Ajankohtaista
Etäkouluvinkkejä koululaisten vanhemmille
Etäkouluvinkit on laadittu erityisesti lapsille, joilla on neuropsykiatrisia vaikeuksia (esim. autismin kirjo, adhd, add), mutta ne toimivat kaikilla koululaisilla. Vinkit kokosi Oulun kaupungin perusopetuksen mentoriopettajat.
Järjestä opiskelupaikka mahdollisimman selkeäksi ja rauhoita se työskentelyyn
- Sovi yhdessä lapsen ja nuoren kanssa, missä opiskellaan.
- Huolehdi, että paikassa on hyvä valaistus, tilaa oppimateriaaleille, sopiva tuoli ja turhat aistiärsykkeet on karsittu pois.
- Pidä ympäristö selkeänä ja tavarat samoilla paikoilla. Jos samassa paikassa myös pelataan vapaa-ajalla, siirrä pelaamiseen liittyvät laitteet pois näkyviltä koulupäivän ajaksi.
- Tee työskentelypaikan järjestämisestä opiskeluun esim. iltaan liittyvä rituaali samoin kuin vaikkapa vaatteiden valitsemisesta seuraavaksi päiväksi. Seuraavan päivän lukujärjestyksen ja oppikirjat yms. voi nostaa esille samalla, kun siirtää pelilaitteet syrjään.
- Opiskelupaikka voidaan järjestää myös esim. keittiönpöydän ääreen. Tällöin oma huone / oma paikka säilyy vapaa-ajan vieton paikkana.
Suunnittele koulupäivä etukäteen yhdessä lapsen kanssa
Tee koulupäivästä selkeä ja visuaalinen esim. kuvallisen lukujärjestyksen tai pelkästään värien avulla. Tämä helpottaa toiminnanohjausta merkittävästi. Papunetin sivuilta löytyy kuvallisia, muokattavia päivä- ja lukujärjestyspohjia.
Esimerkki koulupäivän rakenteesta (pdf)
Työskentelyjakson alkaessa:
- Mitä tehdään ensin?
- Mitä sen jälkeen?
- Milloin tehdään? Kauanko kestää/paljonko on aikaa?
- Paljonko täytyy tehdä?
- Saako kysyä verkon kautta kaverilta vai pitääkö selvittää kaikki itse?
- Pitääkö tehdä kaikki?
- Milloin on valmis?
- Onko pakko tehdä?
- Milloin saa lopettaa? Milloin on ”välitunti” eli tauko? Kauanko tauko kestää?
- Mistä tiedän, että opiskelu taas jatkuu?
- Milloin syödään ja mitä?
- Käytä mahdollisuutta lopettaa raataminen: ”tämän jälkeen / tee nämä ensin / kun olet tehnyt nämä, niin sitten / sen jälkeen…”
Pyydä opettajalta mahdollisimman tarkka työskentelyn aikataulu ja rytmitä kodin työskentely siihen.
Mikäli saat koulusta vain tehtävät urakkamuotoisesti, voit hyvin noudattaa etäkoulussa koulun lukujärjestystä ja rytmittää etäkoulupäivän sen mukaisesti. Tämä jäsentää lapsen ja nuoren päivää.
Puhelimen herätyskelloa voi käyttää kotikoulun kellona: lapsen valitsema äänimerkki ilmoittaa tauosta ja uuden työskentelyjakson alkamisesta, sinne voi tallentaa myös ennakoivan äänimerkin (”kohta = 5 min. kuluttua alkaa työskentely”) Tämä näköaistin kautta tuleva viesti toimii usein paremmin kuin kuuloaistin kautta (= vanhemman kehotus). Samalla lapsen vastuu omasta työskentelystä kasvaa. Kotiin voi myös askarrella kellotaulun, johon väritetään mallilla "uniaika, kouluaika ruoka-aika" ("Kun iso viisari on punaisella, niin silloin pitää opiskella.")
Salli keskittymistä tukeva musiikki tai muu keskittymistä ja vireystilan säätelyä helpottava toiminta (sinitarran pyörittely sormissa, purukumin pureskelu, piirtely, istuminen jumppapallolla läksyjä tehdessä tai muu häiritsemätön liikehdintä). Lapsi voi opiskella myös muualla kuin pöydän ääressä.
Auta lasta tai nuorta ajoittamaan keskittymistä vaativat tehtävät jaksamisen kannalta sopivaan ajankohtaan. (Mikäli lapsella tai nuorella on käytössää keskittymiskykyä säätelevä lääkitys, ota huomioon lääkkeen vaikutusaika; ajoita tehtävät lääkkeen vaikutusajalle.)
Välituntien, taukojen, ”ohjelma” kannattaa pohtia etukäteen. Suunnitelkaa sellaista tekemistä, mikä rentouttaa, mutta on helppo keskeyttää opiskelun taas alkaessa. Pelaamista ”koulupäivän” aikana kannattaa välttää.
