Äideistä parhain - äitienpäivän vieton historiaa

 

Äitiyden ja äitien muistamisesta puhuttaessa voidaan mennä ajassa kauas taaksepäin, sillä jo muinaisessa Kreikassa vietettiin keväistä äitien juhlaa. Äitienpäivän vietolla ei ole kirkollista taustaa eikä se myöskään kuulunut talonpojan vuosikalenteriin. Äitienpäivän vietto alkoi Yhdysvalloissa 1900-luvun alussa yksityishenkilöiden aloitteesta ja levisi pian ympäri maailman. Suomessa äitienpäivää on vietetty vuodesta 1918 lähtien. Äitienpäivän vietto heijastelee yhteiskuntaa ja siinä tapahtuvia muutoksia. Jo varsin aikaisessa vaiheessa kaupallisuus astui kuvaan mukaan. Teksti pohjautuu vuonna 2011 museossa esillä olleeseen pienoisnäyttelyyn Äideistä parhain – äitienpäiväkortteja ja -lahjoja museon kokoelmista

Muinaisessa Kreikassa keväistä juhlaa vietettiin jumalten äidin Rhean kunniaksi. Juhlan viettoon kuuluivat auringon laskiessa tehtävät uhraukset hunajakakuin, juomin ja kukkasin. Myös roomalaisilla oli kaikkien jumalten äiti, Magna Mater, jota kunnioitettiin temppelijuhlalla maaliskuussa. 1600-luvulla Englannissa vietettiin ”Mothering Sunday”. Tuolloin perheistään erossa asunut palvelusväki – nuoret piiat ja rengit – saivat vierailla äitinsä luona.

Yhdysvaltalainen kirjailija, pasifisti ja suffragetti Julia Ward Howe (1819–1910) ehdotti äitienpäivän viettoa jo vuonna 1870. Hänen mukaansa päivä piti omistaa rauhalle (peace), sillä aikakautta rasittivat sekä Yhdysvaltain sisällissota (1861–1865) että Ranskan-Preussin sota (1870–1871). Wardin mielestä naisten osallistuminen yhteiskunnan tapahtumiin estäisi inhimillisten voimavarojen tuhlaamista sodankäyntiin.

Yhdysvaltalaisia äitiä ja tytärtä Ann ja Anna Jarvista (1864–1948) voidaan pitää nykyisen äitienpäivän "äiteinä". Ann Jarvis menetti kahdeksan kahdestatoista lapsestaan ennen kuin he ehtivät täyttää seitsemän vuotta. Hän aloittikin kampanjoinnin parempien elinolosuhteiden puolesta Länsi-Virginiassa 1850-luvulla. Jarvis myös toimi sillanrakentajan Yhdysvaltojen sisällissodan repiessä maata perustaen muun muassa ”Äitien Ystävyyden Päivän” (”Mothers Friendship Day") yhdistämään perheitä, jotka sota oli erottanut.

12.5.1907 – kaksi vuotta oman äitinsä kuoleman jälkeen - Anna Jarvis piti äidilleen muistotilaisuuden. Hän myös aloitti kampanjoinnin Äitienpäivän saamiseksi vapaapäiväksi. Yhdysvalloissa näin tapahtui vuonna 1914, jolloin presidentti Woodrow Wilson virallisti Äitienpäivän – toukokuun toisen sunnuntain – aseman kansallisena vapaapäivänä. Päivästä tuli myös liputuspäivä. Jarvisin pettymykseksi kaupallisuus tuli mukaan äitienpäivän viettoon jo hyvin varhaisessa vaiheessa, kun kukkakauppiaat ja korttien valmistajat huomasivat äitienpäivän kaupalliset mahdollisuudet.

