Ajankohtaista
Milloin koronatestiin? Suositukset turvalliseen koulunkäyntiin ja varhaiskasvatukseen
Päivitetty 23.11.2020
Kun huoltaja toteaa, että lapsella on koronavirukseen sopivia oireita, lapsi ei saa mennä kouluun tai varhaiskasvatukseen. Lapsella koronavirus voi aiheuttaa flunssan kaltaisia oireita, kuten nuhaa, yskää ja kuumetta sekä mahdollisesti myös vatsaoireita. Yleensä lapset sairastavat taudin lievänä.
THL tähdentää, että edes lievästi oireilevaa lasta ei pidä laittaa kouluun tai päiväkotiin ennen testaamista. Tätä suositellaan, jottei koronatartunnan saanut lapsi altistaisi muita. Oulun kaupungissa testiin pääsee nopeasti, yleensä samana päivänä tai viimeistään seuraavana.
Ainoa poikkeus tästä on nuha tai aivastelu, joka on selvästi allergista tai liittyy esimerkiksi ulkona olemiseen. Jos tällaisen lapsen yleistila on normaali eikä infektio-oireita ole, lapsi voi mennä kouluun tai päiväkotiin.
THL:n ohjeet: Lapset ja koronavirus
THL: Koronaviruksen oireet
Miten toimin, kun lapseni sairastuu hengitystieinfektioon?
Kun huoltaja toteaa, että lapsella on infektio-oireita, lapsi ei saa mennä varhaiskasvatukseen tai kouluun.
Lapsi pitää viedä testiin, jos hänellä on huoltajan tai terveydenhuollon ammattilaisen arvion mukaan koronavirusinfektioon sopivia oireita. Oireita voivat olla kuume, yskä, kurkkukipu, hengenahdistus, lihaskivut, väsymys, nuha, pahoinvointi tai ripuli. Taudin yhteydessä on kuvattu myös maku- ja hajuaistin häiriöitä.
Erityisen tärkeää on viedä lieväoireinenkin lapsi testiin viiveettä, jos hän tai joku perheenjäsenistä on altistunut varmistetulle koronavirustapaukselle tai on matkaillut ulkomailla edeltävän 10 vuorokauden aikana
Alle kouluikäisen lapsen lieviä oireita voi seurata kotona pari päivää ilman testaamista. Lapsen oireet ovat lieviä, jos hän on virkeä ja jaksaa leikkiä, vaikka hänellä olisikin nuhaa, yskää ja kuumetta. Oireisena lapsi ei kuitenkaan voi mennä varhaiskasvatukseen. Jos oireet seurannassa kokonaan väistyvät, ei testiin tarvitse mennä, vaan varhaiskasvatukseen voi palata vähintään yhden oireettoman päivän jälkeen. Jos oireet jatkuvat, olisi hyvä selvittää, johtuvatko ne koronainfektiosta.
Jos testitulos on negatiivinen, lapsi voi palata kouluun tai varhaiskasvatukseen, kun hän on parantumassa, vaikka oireet eivät olisi kokonaan väistyneet.
Jos testi otetaan, mutta tuloksen saaminen viivästyy, voi varhaiskasvatukseen palata yhden oireettoman päivän jälkeen, jos lapsi ei tiettävästi ole altistunut varmistetulle koronavirustapaukselle eikä perheestä kukaan ole matkaillut edeltävän 10 vrk aikana. Kouluikäinen lapsi/nuori sekä aikuiset odottavat koronatestituloksen kotona. Kouluun tai töihin ei voi palata ennen kuin negatiivinen testitulos on selvillä.
Saman perheen samaan aikaan sairastuneista alle kouluikäisistä lapsista riittää yksi negatiivinen koronatestitulos. Jos aikuinen on sairastunut samaan aikaan, riittää että aikuinen testataan, tällöin alle kouluikäisiä lapsia ei ole tarpeen testata.
Jos lapsen hengitystieoireet pitkittyvät, häntä ei tarvitse testata toistuvasti, kunhan oirekuva pysyy samanlaisena.
Kouluikäiset lapset ja nuoret sekä aikuiset käyvät aina testissä lievilläkin oireilla. Näin toimitaan vaikka samaan perheen alle kouluikäisen lapsen testitulos olisi negatiivinen.
Varhaiskasvatus tai koulu ei saa vaatia todistusta negatiivisesta testistä.
Jos lapsen tai henkilökunnan perheenjäsenellä on oireita, tulee oireisen perheenjäsenen hakeutua testiin mahdollisimman nopeasti. Oireettomat perheenjäsenet voivat olla koulussa ja varhaiskasvatuksessa, kun testitulosta odotetaan, ellei jo tuolloin ole erityisen vahvaa epäilyä, että oireisella perheenjäsenellä on koronavirustartunta, tämä tilanne on esimerkiksi, jos oireinen perheenjäsen on asetettu karanteeniin viranomaisen toimesta.
Jos oireet johtuvat allergiasta ja helpottavat selvästi allergialääkityksen aloittamisen jälkeen, voi varhaiskasvatukseen tai kouluun palata, vaikka oireet eivät olisi kokonaan väistyneet. Jos oireet eivät helpota lääkityksestä huolimatta, tulee hakeutua testiin. Jos testitulos on negatiivinen, voi varhaiskasvatukseen tai kouluun palata.
Vaikean koronavirustaudin riskiryhmään kuuluvat ne lapset, joiden perussairaus muutenkin aiheuttaa suurentuneen riskin vakaville infektioille. Hoitava lääkäri arvioi, voiko lapsi, jolla tai jonka perheenjäsenellä on vaikea perussairaus tai joka tarvitsee säännöllistä puolustuskykyä lamaavaa lääkitystä, osallistua lähiopetukseen tai varhaiskasvatukseen.
Oppilaan poissaolojen osalta noudatetaan koulun normaaleja poissaolokäytäntöjä. Poissaoloon tulee aina hakea lupa ja koulu harkitsee, onko luvan myöntämiselle perusteita. Huoltajan tulee ilmoittaa oppilaan sairaudesta johtuvasta poissaolosta kouluun mahdollisimman pian. Pitkittyneiden poissaolojen osalta huolehditaan normaalit oppilashuollolliset toimenpiteet.
Jos lapsi sairastuu päivän aikana, oireinen lapsi siirretään välittömästi erilliseen tilaan odottamaan huoltajaa aikuisen valvonnassa. Aikuinen välttää lähikontaktia sairastuneeseen säilyttäen riittävän etäisyyden.
Koronavirustartunnan saaneen on oltava pois koulusta tai varhaiskasvatuksesta yleensä vähintään 14 vuorokauden ajan oireiden alkamisesta, mutta tarvittaessa pidempään niin, että hän on ollut vähintään kaksi vuorokautta oireeton ennen kuin palaa kouluun tai varhaiskasvatukseen.
