Emme unohda – Oulu vuonna 1918
POHJOIS-POHJANMAAN MUSEO

Itsenäisyytensä alkutaipaleella maamme ajautui katkeriin taisteluihin. Sisällissodassa vastakkain olivat nuoren Suomen omat kansalaiset: punaiset ja valkoiset. Taistelut olivat lyhyet mutta sitäkin repivämmät ja kansakunnan eheytyminen on kestänyt vuosikymmeniä. Oulussa taisteluja käytiin helmikuussa vuonna 1918. Valkoisen puolen johtotehtäviin osallistui Saksassa koulutettuja jääkäreitä. Punakaartin viimeinen tukikohta oli työväentalo, jonka salkoon viimein nostettiin valkoinen lippu antautumisen merkiksi. Myös kaupungissa vaikuttanut venäläinen varuskunta ilmoitti antautuvansa. Oulun taistelut olivat ohi muutamassa päivässä. Yli 800 punaisten joukoissa taistellutta vietiin Raatinsaaren vankileirille. Taistelu vaati uhrinsa rintamalinjan molemmin puolin. Sisällissota nostattaa tunteita suomalaisissa vielä sadan vuoden jälkeen. Mikä oli tapahtumien kulku Oulussa? Miten kahtiajakautunut kansa eheytyi? 

 

Vasta itsenäistynyt Suomi jakaantui tammikuussa 1918 valkoisen ja punaiseen Suomeen. Punaiset ottivat haltuunsa Etelä-Suomen ja Pohjois-Suomi jäi valkoisten tukialueeksi. Oman pulmansa muodostivat 1914 alkaneen maailmansodan aikana Suomeen ryhmitetyt venäläisjoukot. Valkoiset katsoivat välttämättömiksi riisua aseista pitkin maata sirotellut venäläisvaruskunnat. Punainen puoli näki sen sijaan venäläiset potentiaalisena yhteistyötahona varsinkin sen jälkeen, kun varuskuntien määräysvalta oli liukunut upseeristolta vallankumouksellisille sotamiesneuvostoille. Oulussa venäläiset tukivat punaisia muun muassa aseluovutuksilla ja osallistuivat myös jonkin verran taisteluun valkoisia vastaan. Suuri osa venäläisistä näki kuitenkin ainoaksi tavoitteekseen pääsyn takaisin kotimaahansa.

Kenraali C. G. E. Mannerheimin ja suojeluskuntapäällikkö Matti Laurilan 28.1.1918 johtama Etelä-Pohjanmaan kansannousu oli onnistunut yli odotusten. Mannerheim kehotti myös pohjoisempien kaupunkien valkoisia riisumaan aseista varuskunnat ja ottamaan kaupungit haltuunsa. Vähälukuiset ja huonosti aseistetut oululaiset valkoiset voimat linnoittautuivat lääninhallituksen – lyseon – maanmittauskonttorin alueelle. Lukumääräisesti suurempi ja venäläisiltä ase- ja miehistöapua saanut punakaarti yritti valkoisten tukikohdan valtaamista mutta ei onnistunut aikeessaan.

Kaupungin valkoiset voimat pyysivät valkoisten ylipäälliköltä Mannerheimilta apua. Mannerheim lähetti Ouluun junakuljetuksena eversti Tunzelman von Adlerflugin johtaman avustusretkikunnan. Punaiset olivat selvillä avustusretkikunnan tulosta ja lähettivät Oulun työväenneuvoston varapuheenjohtaja Yrjö Kallisen johtaman neuvottelujunan kahteen kertaan etelään päin neuvottelemaan apuretkikunnan kanssa.

Neuvotteluista huolimatta valkoiset ottivat Oulun haltuunsa taistellen. Ratkaisutaistelu käytiin 3.2.1918. Se vaati uhrinsa rintamalinjan molemmin puolin. Valkoisen puolen johtotehtäviin osallistui pääjoukkoaan aiemmin kotimaahan palanneita, Saksassa koulutettuja jääkäreitä. Punakaarti vetäytyi kortteli korttelilta ja sen viimeinen tukikohta oli työväentalolla. Punakaarti nosti valkoisen lipun työväentalon salkoon kello 15.10. Venäläinen varuskunta ilmoitti kirjallisesti antautuvansa samana iltana kello 23.00. Oulun taistelut olivat ohi, mutta eivät ilman kuolonuhreja.

   

Valkoiset linnottautuivat Oulussa taistelujen aikana akselille Lääninhallitus - lyseo - maanmittauskonttori. Punaiset pitivät päämajaansa Työväenyhdistyksen talolla.