Opiskeltavien kokonaisuuksien osittaminen / pilkkominen, ohjaaminen alkuun
Toiminta helpottuu usein, kun asiat, tapahtumat, oppiaineiden sisällöt pilkotaan pienemmiksi osatekijöiksi. Tässä voi käyttää kuvia (www.papunet.net) piirroksia tai yksinkertaisesti tehtävien listausta ranskalaisin viivoin. Lapsen kanssa yhdessä voi päättää, missä järjestyksessä edetään, jotta kaikki tulee suoritettua.
Jos tuntuu, ettei lapsi ymmärrä annettuja ohjeita, ota syy itsellesi, esim. seuraavasti:
”Sinulle nämä ovat vissiin melko vaikeita ja minä selitin äsken niin nopeasti.”
"Annoin epäselvät ohjeet, anteeksi."
"Huomasin ettet kuunnellut, mutta kerron toki uudestaan."
Toisinaan tehtävänä on laajoja esitelmiä, esseitä tai projekteja. Tällöin aikuisen apua tarvitaan tehtävän jäsentämisessä, aiheen pilkkomisessa osiin ja tehtävän aikataulutuksessa. Tehtävä hahmottuu ja pienenee sopivankokoisiksi palasiksi apukysymysten, tarkasti rajattujen osakokonaisuuksien ja konkreettisen päivä- tai tuntikohtaisen aikataulun avulla. Sen jälkeen työskentelyssä voi edetä tuntikohtaisten ohjeiden avulla.
Kts. myös Tampereen Nepsy-materiaalista Osittaminen
Työskentelyn muu tauotus
Toisinaan koulun oppitunti (45 / 60 / 75 min.) on liian pitkä aika yhtäjaksoiselle työskentelylle. Tuntia voi jakaa esim. 15-20 min. pätkiin, jota seuraa aina 5-10 min. tauko (yhdessä sovittua oppilasta rentouttavaa puuhaa: värityskuvia / musiikin kuuntelu/ yksi lyhyt tarina Aku Ankasta, max. n.10 sivun tarina – ei puhelimen tai pelikoneen käyttöä!). Ko. oppitunnin työskentelyksi riittää, mitä näiden 15 min. työskentelypätkien aikana on saatu aikaan, kun silloin on yrittänyt parhaansa.
Käytä apuna kännykän kelloa ajastimena / munakelloa / timetimeria (kello, joka näyttää jäljellä olevan ajan/ maksuton KidsTimer -sovellus Play-kaupasta ja toimii samalla periaatteella) Tämän työskentelymallin voi kertoa myös opettajalle. Osa oppilaista on koulun tunneilla usein vain istunut ja kuunnellut – nyt töiden oikea-aikainen tekeminen voi olla takkuista. Siksi yhdenkin oppitunnin pilkkominen osiin kannattaa.
Motivointi: "Kun sitä on, onnistuu mikä vain – kun sitä ei ole, ei onnistu mikään!"
Lapset ja nuoret oppivat uusia asioita helpommin myönteisen palautteen ja palkitsemisen kautta.
- Välitön palaute onnistumisesta on tehokas keino oppimiselle (Hienoa! Huikeaa! Tosi hyvin tehty! Hoksaatko, miten hyvin osasit? Huippua!) Kehu myös jo pelkästä yrittämisestä.
- Huomioi aina myönteisellä palautteella, kun lapsi tekee tehtäviä sovitusti, pysyy omassa tehtävässään tai tilanteesta riippuen ylipäänsä toimii ohjeiden mukaan.
- Auta lasta huomaamaan omat onnistumisensa ja omakohtainen hyöty siitä.
- Motivointina toimivat erilaiset lapsen itse miettimät palkkiojärjestelmät (vältä rahapalkkiota, mieluummin yhteistä tekemistä ja puuhaa kuin tavaroita tai herkkuja), taulukot, sopimukset, eteneminen omassa, itselle sopivassa järjestyksessä (esim. tylsin tehtävä ensin, helpoimmat ensin, tämän jälkeen tauko / päivä päättyy tms.)
- Hyvin toimii myös muistutus loppupäivän vapaudesta, kun tehtävät on suoritettu.
- Toinen lapsi tarvitsee palkkion jokaisesta onnistuneesta oppitunnista, toinen jokaisesta päivästä ”reippausrastin tai -tarran”, kolmannelle riittää tiedossa oleva palkkio perjantaina, kun koko viikko on kasassa.
- Pohdi yhdessä lapsesi tai nuoresi kanssa, mikä malli toimii hänellä parhaiten.
- Erilaisia pohjia palkkiojärjestelmän seurantaan. Itse piirretty rastilista toimii myös hyvin.
- Jos on vaikea keksiä hyvää palautetta, käytä apuna vahvuuskorttien luonteen- ja taitojen kuvauksia.