 

Äitienpäivän vietto Suomessa

Tapa viettää äitienpäivää levisi pian ympäri maailman. Suomessa tapaa teki tunnetuksi Kotikasvatusyhdistyksen kautta sen toiminnanjohtaja, kansakoulun opettaja Vilho Reima. Hän ehdotti äitienpäivän viettoa Koti-lehdessä jo vuosina 1912 ja 1913. Vuoden 1918 keväällä Reima otti asian jälleen esille. Aihe tuntui ajankohtaisemmalta kuin koskaan:

”Kuka voisi kuvatakaan tuhansien äitien tuskaa näinä veljessodan päivinä maassamme. Tuhannet nuoret miehet ovat olleet vainottuja, ja mitä kaikkea äidin rakastava mieli onkaan keksinyt suojellakseen poikiaan. Vielä useammat tuhannet ovat olleet rintamilla. - - - Olen tavannut useita äitejä, joiden hiukset ovat vähässä ajassa harmaantuneet ja monta sururyppyä on poskiin tällä aikaa tullut. - - - ”

Vilho Reima ehdotti, että äitienpäivää vietettäisiin 7. heinäkuuta ja että tilaisuuksiin kutsuttaisiin kaikkien kaatuneitten äidit päivän sankareiksi. Suomen ensimmäistä äitienpäivän juhlaa tiedetään vietetyn Alavieskan kansakoululla 7.7.1918 kello 18.

Vuonna 1919 juhlaa markkinoitiin jo näyttävämmin. Maan lehdissä julkaistiin kehotuksia ”äitienpäivää viettämään”. Seurakuntien papeille esitettiin toive, että he saarnoissaan käsittelisivät aihetta. Pitäjiä kehotettiin järjestämään juhlatilaisuuksia, johon kutsuttaisiin kaikki äidit. Tilaisuuksien ohjelmaksi ehdotettiin puheita, runoja, lauluja ja vuorokeskusteluja. Lisäksi ehdotettiin, että kunniavierailla – äideillä – olisi rinnassaan pieni valkea kukka. Myöhemmässä vaiheessa kehotettiin myös perheenisiä osallistumaan juhlaan.

Jo varhaisessa vaiheessa lapsia ja nuoria kannustettiin äitienpäivänä auttamaan äitiään, olemaan huomaavainen ja kenties antamaan pienen lahjankin. Kotoa poissa olevien tuli muistaa äitiä mieltä lämmittävällä kirjeellä tai muulla lähetyksellä. Vainajaäitien haudat kehotettiin laittamaan juhlakuntoon.

Äitienpäivän viettopäiväksi vakiintui toukokuun kolmas sunnuntai. Vuonna 1927 äitienpäivä siirrettiin viikkoa aikaisemmaksi. Toukokuun toinen sunnuntai oli esimerkiksi opettajien kannalta parempi, koska se ei sijoittunut pahimpaan aikaan keskelle kevättodistusten kirjoittamista.

 

Äitien illanviettoa Ainolan lastentarhassa vuonna 1925.
Kuva: Pohjois-Pohjanmaan museon kuva-arkisto


Valtakunnallinen muistaminen

Jatkosodan aikana 10.5.1942 marsalkka C. G. E. Mannerheim myönsi kaikille Suomen äideille vapaudenristin. Ylipäällikön päiväkäsky julkaistiin muun muassa tuon päivän Kalevassa. Tämä huomionosoitus on vieläkin kehystettynä maamme kirkoissa.

Vuonna 1946 Ritarikuntien hallitus myönsi äideille ensimmäisen kerran Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan ansiomerkkejä. Kunniamerkkejä on myönnetty äideille, jotka ovat onnistuneet luomaan lapsilleen turvallisen kasvuympäristön. Ne jaettiin valtakunnallisen Kodin viikon päätöstilaisuudessa lokakuussa. Vuonna 1947 kunniamerkit luovutettiin ensimmäisen kerran valtakunnallisessa Väestöliiton (perustettu 1941) järjestämässä äitienpäiväjuhlassa. Samana vuonna Valtioneuvosto julisti äitienpäivän viralliseksi liputuspäiväksi.

 

Lehdissä julkaistut äitienpäivärunot ja -tekstit

Sanomalehtien äitienpäivänumerossa julkaistiin jo 1920-luvulla aiheeseen liittyviä kirjoituksia ja runoja. Sisällissota uhreineen oli lähimenneisyyttä ja se heijastui myös äitienpäivän vietossa. Kirjoituksissa toistuu sama näkökulma: äidin katkera asema, arjen raskas taakka, äidin uhrautuvuus. Runoissa esiintyvä äiti on myös usein harmaapäinen vanhus; nuoria äitejä ei näissä muisteluksissa juurikaan näy.