Sivun kuvat: Pohjois-Pohjanmaan museon kuva-arkisto

 

Viisi uhon päivää Oulussa

Keskiviikko 30.1.1918:

Oulussa olleita venäläisiä sotilaita riisuttiin aseista Mannerheimin ohjeistuksen mukaisesti. Maneesin ja Fabritiuksen talon valloitus onnistuivat nopeasti. Kasarmia yritettiin vallata, mutta syntyneen laukaistenvaihdon johdosta suojeluskuntalaiset (valkoiset) vetäytyivät. Kasarmilta luovutettiin aseita järjetyskaartille (punaiset).

Torstai 31.1.1918:

Eversti Golikoff vakuutti kuvernööri Matts von Nandelstadhlille, että  venäläiset eivät tule sekaantumaan Suomen sisällissotaan. Suojeluskunta vaati venäläisten aseita itselleen. Vastoin lupauksia venäläiset aseistivat  järjestyskaartia, joka aikoi ryhtyä vallanpitäjäksi Oulussa. Saatiin tietoja, joiden mukaan etelästä olisi tulossa valkoinen retkikunta riisumaan venäläiset aseista.

Perjantai 1.2.1918:

Yrjö Kallinen jatkoi neuvotteluja valkoisen retkikunnan kanssa. Pasifistina hän neuvotteli sovitteluratkaisun puolesta. Kasarmilla käytiin neuvotteluja punakaartin asellisesta tukemisesta. Punakaarti valmistautui taisteluun; vastahakoiset ylimmät päälliköt vaihdettiin.

Lauantai 2.2.1918

Kasarmille saapunut 200 venäläisen sotilaan täydennys oli valmis taisteluihin porvarillisten tuhoamiseksi. Tilanne oli kiihtynyt ja levoton. Valkoiset ryhmittäytyivät maanmittauskonttorille ja lyseolle. Punakaarti yritti hyökkäystä valkoisten tukialueelle ja sytytti tulipalon, joka tuhosi muun muassa puhelinkeskuksen.

Sunnuntai 3.2.1918:

Valkoiset valtasivat Oulun evl V. P. Nenosen, sekä osastojen Heikka, Petrelius, Tiainen ja Tunzelman johdolla. Punakaarti vetäytyi Työväenyhdistyksen talolle ja antautui kello 15.10. Oulussa olleet venäläiset joukot antautuivat klo 23.00.

Maanantai 4.2.1918:

Valkoisten voitonparaati Oulun kauppatorilla.

 

 

Emme unohda - Oulu vuonna 1918 -pdf-julkaisu ladattavissa tästä linkistä.

Lyhyt video vuoden 2018 museonäyttelystä.

Kouluille

Pohtikaa alla olevien näyttelykuvien pohjalta:

Mitä sisällissodan aikaista Ouluun liittyvää esineistöä on jäljellä? Miten esineistö on päätynyt museoon? Onko hyvä säilyttää tällaista esineistöä? 

Museon kokoelmissa on esimerkiksi Ämmänväylän terässillan kappale, jossa on sisällissodan taisteluiden aikaisia luodinreikiä. Kuvissa näkyy myös lyseosta peräisin oleva ikkunalasi, jossa on teksti "Tuomiota vartuessa 20/8 18".


Sivun tuottaja: museolehtori Arja Keskitalo

Gallerian kuvat: Maisa Lukkari

hylsyt.jpg
hylsyt.jpg

hylsyt.jpg

ikkunalasi lyseolta.jpg
ikkunalasi lyseolta.jpg

ikkunalasi lyseolta.jpg

ikkunalasi.jpg
ikkunalasi.jpg

ikkunalasi.jpg

näyttelytekstiä.jpg
näyttelytekstiä.jpg

näyttelytekstiä.jpg

punainen ja valkoinen.jpg
punainen ja valkoinen.jpg

punainen ja valkoinen.jpg

seinäheijastus.jpg
seinäheijastus.jpg

seinäheijastus.jpg

sillankaide.jpg
sillankaide.jpg

sillankaide.jpg

taistelijat.jpg
taistelijat.jpg

taistelijat.jpg

vapaussodan muistomitalit.jpg
vapaussodan muistomitalit.jpg

vapaussodan muistomitalit.jpg

yleiskuva.jpg
yleiskuva.jpg

yleiskuva.jpg

yleisnäkymä.jpg
yleisnäkymä.jpg

yleisnäkymä.jpg

albumi.jpg
albumi.jpg

albumi.jpg

arkistoaineistoa.jpg
arkistoaineistoa.jpg

arkistoaineistoa.jpg

Linkkejä vuoden 1918 aineistoihin

Oulun Raatinsaaren vankileiristä on tehty pro gradu tutkimus. Voit tutustua Kai Ala-Häivälän tutkimukseen "Vankina valkoisten: Oulun vankileiri 1918" (Helsingin yliopisto, Humanistinen tiedekunta, Historian laitos 2000) tästä linkistä.