- Näiden avulla on myös tehdä yhteenvetoa päivän / viikon onnistumisista.
- Mihin kiinnität huomion, vahvistuu.
Kiukku ja haastava käytös
Lapsi tai nuori ei yleensä ole tahallaan hankala. Hänellä ei vain ole taitoja käyttäytyä yleisten normien mukaan. Aikuisen tehtävä on opettaa näitä.
Haastavan tilanteen taustalla on yleensä aina jokin syy. Se on tärkeä kaivaa esille ja selvittää. Näin seuraavia vastaavanlaisia tilanteita voidaan ehkä välttää ja opetella uusi toimintatapa.
Lapset ja nuoret voivat kohdata etäkoulun aikana paljon kiukkua, pettymystä ja turhautumista aiheuttavia tilanteita.
Heidän kanssaan on hyvä harjoitella hyväksyttävää tunteiden ilmaisua. Voit esimerkiksi sanoittaa lapselle: ”Kaikki tunteet ovat hyväksyttäviä, tunteita tulee ja menee. Anna tunteen tulla ja sitten mennä. Siihen ei tarvitse reagoida mitenkään vahvasti.”. Anna vaihtoehtoja ja näytä itse mallia kiukun hallintaan omalla käytöksellä. Mikäli et siinä onnistunut, myönnä se ja lupaa seuraavalla kerralla harjoitella pontevammin. Lapsi saa samalla mallin omaa toimintaa varten.
Muita vinkkejä
Tarjoa apua ja ohjausta, älä jätä yksin selviämään.
- Lapsi kokee stressin hieman toisin kuin aikuinen. Lue lisää siitä, miten lapsi kokee stressin.
- Poikkeusoloissa kotien kuntouttavan arjen merkitys korostuu. Aikuisen käytös ja asenne vaikuttaa lapseen. Tarkkaile omaa käytöstäsi ja kehon kieltä ohjatessasi lasta. Pysy rauhallisen jämäkkänä tehdyissä sopimuksissa.
- Luo päivälle lukujärjestyksen lisäksi järjestys eli struktuuri, mikä toistuu pääosin samanlaisena päivästä toiseen: Aamiaisesta, pukemisesta koulupäivään, välipalaan, päivälliseen, vapaa-aikaan, ulkoiluun, iltatoimiin.
- Arkea helpottaa myös selkeät säännöt kellonaikoineen pelaamisesta ja puhelimen käytöstä. Näissäkin voi hyödyntää puhelimen ajastinta / munakelloa / Time Timeria /Kids Timeria.
- Viikkotasolla voidaan kirjata elokuvaillat, karkkipäivä, etäkyläilyt isovanhempien kanssa jne.
- Viikon / päivän aikataulun voi yhdessä kirjata näkyviin kirjoittaen tai kuvallisesti johonkin näkyvään paikkaan kodissa.
- Arjen struktuuri helpottaa arkea ja sen kuormitusta huomattavasti. Tavalliseen arkeen palattua viikkostruktuuriin kirjataan näkyviin myös harrastukset – ja jo nyt, mikäli ne toteutuvat esim. etäyhteydellä.
- Huolehdi päivän monipuolisista ruokailuista, jotta lapsen verensokeri pysyy tasaisena. Tämä edistää jaksamista opiskella, oppia ja vähentää myös haastavaa käytöstä.
- Tarjoa lapselle aamiainen ennen kotikoulupäivää, lounas n. 11-12 aikaan, välipala esim. ”koulun” pääteeksi. Tämä toimii samalla ns. siirtymänä vapaa-aikaan.
- Pyri tekemään kaikki tehtävät sovitun koulupäivän aikana, vältä läksyjä. Tämän käytännön voi vielä neuvotella erikseen oman opettajan kanssa.
- Sovita päivään ulkoilua, muutoinkin kuin mahdollisina liikuntatunteina. Vietä ne ainakin mahdollisuuksien mukaan ulkona lenkkeillen, pyöräillen, pihalla touhuten.
- Tiivis yhteistyö opettajan kanssa antaa lapselle kokemuksen, että aikuiset välittävät ja haluavat hänen parastaan.
- Taitoaineiden (li, ks, ku, ko, mu) suorittaminen voi toisinaan olla kotona haasteellista. Neuvottele opettajan kanssa tehtävien suorittamisesta. Mikäli mahdollista, ehdota, etsi ja sovella tehtäviä niin, että ne ovat mahdollisimman mielekkäitä (esim. käsityö -> majan rakentelua).
- Kun aikuisilla on samat pelisäännöt, lapselle tulee turvallinen olo ja häiriökäyttäytyminen myös kotona jää vähemmälle.
Hyvinvointia koko perheelle arkeen
Tietoista läsnäoloa: https://oivamieli.fi/
Vireystilan säätelyä
Kehotietoisuus ja läsnäoloharjoitus