 

Äidin uhri (Kaleva 17.5.1925)

(Äitien päivänä)

Jo soivat luostarin kellot,
ne kutsuvat rukoukseen,
ja sävel säihkyen kiirii
yli maan, yli tyynen veen –

On vuoteella sairas äiti,
hän kuulevi kutsun tään,
ja silmistä kierii kyynel,
alas poskille kimmeltämään. jne.

Vuonna 1930 Kalevan kirjoittaja kiinnitti äitienpäivän aattona huomionsa ”iltaruskon maan” eli Euroopan maiden rappioituneisiin yhteiskunnallisiin oloihin. Sen myötä perheiden ja kotien hätä oli suuri. Kodin arvo oli laskenut ja erilaiset seuraelämän huvitukset nousseet tärkeimpään asemaan.


Yhteisöjen järjestämät juhlat

Paitsi kodeissa, on äitienpäivää vietetty julkisesti eri yhteisöjen järjestämissä tilaisuuksissa. Tilaisuuksien ohjelmassa oli tunnelmaltaan vakavaa ja kristillis-isänmaallista: musiikkiesityksiä, runoja ja puheita. Väliajalla tai tilaisuuden päätteeksi tarjottiin pullakahvit.

Vuonna 1928 tilaisuuksia järjestivät esimerkiksi Oulunsuun Raittiusopintokerho, Naisliitto sekä metodistit. 1940-luvulla järjestäjinä toimivat esimerkiksi Tuomiokirkkoseurakunta ja eri kaupunginosien Martta-järjestöt.

Eri tahojen järjestämiä äitienpäivän tapahtumia vuonna 1951: Oulu Osakeyhtiö järjesti yhtiössä työskentelevien perheille ”Honka Pirtissä” juhlan, johon kaikki pateniemeläiset perheenäidit toivotettiin tervetulleiksi. Myös Sotainvalidien Veljesliitto mainosti omaa, NMKY:llä järjestettävää juhlaansa. Sotaleskien ja kaatuneitten omaisten liitto järjesti jäsenilleen äitienpäiväjuhlan vuonna 1953. Vastaavanlaisia äitienpäiväjuhlia vietettiin myös muilla paikkakunnilla, esimerkiksi Tupoksella, Muhoksen Laitasaaressa ja Kestilässä.

 

Äitienpäivän vietto muissa maissa

Tänä päivänä Äitienpäivää vietetään useissa maissa, joskin sen ajankohta vaihtelee. Esimerkiksi Australiassa, Belgiassa, Italiassa, Japanissa, Kanadassa, Yhdysvalloissa, Suomessa, Turkissa ja Tanskassa sitä vietetään toukokuun toisena sunnuntaina. Iso-Britanniassa päivä on vanhalla paikallaan on the fourth Sunday of Lent (the 40 days leading up to Easter).

Äitienpäivän viettäminen 10.5. päivänä on vakiintunut Meksikoon, Intiaan, Hong Kongiin, Malesiaan, Pakistaniin, Saudi Arabiaan, Singaporeen ja Yhdistyneihin Arabiemiirikuntiin.

Espanjassa ja Portugalissa Äitienpäivää vietetään 8.12. Sitä vietetään synnittömän sikiämisen kunniaksi ja tuolloin kunnioitetaan myös Neitsyt Mariaa, Jeesuksen äitiä.

Näistä poikkeavia äitienpäivän viettoaikoja ovat:

Norja – helmikuun toinen sunnuntai
Ranska – toukokuun viimeinen sunnuntai
Ruotsi – toukokuun viimeinen sunnuntai
Etelä- Afrikka – toukokuun ensimmäinen sunnuntai

Englantilaiselle Mother Day Central –nettisivustolle on kerätty äitienpäivän historiaa ja tätä päivää koskevaa tietoutta. Suomalaisesta äitienpäivän vietosta sivustolla kirjoitetaan seuraavasti: "Finland - In Finland Mother’s Day is called aidipayiva. In the morning the family arises and takes a walk, picking the new flowers which bloom this time of year and making a bouquet for the mother. A particular flower called the valkovuokko is favored. This is a small white pungent flower. Back home Mom presented with a decorated bouquet, while also being served breakfast in bed."

