Emme unohda – Oulu vuonna 1918
POHJOIS-POHJANMAAN MUSEO | 3.2.– 8.4.2018

Pienoisnäyttely museon infotilassa

Itsenäisyytensä alkutaipaleella maamme ajautui katkeriin taisteluihin. Sisällissodassa vastakkain olivat nuoren Suomen omat kansalaiset: punaiset ja valkoiset. Taistelut olivat lyhyet mutta sitäkin repivämmät ja kansakunnan eheytyminen on kestänyt vuosikymmeniä.

Oulussa taisteluja käytiin helmikuussa vuonna 1918. Valkoisen puolen johtotehtäviin osallistui Saksassa koulutettuja jääkäreitä. Punakaartin viimeinen tukikohta oli työväentalo, jonka salkoon viimein nostettiin valkoinen lippu antautumisen merkiksi. Myös kaupungissa vaikuttanut venäläinen varuskunta ilmoitti antautuvansa. Oulun taistelut olivat ohi muutamassa päivässä. Yli 800 punaisten joukoissa taistellutta vietiin Raatinsaaren vankileirille. Taistelu vaati uhrinsa rintamalinjan molemmin puolin.

Sisällissota nostattaa tunteita suomalaisissa vielä sadan vuoden jälkeen. Mikä oli tapahtumien kulku Oulussa? Miten kahtiajakautunut kansa eheytyi? 

Sivun kuvat: Pohjois-Pohjanmaan museon kokoelmat

Vasta itsenäistynyt Suomi jakaantui tammikuussa 1918 valkoisen ja punaiseen Suomeen. Punaiset ottivat haltuunsa Etelä-Suomen ja Pohjois-Suomi jäi valkoisten tukialueeksi. Oman pulmansa muodostivat 1914 alkaneen maailmansodan aikana Suomeen ryhmitetyt venäläisjoukot. Valkoiset katsoivat välttämättömiksi riisua aseista pitkin maata sirotellut venäläisvaruskunnat. Punainen puoli näki sen sijaan venäläiset potentiaalisena yhteistyötahona varsinkin sen jälkeen, kun varuskuntien määräysvalta oli liukunut upseeristolta vallankumouksellisille sotamiesneuvostoille. Oulussa venäläiset tukivat punaisia muun muassa aseluovutuksilla ja osallistuivat myös jonkin verran taisteluun valkoisia vastaan. Suuri osa venäläisistä näki kuitenkin ainoaksi tavoitteekseen pääsyn takaisin kotimaahansa.

Kenraali Carl Gustav Emil Mannerheimin ja suojeluskuntapäällikkö Matti Laurilan 28.1.1918 johtama Etelä-Pohjanmaan kansannousu oli onnistunut yli odotusten. Mannerheim kehotti myös pohjoisempien kaupunkien valkoisia riisumaan aseista varuskunnat ja ottamaan kaupungit haltuunsa. Vähälukuiset ja huonosti aseistetut oululaiset valkoiset voimat linnoittautuivat lääninhallituksen – lyseon – maanmittauskonttorin alueelle. Lukumääräisesti suurempi ja venäläisiltä ase- ja miehistöapua saanut punakaarti yritti valkoisten tukikohdan valtaamista mutta ei onnistunut aikeessaan.

Kaupungin valkoiset voimat pyysivät valkoisten ylipäälliköltä Mannerheimilta apua. Mannerheim lähetti Ouluun junakuljetuksena eversti Tunzelman von Adlerflugin johtaman avustusretkikunnan. Punaiset olivat selvillä avustusretkikunnan tulosta ja lähettivät Oulun työväenneuvoston varapuheenjohtaja Yrjö Kallisen johtaman neuvottelujunan kahteen kertaan etelään päin neuvottelemaan apuretkikunnan kanssa.

Neuvotteluista huolimatta valkoiset ottivat Oulun haltuunsa taistellen. Ratkaisutaistelu käytiin 3.2.1918. Se vaati uhrinsa rintamalinjan molemmin puolin. Valkoisen puolen johtotehtäviin osallistui pääjoukkoaan aiemmin kotimaahan palanneita, Saksassa koulutettuja jääkäreitä. Punakaarti vetäytyi kortteli korttelilta ja sen viimeinen tukikohta oli työväentalolla. Punakaarti nosti valkoisen lipun työväentalon salkoon kello 15.10. Venäläinen varuskunta ilmoitti kirjallisesti antautuvansa samana iltana kello 23.00. Oulun taistelut olivat ohi.

KOULUILLE KOULUILLE

Suomen Kirjallisuuden Seuran sivuilla on oppimateriaalia vuoden 1918 liittyen.

Ainutkertaiseen arkistoaineistoon perustuva oppimisaineisto kertoo siitä, miten sota vaikuttaa yksityiseen ihmiseen ja koko yhteiskuntaan.

1918 Minä olin siellä

Pienoisnäyttelymme Emme unohda - Oulu vuonna 1918 kertoo puolestaan Oulun tapahtumista sekä niiden taustoista.

Koululaiset voisivat tarkastella näyttelyä esineiden kautta:

Mitä sisällissotaan liittyvää esineistöä on jäljellä? Miten esineistö on päätynyt museoon? Onko hyvä säilyttää tällaista esineistöä? Onko punaisten ja valkoisten vaatetuksessa tai varusteissa eroa? (katso myös kuvista)

Mitä näyttelyn kuvat kertovat aikakaudesta? Miten ihmiset pukeutuivat sata vuotta sitten? Miltä Oulu näytti tuolloin? Näkyykö pula-aika ja sota kuvissa? Nuorimmat sodassa taistelleet olivat 13-vuotiaita. Mitä ajatuksia tämä sinussa herättää?

Seinälle on heijastettu tuon ajan sanomalehtiä. Vertaa tuon ajan kieltä nykypäivään. Huomaatko eron? Poimi muutamia kielikuvia tai sanoja, joita ei enää käytetä.

Valkoiset linnottautuivat Oulussa taistelujen aikana akselille Lääninhallitus - lyseo - maanmittauskonttori. Punaiset pitivät päämajaansa Työväenyhdistyksen talolla.