Punavankien muistomerkki, 1988

Toiviainen, Jouko (s. 1946)
Pronssi, sementti, betoni, valettu
85 x 242 x 176 cm
Avojalkasenpolku, Raatinsaari, Koskikeskus

 

Suomen arkistojen, museoiden ja kirjastojen yhteisessä Finna-palvelusta voit tutustua erikoiseen "esineeseen", joka on joka on peräisin Raatinsaaren vankileiriltä. Esine kuuluu Työväenmuseo Werstaan kokoelmiin. Mikä esine on kyseessä? Siirry Finnaan tästä linkistä.

__________________________________
 

Yleisradion sivuilla Areenassa ja Elävässä arkistossa on runsaasti aineistoa, jonka avulla voit syventää tietojasi vuoden 1918 tapahtumista Suomessa. Esimerkiksi:

__________________________________

Museoviraston Kuvakokoelmassa on lukuisia kuvia, jotka on otettu Oulussa vuonna 1918. Tutustu niihin tästä linkistä. Vastaa näkemäsi perusteella seuraaviin kysymyksiin: 

  • Mitä valokuvat kertovat aikakaudesta?
  • Miten ihmiset pukeutuivat sata vuotta sitten?
  • Miltä Oulu näytti tuolloin?
  • Näkyykö pula-aika ja sota kuvissa?
  • Nuorimmat sodassa taistelleet olivat 13-vuotiaita. Mitä ajatuksia tämä sinussa herättää?
  • Miksi vuoden 1918 on olemassa niin paljon valokuvia?

__________________________________
 

Kansalliskirjaston sivuilla on runsaasti digitoituja aineistoja, joiden avulla voi perehtyä menneisyyteen. Tutki Oulussa vuonna 1918 ilmestyneitä sanomalehtiä, jotka on julkaistu taisteluiden jälkeen 8.2.1918. Miten sanomalehtien äänenpainot eroavat toisistaan? Linkki materiaaliin tässä.

Kansalliskirjaston Doria-tietokannassa on ladattavissa lautapeli Punaisten ja Valkoisten taistelu Suomessa 1918. Tiedosto on suuri ja pelilauta kahdessa osassa. Muista ladata myös pelin säännöt!

__________________________________
 

Arkistomateriaalia:

Suomen Kirjallisuuden Seuran sivuilla on materiaalia vuoden 1918 tapahtumiin liittyen. Linkki materiaaliin: 1918 Minä olin siellä.

Valtioneuvoston kanslian julkaisema Sotasurmat 1914-1922 -nettisivusto on myös tutustumisen arvoinen. Tästä linkistä pääset tutustumaan. Kuinka monta henkilö löydät hakuehdolla "Oulu"?

__________________________________
 

Oulu vuonna 1918 -aiheista tutkimuskirjallisuutta:

Timo Suutarinen, Jouko Vahtola, Jouko, Katri Hiltula: Oulu varuskuntakaupunkina (Pohjan Prikaatin kilta  2005).

Janne Kankainen, Panu-Pekka Rauhala, Jouko Vahtola, Pekka Moilanen, Oulu ja oululaiset sodissa 1918 ja 1939-1945 : Oulun veteraanikirja (2003)

Kustaa Hautala, Oulun kaupungin historia. Osa 4 (1856-1918) (1976)
 

Kaunokirjallisuutta:
Väinö Linna, Täällä Pohjantähden alla -trilogia (WSOY 1959, 1960 ja 1962).


Elokuvia:

Aikalaiskuvaa vuodelta 1918 Kansallisen Audiovisuaalisen Instituutin (KAVI) sivulla: mykkä lyhytelokuva (12:06) Deutche Hilfe für Finnland. Tästä linkistä.

Täällä Pohjantähden alla -elokuvatrilogian (ohjaaja Edvin Laine, 1968) traileri katsottavissa YLE Areenassa.

Täällä Pohjanntähden alla I ja II -uudelleenfilmatisoinnit vuodelta 2009 ja 2010. Ohjaaja Timo Koivusalo.

  • Tekijänoikeudet rajoittavat elokuvien esittämistä netissä.