tummiin housuihin, kauluspaidat sekä villatakit ja erilaiset pusakat ovat suosittuja. Lapset puetaan samoin kuin pääväestön lapset.
Romanikulttuuri painottaa hyviä käytöstapoja
Toisten ihmisten kunnioitus on hyvin tärkeää romaneille, erityisen tärkeää on vanhempien ihmisten kunnioitus. Vanhempien ihmisten kunnioitus näkyy selvimmin, kun itseään huomattavasti vanhempaa ihmistä teititellään ja heidän mielipiteitään kuunnellaan ja arvostetaan.
Vanhempia ihmisiä kohdellaan kaikin mahdollisin tavoin kunnioitettavasti ja vanhempien ihmisten läsnä ollessa käyttäydytään kaikin puolin asiallisesti (esim. ei puhuta sopimattomasti, ei pukeuduta vajavaisesti). Heidät otetaan huomioon kaikessa ensimmäisenä. Myös vanhukset itse käyttäytyvät asemansa mukaisesti.
Häveliäisyys ja siveellisyys
Jos seurassa on huomattavasti eri-ikäisiä ihmisiä, vältetään puheenaiheita, jotka liittyy esim. seksuaalisuuteen, alastomuuteen, ruumiin toimintoihin tai muuten intiimeihin asioihin. Esimerkiksi nuorten seurustelu ja yhteen muuttaminen ovat häveliäisyyteen liittyviä asioita.
Myös lapsen odotusaika on häveliäisyyttä, ja sen vuoksi siitä eikä lapsen synnytyksestä puhuta vanhempien romanien kuullen. Raskaus peitetään mahdollisimman pitkään. Lapsi on toki toivottu asia, mutta se näytetään vasta kun lapsi on syntynyt.
Lisätietoa
Romanien kohtaaminen ja auttaminen turvakodeissa (THL)
Romanit terveyspalveluiden käyttäjinä - romanipotilas vuodeosastolla -opas (Opinnäytetyö 2010, Diakonia-ammattikorkeakoulu)
Suomen romanikieli: Sen asema yhteisössään, käyttö ja romanien kieliasenteet
Romanit ja romanikieliset oppijat (OPH)

Romanien kansallispäivää vietetään 8. huhtikuuta.
Lisätietoja
Henry Lindgren
Erikoissuunnittelija, romaniasiat
p. 0295 017 564, henry.lindgren(at)avi.fi
Senja Valentin
Palveluohjaaja, Naisten kulma -hanke
p. 045 182 4104, senja.valentin(at)naistenkulma.fi
Voit tilata romanikulttuuriluennon ottamalla yhteyttä Henryyn tai Senjaan.
Sari Lahdenperä
koordinaattori, monikulttuurinen nuorisotyö
Romanityöryhmän pj.
p. 044 703 8245, sari.lahdenpera(at)ouka.fi