Arkeologinen tutkimus - Museo- ja tiedekeskus Luuppi - Oulun kaupunki
Tietoa muinaisten kierikkiläisten elämästä

Arkeologinen tutkimus

Iijoen pohjoisrannalle Yli-Iihin rakennettu Kierikkikeskus ja kivikauden kylä sijaitsevat keskellä laajaa kivikautista asuinaluetta. Kierikissä oli noin 7000–5000 vuotta sitten kukoistavaa kyläkulttuuria Iijoen silloisen suiston rantavalleilla. Alueen eri-ikäisten kivikautisten kylien jäännökset muodostavat noin kahdentuhannen vuoden mittaisen asuinpaikkasarjan.

Ensimmäinen tunnettu maininta Kierikin seudulta löytyneistä muinaisrakennelmista on jo 1800-luvulta. Iijoen voimalaitosrakentamisen myötä vuonna 1960 alkaneissa arkeologisissa tutkimuksissa saatiin talteen tuhansittain kivikautisia esineitä. Uudelleen ja laajemmin Kierikin aluetta alettiin tutkia 1990-luvulla, jolloin paikallistettiin kymmeniä aiemmin tuntemattomia asumuspainanteita eli muinaisten talojen jäännöksiä sekä löydettiin Purkajasuosta kivikaudelta saakka säilyneitä puisia kalastusvälineitä.

Kivikautinen Kierikki

Kierikin vanhimmat asuinpaikat ovat Iijoen Pahkakoskella, jonne asukkaat saapuivat noin 7000 vuotta sitten, lähes heti alueen noustua merestä. Jokeen nousseet lohet ja meressä runsaslukuisina eläneet hylkeet houkuttelivat alueelle ihmisiä, jotka keräsivät ja pyydystivät kaiken elämiseen tarvittavan lähiympäristöstään. He osasivat myös valmistaa saviastioita, joita käytettiin esimerkiksi ravinnon varastointiin.

Viimeistään noin 6000 vuotta sitten Kierikissä asuttiin ympärivuotisesti. Vuotuinen keskilämpötila oli tuolloin noin kaksi astetta nykyistä korkeammalla. Alueen asukkaat saivat tehokkaiden pyyntimenetelmiensä ansiosta saalista yli oman tarpeen ja väestön määrä kasvoi.  Hylkeen nahat ja rasva eli traani olivat arvokkaita kauppatavaroita, joilla voitiin ostaa piikiveä Vienanmeren suunnalta sekä Baltian alueelta peräisin olevia meripihkakoruja.

Hieman yli 5000 vuotta sitten Perämeren rannikkoseutujen kyläyhteisöt olivat ilmeisesti väkirikkaita ja hyvin järjestäytyneitä, mistä kertovat heidän toteuttamansa laajamittaiset ja suunnitelmalliset rakennushankkeet, kuten kymmenien metrien mittaiset rivitalomaiset asumukset sekä kiviset jätinkirkot. Varsin pian tämän jälkeen kylät alkoivat kuitenkin hajaantua ja väestön määrä väheni. Todennäköisesti merkittävä kyläkulttuurin taantumiseen vaikuttanut tekijä oli ilmaston kylmeneminen.

Lisää kiehtovia tarinoita kivikauden Kierikin elämästä sekä alueelta löytyneistä esineistä löydät Kierikkikeskuksen jatkuvasti uudistuvasta arkeologisesta näyttelystä!

Tutkimukset jatkuvat

Kierikkikeskus järjestää joka vuosi heinäkuussa Kierikinkankaan kivikautisella asuinpaikalla arkeologiset yleisökaivaukset, joille Kierikin vierailijatkin voivat osallistua. Vuosien saatossa yleisökaivauksilla on tutkittu merkittävä osa noin 5500 vuoden takaisesta kivikautisesta kylästä ja saatu paljon lisää tietoa muinaisten kierikkiläisten elämästä. Kaikki Kierikin yleisökaivausten kaivausraportit ja löytöluettelot ovat vapaasti ladattavissa pdf-muodossa.

Kierikin aluetta tutkivat Kierikkikeskuksen arkeologien lisäksi muutkin tahot. Lue lisää vuonna 2009 tehdyistä kansainvälisistä arkeologisista kaivauksista.

Kesällä 2017 Kierikinkankaalla tutkitaan myös Iijoen lohenkalastuksen kivikautisia juuria, kun arkeologit Satu Koivisto ja Don Butler selvittävät kivikautisen tulisijan kohdalta kalanluiden maaperään jättämiä jälkiä täysin uusin menetelmin.