 

Äitienpäiväkukat

Valkovuokko on perinteisesti liitetty Suomessa äitienpäivään ja kukinnan edistymistä on seurattu kevään ensimmäisiin kuuluvana kukkivana luonnonkasvina. Valkovuokko on Uudenmaan maakuntakukka. Pohjois-Suomessa (Oulun ja Lapin lääneissä) laji on rauhoitettu.

 

Äitienpäiväkortit ja korusähkeet

Omatekoinen vai kaupasta ostettu äitienpäiväkortti? Siinäpä pulma. Korttikustantajat ovat huomanneet ”markkinaraon” jo varhaisessa vaiheessa. Esimerkiksi Tilgmannin kirjapaino painatti jo vuonna 1933 Martta Wendelinin piirtämiä, suurikokoisia äitienpäiväadresseja. Adresseja oli saatavilla vielä ainakin vuonna 1942. 

Martta Wendelin piirsi äitienpäiväkortteja myös muiden kustantamana, esimerkiksi Väestöliitolle ja Maataloudelliselle Kotitalousopetusseuralle 1940-luvulla, Pohjoismaiden Paperikomppanialle ja Paperitaiteelle 1950-luvulla.

Pohjois-Pohjanmaan museon kokoelmien äitienpäiväkortit ovat pääosin ostettuja kortteja; itse tehtyjä kortteja on ainoastaan muutamia. 

     

Näyttelyn tunnuskuvana käytettiin Iiriksen äidilleen piirtämää korttia.

145. Äidille! Rakas äitini. Itse tehty äitienpäiväkortti 1960-luvulta

146. Äidille! Onnea äidille Äidille nyt kukkaset, kauneimmat mä tahdon tuoda Ja kiittää äitikultaa. Itse tehty äitienpäiväkortti 1960-luvulta 

   
Museon kokoelmien vanhimmat painetut äitienpäiväkortit ovat 1930-luvulta.

 

Käsikirjoitus ja esinevalinnat: museolehtori Arja Keskitalo ja tutkija Eija Konttijärvi

Kuvia museon näyttelystä 2011

esiliinat ja aamutakki.jpg
esiliinat ja aamutakki.jpg

esiliinat ja aamutakki.jpg

hajuvesi ja kirja.jpg
hajuvesi ja kirja.jpg

hajuvesi ja kirja.jpg

hieromasieni ja hajuvesi.jpg
hieromasieni ja hajuvesi.jpg

hieromasieni ja hajuvesi.jpg

kahvinkeitin.jpg
kahvinkeitin.jpg

kahvinkeitin.jpg

monitoimikone.jpg
monitoimikone.jpg

monitoimikone.jpg

rintakoru.jpg
rintakoru.jpg

rintakoru.jpg

vatkain.jpg
vatkain.jpg

vatkain.jpg

äitienpäiväkortti.jpg
äitienpäiväkortti.jpg

äitienpäiväkortti.jpg

Suosittuja äitienpäivälahjoja eri vuosikymmeniltä

äitienpäivä_lahjat 1930_1940.jpg
äitienpäivä_lahjat 1930_1940.jpg

äitienpäivä_lahjat 1930_1940.jpg

äitienpäivä_lahjat_1950.jpg
äitienpäivä_lahjat_1950.jpg

äitienpäivä_lahjat_1950.jpg

äitienpäivä_lahjat_1960.jpg
äitienpäivä_lahjat_1960.jpg

äitienpäivä_lahjat_1960.jpg

äitienpäivä_lahjat_1970.jpg
äitienpäivä_lahjat_1970.jpg

äitienpäivä_lahjat_1970.jpg

äitienpäivä_lahjat_1980.jpg
äitienpäivä_lahjat_1980.jpg

äitienpäivä_lahjat_1980.jpg